Kuinka Kiina HERÄTTI Aavikon ELOON ja RAKENSI Sinne MAHDOTTOMAN

 

Kuinka Kiina HERÄTTI Aavikon ELOON ja RAKENSI Sinne MAHDOTTOMAN

https://www.youtube.com/watch?v=vFBN9lPU2HE

Videon ”Kuinka Kiina HERÄTTI Aavikon ELOON ja RAKENSI Sinne MAHDOTTOMAN” (Как Китай ОЖИВИЛ Пустыню и ПОСТРОИЛ Там НЕВОЗМОЖНОЕ) keskeinen teema on Kiinan massiiviset ja teknologisesti uraauurtavat megaprojektit, joilla on onnistuttu taltuttamaan ja elävöittämään maapallon ankarimpia aavikoita, kuten Taklamakania ja Gobia. Video kuvaa, kuinka Kiina on muuttanut "kuoleman merenä" tunnetut alueet vihreydeksi, liikenneväyliksi ja puhtaan energian lähteiksi (1:13).

Video jakautuu neljään pääteemaan:

1. Taklamakanin aavikon valloitus ja biologinen sitominen

• Liikkuvat dyynit: Taklamakan (yli 300 000 km²) on tunnettu "lentävistä dyyneistään", jotka liikkuvat tuulen mukana kymmeniä metrejä vuodessa ja hautaavat alleen kaiken (2:00).

• Olkiruudukot (Straw checkerboards): Aluksi hiekan liike pysäytettiin ikivanhalla, mutta parannetulla tekniikalla, jossa hiekkaan hakataan metrin kokoisia olkiruudukoita (4:50). Ne vähentävät tuulen nopeutta maanpinnassa ja pysäyttävät dyynit (5:20).

• Suolaisen veden kasvit ja automaatio: Syvältä aavikon alta löydettiin muinaisia pohjavesivaroja, jotka olivat kuitenkin erittäin suolaisia (6:36). Biologit jalostivat suolaa sietäviä halofyyttejä (kuten tamariskia ja saksauulia), joiden juuret yltävät kymmenien metrien syvyyteen (6:59). Kastelu toimii täysin automaattisesti aurinkovoimalla toimivien pumppujen ja tihkukastelun avulla (7:31).

2. Maailman ensimmäinen suljettu aavikkorautatie

• 2 712 kilometrin rengasrata: Kiina rakensi kokonaan Taklamakanin aavikon kiertävän rautatien (8:16). Haastavin osuus oli Hotan–Ruoqiang-rata (yli 800 km), josta suuri osa kulkee aktiivisilla dyynialueilla (8:27).

• Hiekkasillat (Viaduktit): Sen sijaan, että kiskot olisi laskettu maahan (jolloin hiekka olisi peittänyt ne), insinöörit nostivat kilometrikaupalla rataa massiivisten betonipilareiden varaan (9:00). Hiekkamyrskyn iskiessä hiekka virtaa vapaasti siltojen alta häiritsemättä junaliikennettä (9:10). Pilareiden perustukset ulottuvat jopa 30–40 metrin syvyyteen peruskallioon saakka (9:35).

3. Tekoäly ja robotiikka aavikonmuokkauksessa

• Autonominen rakentaminen: Junaratojen ja teiden pohjatyöt tehtiin satelliittiohjattujen (GPS ja Beidou) sekä tekoälyllä varustettujen autonomisten työkoneiden avulla ilman kuljettajia (10:13).

• Aurinkovoimalla toimivat istutusrobotit: Kaikkein vaarallisimmille aavikon alueille, jonne ihmisten lähettäminen olisi hengenvaarallista, Kiina kehitti autonomisia robotteja (11:00). Ne skannaavat maaston lasereilla, poraavat reiän, asettavat taimen ravinteineen maahan ja kytkevät sen suoraan tihkukastelujärjestelmään (11:15).

4. Energiamegaprojektit ja agrofotovoltaiikka

• Kubuqin aurinkopaneeliseinä: Sisä-Mongolian Kubuqin aavikoille on rakennettu avaruudesta asti näkyvä "Suuri aurinkoseinä" (13:57). Kyseessä on agrofotovoltaiikka: paneelit luovat varjoa, mikä vähentää veden haihtumista maaperästä 40–50 % (14:32). Paneelien alla kasvatetaan lääkeyrttejä ja rehua, ja alueella laidunnettaan jo lampaita (14:54).

• Dunhuangin sulasuolatorni (”Sauronin silmä”): Gobin autiomaassa sijaitsee 100 megawatin aurinkolämpövoimala, jossa yli 12 000 tietokoneohjattua peiliä (heliostaattia) heijastaa valon 200-metrisen tornin huippuun (15:36). Lämpötila nousee tornissa 500–600 asteeseen (16:28). Järjestelmä lämmittää erikoissuolaa nestemäiseksi, mikä toimii jättimäisenä akkuna (16:53). Tämän ansiosta laitos kykenee tuottamaan sähköä höyryturbiineilla vielä 12 tuntia auringonlaskun jälkeen – eli läpi yön (17:06).

Ekologiset tulokset ja tulevaisuuden haasteet

Kiinan virallisen ilmoituksen mukaan Taklamakanin ympärille rakennettu yli 3 000 kilometrin pituinen vihreä rengas on sulkeutunut (12:00). Nasan satelliitit ja kansainväliset tutkimukset vahvistavat, että alueesta on tullut todellinen hiilinielu (12:36). Läheisten kaupunkien hiekkamyrskyt ovat vähentyneet yli 70 % (12:47).

Kansainväliset ekologit kuitenkin varoittavat kääntöpuolesta: keinotekoisen ekosysteemin ylläpito kuluttaa valtavasti pohjavettä, mikä voi johtaa vesivarojen ehtymiseen pitkällä aikavälillä (17:48). Tämän estämiseksi kiinalaisinsinöörit suunnittelevat jo uusia hankkeita sulamisvesien siirtämiseksi Tianšan- ja Kunlun-vuoristoilta suoraan aavikolle suojattuja kanavia pitkin (18:21).