maanantai 21. syyskuuta 2026

Miten sumu syntyy?


Sumu syntyy, kun ilman lämpötila laskee kastepisteeseen tai ilman kosteus nousee niin korkeaksi, että näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä pieniksi, ilmassa leijuville vesipisaroiksi. Käytännössä sumu on maanpinnassa asti oleva pilvi, joka heikentää meteorologisen määritelmän mukaan näkyvyyden alle yhden kilometrin.

Sumun muodostumiseen tarvitaan yleensä riittävästi kosteutta, ilman jäähtymistä sekä heikko tai lähes tyyni tuuli, jotta kostea ilmamassa ei pääse sekoittumaan ja hajoamaan.

Ilmiö jaetaan syntytapansa perusteella neljään pääluokkaan:

Sumutyypit ja niiden syntytavat

  • Säteilysumu (Aamusumu): Syntyy selkeinä ja tyyninä öinä, kun maanpinta jäähtyy säteilyn seurauksena ja jäähdyttää myös sen yläpuolella olevan ilman. Tätä pintasumua esiintyy tyypillisesti kesäöisin ja syksyisin peltojen ja painanteiden yllä.

  • Siirtymä- eli advektiosumu: Yleisin sumutyyppi muodostuu, kun lämmin ja kostea ilmamassa virtaa kylmän alustan yli. Keväällä lämmin ilma jäähtyy kylmän meren päällä, kun taas syksyllä lämmin meri-ilma jäähtyy virratessaan kylmenneen mantereen ylle.

  • Haihtumissumu (Merisavu): Syntyy erityisesti loppusyksystä tai talvella, kun hyvin kylmä ilmamassa liikkuu selvästi lämpimämmän vesistön päälle. Vedestä haihtuu runsaasti vesihöyryä, joka tiivistyy heti kylmässä ilmassa "savuavaksi" sumuksi.

  • Sekoitussumu: Muodostuu kahden eri lämpöisen, mutta erittäin kostean ilmamassan kohdatessa ja sekoittuessa keskenään.

Kovalla pakkasella sumu voi koostua vesipisaroiden sijaan pienistä jääkiteistä, jolloin puhutaan jääkidesumusta. Jos näkyvyys on sumumaisesta ilmiöstä huolimatta yli kilometrin, kyseessä on meteorologisesti Foreca-sääpalvelun ja Ilmatieteen laitoksen mukaan utu


Kalajoki on merenrantapitäjä. Miten sumun muodostuminen tapahtuu Kalajoella?


Kalajoella sumun muodostumisessa korostuu erityisesti Perämeren ja matalien hiekkasärkkien vaikutus, mikä tekee alueen sumuilmiöistä hyvin vuodenaikasidonnaisia ja merellisiä. Merenrantapitäjänä Kalajoki kokee tyypillisesti kahdenlaisia suuria sumuilmiöitä: kevät-kesäistä merisumua ja loppusyksyn merisavua.

Kalajoen rannikolla sumu syntyy pääosin seuraavilla tavoilla:

1. Kevään ja alkukesän merisumu (Advektiosumu)

Tämä on Kalajoen tyypillisin ja pitkäkestoisin sumutyyppi.

  • Miten se syntyy: Touko-kesäkuussa Perämeri on vielä talven jäljiltä hyvin kylmä, mutta manner ja ilma sen yllä lämpenevät nopeasti. Kun etelästä tai kaakosta virtaa lämmin ja kostea ilmamassa kylmän merenpinnan ylle, ilma jäähtyy alhaalta päin kastepisteeseensä.

  • Vaikutus Kalajoella: Tämä sumu vyöryy mereltä rantaan ja hiekkasärkille usein paksuna seinämänä. Se voi pitää Hiekkasärkkien matkailualueen viileänä ja pimeänä, vaikka vain muutaman kilometrin päässä Kalajoen keskustassa eli sisämaassa paistaisi täysi aurinko.

2. Loppusyksyn ja talven merisavu (Haihtumissumu)

Tämä ilmiö ajoittuu yleensä loka-joulukuulle ennen kuin Perämeri jäätyy.

  • Miten se syntyy: Kun arktinen, hyvin kylmä ilmamassa virtaa pohjoisesta vielä avoimen ja suhteellisesti paljon lämpimämmän meriveden päälle, merestä haihtuu voimakkaasti vesihöyryä. Kylmä ilma ei pysty pidättämään tätä kosteutta, jolloin höyry tiivistyy välittömästi usvaksi.

  • Vaikutus Kalajoella: Meri näyttää kirjaimellisesti "savuavan". Ilmiö on näyttävä rannoilla, ja se voi luoda erittäin kylmiä ja kosteita paikallisia sääolosuhteita aivan rantaviivan tuntumaan.

3. Hiekkasärkkien ja jokilaakson säteilyusva

  • Miten se syntyy: Selkeinä, tyyninä ja kylminä elo-syyskuun öinä maa säteilee lämpöä avaruuteen. Kalajokilaakson ja rannikon matalien painanteiden kosteus tiivistyy maata viistäväksi usvaksi tai säteilysumuksi.

  • Vaikutus Kalajoella: Sumu muodostuu illalla ja varhain aamulla suojaisille paikoille, kuten jokivarteen ja dyynien väliin, mutta hälvenee yleensä nopeasti aamunauringon alkaessa lämmittää maata.


Kalajoella on tälle sumulle oma nimi: hylkeen pieru


Aivan oikein! "Hylkeen pieru" (tai paikallisittain hylykeenpieru) on nimenomaan se perämerellinen nimitys äkillisesti nousevalle, sankan sakealle merisumulle.

Tämä on loistava ja kuvaava kansanomainen ilmaisu, jota käytetään Kalajoen lisäksi myös muualla Pohjanmaan rantaviivalla, kuten Raahessa. Nimi kertoo paljon siitä, miten ilmiö koetaan rannikolla:

  • Yllättävyys ja sakeus: Sumu nousee mereltä usein uskomattoman nopeasti kuin seinä, peittäen näkyvyyden hetkessä – ikään kuin jokin suuri merenelävä olisi käynyt tupsauttamassa ilmoille jotakin sakeaa.

  • Lämpötilan romahdus: Kun tämä "hylkeen pieru" vyöryy touko-heinäkuussa rantaan ja vaikkapa Vihaslahden luontopoluille tai Hiekkasärkille, ilman lämpötila saattaa rannassa pudota silmänräpäyksessä jopa 10 astetta. Aurinkoinen ranta muuttuu hetkessä hyytävän kylmäksi ja hämäräksi.

Paikalliset tuntevat ilmiön metkut hyvin: silloin kun sisämaassa tuskastellaan hellettä, rantaviivalla saatetaan kaivaa esiin villapaitaa, koska "hylykeenpieru" päätti vierailla rannassa.


sunnuntai 20. syyskuuta 2026

Miten myrsky syntyy?


Miten myrsky syntyy? Miksi merivesi nousee Kalajoella niin korkealle myrskyn aikana? Tässä on Pohjois-Pohjanmaalle viranomaisten tiedote.

Hei veneilijä! Onko veneen kiinnitykset kunnossa? Oletko milloin käynyt tarkastamassa toimiiko pilssipumppu? Nyt olisi todella hyvä hetki käydä tarkistamassa veneen tilanne. Erityisesti Oulun alueella on havaittu useampia veneitä uimassa perä huolestuttavan matalalla.

Merivesi on tällä hetkellä korkealla ja huomiselle on ennustettu meriveden korkeuden nousevan vielä lisää. Lisäksi joissa on paljon vettä ja voimalaitos padoilla on vedet korkealla. Vettä on tullut lisää sateiden myötä ja yöllä sitä sitä saadaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle vielä lisää.

Huomiselle sunnuntaille on luvattu tuulista keliä koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle, joten nyt olisi hyvä hetki käydä tarkastamassa oman omaisuuden kunto sekä kiinnitykset, jotta tuuli tai virtaava vesi ei sitä mukanaan veisi.


Miten myrsky syntyy? 

Miksi merivesi nousee Kalajoella niin korkealle myrskyn aikana? Tässä on Pohjois-Pohjanmaalle viranomaisten tiedote. Hei veneilijä! Onko veneen kiinnitykset kunnossa? Oletko milloin käynyt tarkastamassa toimiiko pilssipumppu? Nyt olisi todella hyvä hetki käydä tarkistamassa veneen tilanne. Erityisesti Oulun alueella on havaittu useampia veneitä uimassa perä huolestuttavan matalalla. Merivesi on tällä hetkellä korkealla ja huomiselle on ennustettu meriveden korkeuden nousevan vielä lisää. Lisäksi joissa on paljon vettä ja voimalaitos padoilla on vedet korkealla. Vettä on tullut lisää sateiden myötä ja yöllä sitä sitä saadaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle vielä lisää. Huomiselle sunnuntaille on luvattu tuulista keliä koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle, joten nyt olisi hyvä hetki käydä tarkastamassa oman omaisuuden kunto sekä kiinnitykset, jotta tuuli tai virtaava vesi ei sitä mukanaan veisi.

Myrsky syntyy, kun ilmanpaine-erot synnyttävät voimakkaita tuulia, ja Kalajoella merivesi nousee myrskyissä poikkeuksellisen korkealle pohjoisen Itämeren suppilomaisen muodon, matalan rannikon ja tuulen suunnan vuoksi.

Tässä on tarkempi selitys ilmiöiden taustoista sekä siitä, miksi viranomaisten varoitus on juuri nyt erittäin ajankohtainen.


Miten myrsky syntyy?

Myrskyn syntyminen vaatii suuria eroja ilmanpaineessa ja lämpötilassa:

  1. Lämpötilaerot kohtaavat: Kun kylmä ja kuiva ilmamassa (esimerkiksi pohjoisesta) kohtaa lämpimän ja kostean ilmamassan (etelästä), niiden rajapinnalle syntyy jännite.

  2. Matalapaine muodostuu: Lämmin ilma on kevyempää ja nousee voimakkaasti ylöspäin. Tämä jättää jälkeensä alueen, jossa on vähemmän ilmaa – eli matalapaineen.

  3. Tuuli kiihtyy: Luonto pyrkii aina tasoittamaan paine-erot. Ympäröiviltä korkeapaineen alueilta virtaa ilmaa suurella nopeudella kohti matalapaineen keskusta. Mitä suurempi ja jyrkempi paine-ero on, sitä kovemmin tuulee.

  4. Pyörimisliike: Maapallon pyörimisliike (Coriolis-ilmiö) saa tuulet pyörimään matalapaineen keskuksen ympärillä pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, mikä voimistaa myrskyn rakennetta.


Miksi merivesi nousee Kalajoella niin korkealle?

Kalajoen ja koko Perämeren rannikon alttius rajuille meriveden nousuille (tulvapaksuille) johtuu useammasta samanaikaisesta tekijästä:

  • Tuulen suunta ja "suppiloilmiö": Kun myrsky tuulee pitkään etelästä tai lounaasta, se työntää Itämeren pääaltaalta valtavia vesimassoja kohti pohjoista. Pohjanlahti kapenee ja madaltuu loppua kohden kuin suppilo. Vedellä ei ole muuta paikkaa mihin mennä, joten se pakkautuu ja nousee ylös rannikolle.

  • Ilmanpaineen painovoima (Meteorologinen vuorovesi): Myrskyyn liittyvä voimakas matalapaine kirjaimellisesti "imee" merenpinnan ylemmäs. Kun ilmanpaine meren päällä laskee, vedenpinta nousee – karkeasti ottana yhden millibaarin lasku ilmanpaineessa nostaa vedenpintaa yhdellä senttimetrillä.

  • Matala rannikko: Kalajoen edustan merialue on hyvin matalaa. Matalassa vedessä tuulen kitkavaikutus pohjaan asti on suuri, jolloin tuuli pystyy tehokkaammin "työntämään" vesimassaa rantaviivaa kohden kuin syvällä merellä.

  • Jokivesien patoutuminen: Kuten viranomaistiedotteessa mainitaan, rankkasateet ovat nostaneet jokien (kuten Kalajoen) virtaamat huippuunsa. Kun merivesi nousee korkealle, se toimii tulppana jokisuulla. Joki ei pääse purkautumaan vapaasti mereen, jolloin vesi nousee sekä meren rannoilla että jokivarressa.


Mitä sinun tulisi tehdä nyt?

Koska tiedotteessa varoitetaan sunnuntain myrskytuulista ja entisestään nousevasta vedestä, toimi heti:

  • Tarkista veneen kiinnitykset: Kun merivesi nousee, lyhyeksi jätetyt kiinnitysköydet voivat vetää veneen perän tai keulan veden alle (minkä vuoksi veneet "uivat perä matalalla"). Löysää köysiä tarvittaessa niin, että veneellä on tilaa nousta vedenpinnan mukana, mutta varmista, ettei se pääse hakkaamaan laituriin.

  • Varmista pilssipumppu: Rankkasateet täyttävät avoveneet nopeasti. Varmista, että automaattinen pilssipumppu toimii ja akussa riittää virta, tai käy tyhjentämässä vene manuaalisesti.

  • Siirrä irtotavarat turvaan: Siirrä laiturit, irralliset tavarat ja rantojen irtaimisto selvästi ylemmäs rantaviivasta, jotta nouseva vesi ja aallokko eivät vie niitä mennessään.

perjantai 18. syyskuuta 2026

Ruska - miten ruska syntyy - mitä ruskassa tapahtuu


Ruska syntyy kasvien valmistautuessa talveen, kun ne reagoivat päivien lyhenemiseen ja öiden kylmenemiseen lopettamalla yhteyttämisen ja vetämällä lehtivihreän talven ajaksi talteen puiden runkoon ja juuristoon. Kun vihreä väriaine eli klorofylli hajoaa ja väistyy, lehtien muut suojavärit ja pigmentit pääsevät esiin, mikä saa aikaan syksyisen väriloiston.

Ilmiö jakautuu puiden ja pensaiden värjäämään puuruskaan sekä varpujen ja ruohovartisten kasvien muodostamaan maaruskaan.


Mitä ruskassa tapahtuu? (Biologinen prosessi)

Ruskassa on kyse kasvien nerokkaasta kierrätysjärjestelmästä ja suojautumismekanismista:

  1. Kasvun pysähtyminen: Kun yöt pitenevät, kasvien perintötekijät aktivoituvat ja viestittävät, että talvi on tulossa. Kasvi lopettaa kasvamisen ja yhteyttämisen.

  2. Ravinteiden talteenotto: Arvokas lehtivihreä puretaan atomeiksi. Sen sisältämät ravinteet (kuten typpi ja fosfori) siirretään turvaan puiden runkoon, oksiin ja juuriin. Niitä käytetään uudelleen seuraavana keväänä uusien silmujen puhkeamiseen.

  3. Lehtien pudottaminen: Lopulta lehden ja oksan väliin muodostuu eristävä korkkikerros, joka katkaisee nestevirtauksen. Tämän seurauksena lehti kuivuu ja tippuu maahan. (Poikkeuksena esimerkiksi leppä, joka ei vietä ruskaa vaan pudottaa lehtensä vihreinä, koska se pystyy sitomaan typpeä suoraan ilmasta juurinystyjensä avulla).


Mistä ruskan värit johtuvat?

Kun vihreä väri katoaa, lehdissä olevat tai sinne muodostuvat muut pigmentit tulevat näkyviin:

  • Keltainen ja oranssi: Väri johtuu karotenoideista ja ksantofylleistä. Nämä väriaineet ovat lehdessä jo valmiina koko kesän suojaamassa sitä liialta auringolta, mutta ne paljastuvat vasta, kun klorofylli hajoaa.

  • Punainen ja purppura: Väri johtuu antosyaaneista. Tätä väriainetta puu alkaa valmistamaan lehtiin vasta syksyllä. Punainen väri toimii ikään kuin "aurinkorasvana", joka suojaa lehteä kylmältä ja valolta silloin, kun ravinteiden siirto on vielä kesken.


Sään vaikutus ruskaan

Vaikka ruskan alkamisajankohdan määrää nimenomaan päivän pituus (valon määrä), syksyn sääolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka upea värikylläisyydestä tulee:

  • Ihannesää: Aurinkoiset ja lämpimät kesät kerryttävät lehtiin sokeria, mikä edesauttaa punaisen värin muodostumista. Syksyn kirkkaat, aurinkoiset päivät ja kirpeän viileät (mutta ei pakkas-) yöt viimeistelevät kaikkein loistavimman ja punaisimman ruskan.

  • Huono sää: Sateinen, harmaa ja leuto syksy jättää värit vaisuiksi ja saattaa altistaa lehdet sienitaudeille, jolloin ne varisevat ennenaikaisesti. Voimakas tuuli puolestaan voi riisua puut paljaiksi kesken parhaan väriloiston.

Suomessa ruskakausi etenee pohjoisesta etelään noin 250 kilometrin viikkovauhdilla. Ruskahuippu saavutetaan Pohjois-Lapissa syyskuun puolivälissä, kun taas maan eteläosassa väreistä nautitaan vasta lokakuun alussa.


Vaikuttaako meren läheisyys ruskan tuloon. Meri lämmittää syksyllä ilmastoa kuten esim Kalajoella.


Kyllä vaikuttaa. Meren läheisyydellä on selkeä viivästyttävä ja pehmentävä vaikutus ruskan tuloon ja sen ilmeeseen. Arviosi Kalajoesta osuu aivan oikeaan: suuri vesimassa toimii syksyllä tehokkaana lämpövarastona, mikä muuttaa paikallista mikoilmastoa rannikolla verrattuna sisämaahan.

Meren läheisyys vaikuttaa rannikon ruskaan seuraavilla tavoilla:

1. Ruskan alkaminen viivästyy

Vaikka ruskan ensisijainen käynnistäjä on päivän pituuden lyheneminen, lämpötila toimii prosessin säätimenä. Koska meri luovuttaa kesän aikana keräämäänsä lämpöä hitaasti, rannikkoseutujen alkusyksy pysyy selvästi sisämaata lämpimämpänä. Tämä lämpö viivästyttää lehtivihreän hajoamista, minkä vuoksi rannikon puut pysyvät vihreinä pidempään kuin samalla korkeudella sisämaassa sijaitsevat metsät.

2. Yöpakkasten ja hallan puute muuttaa värejä

Meren lämmittävän vaikutuksen vuoksi rannikolla esiintyy syyskuussa huomattavasti vähemmän hallaa ja yöpakkasia kuin sisämaassa.

  • Lämpimät yöt jarruttavat erityisesti antosyaanien eli punaisten väriaineiden muodostumista lehtiin.

  • Tämän seurauksena rannikon puuruska painottuu usein enemmän keltaisen ja ruskean sävyihin, kun taas sisämaan puhtaan kirpeät ja kylmät yöt herättävät loistavan punaisen värityksen.

3. Ruskakausi voi pidentyä

Koska meri suojaa rannikkoa äkillisiltä, kylmiltä pakkasjaksoilta, lehdet eivät saa samanlaista kylmää shokkia kuin sisämaassa. Ruska voi siis edetä rannikolla verkkaisemmin ja tasaisemmin, jolloin yksittäiset puut viettävät ruskaa eri tahtiin. Parhaassa tapauksessa rannikon ruskakausi voi kestää viikkoja.

4. Merituulen riski

Rannikon ruskan suurena haasteena ovat syysmyrskyt ja kovat merituulet. Vaikka meri pitää ilman lämpimänä ja lehdet kiinni puissa pitkään, yksikin voimakas syysmyrsky rannikolla voi repiä kauniisti kellastuneet lehdet puista yhtenä päivänä, jolloin ruska päättyy kuin seinään.

Yhteenvetona: Kalajoella ja muilla rannikkopaikkakunnilla pääset nauttimaan ruskan huipusta usein hieman myöhemmin kuin naapurikunnissa syvemmällä sisämaassa, ja värimaailma rannoilla on usein keltaisen sävyttämä.


Mitkä puulajit rannikolla reagoivat voimakkaimmin tähän merelliseen ilmastoon,


Rannikon merellinen ilmasto – erityisesti pitkään jatkuva syyslämpö ja kovat tuulet – vaikuttaa eri puulajeihin hyvin eri tavoin. Voimakkaimmin tähän ilmastoon reagoivat lajit, joiden lehtivihreän purku on herkkää lämpötilan vaihteluille tai joiden mekaaninen kestävyys joutuu rannikolla koetukselle.

Seuraavat puulajit reagoivat rannikolla kaikkein selvimmin:

1. Haapa (Mekaaninen reaktio ja väritys)

Haapa reagoi rannikkoilmastoon ehkä kaikkein näkyvimmin sekä värinsä että lehtiensä kestävyyden vuoksi:

  • Värin muutos: Haapa on tunnettu loistavan punaisesta ja oranssista ruskastaan sisämaassa. Rannikon leutojen öiden vuoksi se ei usein ehdi muodostaa punaista antosyaania, vaan haavat muuttuvat rannikolla enemmänkin kupariorankseiksi tai kirkkaankeltaisiksi.

  • Tuuliherkkyys: Haavan pitkät ja litteät lehtiruodit saavat lehdet havisemaan herkästi. Mereltä puhaltavat syystuulet repivät haavan lehdet rannikolla usein erittäin nopeasti alas rannikon muuhun puustoon verrattuna.

2. Hieskoivu ja rauduskoivu (Ajoituksen venyminen)

Koivut muodostavat rannikon puuston valtaosan, ja niiden reaktio näkyy erityisesti ajassa:

  • Viivästynyt keltaisuus: Koivut hyödyntävät meren tuomaa lisälämpöä pitkään ja jatkavat yhteyttämistä pitkälle syksyyn. Kun sisämaan koivikot ovat jo täysin keltaisia tai lehdettömiä, rannikon ja saariston koivut voivat loistaa vielä pitkään osittain vihreinä tai haaleankeltaisina.

3. Vaahtera (Väriloiston laimeneminen)

Vaahtera on sisämaan kaupungeissa syksyn väriläiskä, mutta meren rannalla sen käyttäytyminen muuttuu:

  • Punaisen puute: Vaahtera tarvitsee aurinkoisia päiviä ja nimenomaan kylmiä öitä kehittääkseen syvän purppuraiset ja punaiset sävynsä. Meren rannan leudossa mikoilmastossa vaahterat jäävät usein valtaosaksi keltaisiksi, ja niiden lehdet saattavat varista ruskehtavina ilman kunnollista punaista vaihetta.

4. Tervaleppä (Erityisasema – ei reagoi väreillä)

Tervaleppä on rannikoiden tyyppipuu, joka reagoi merelliseen ilmastoon olemalla reagoimatta ruskaan lainkaan:

  • Vihreänä maahan: Koska tervaleppä elää symbioosissa typpeä sitovien juurinystybakteerien kanssa, sen ei tarvitse säästää ja kierrättää lehtivihreän ravinteita runkoonsa. Meren rannalla tervaleppä pysyy täysin tummanvihreänä pitkälle syksyyn ja pudottaa lehtensä lopulta vihreinä, usein vasta ensimmäisten kovien pakkasten tai syysmyrskyjen pakottamana.

5. Pihlaja (Sitkeä väritykseensä asti)

Pihlaja on rannikon sitkeimpiä puita, joka sietää hyvin merituulta ja suolaa:

  • Myöhäinen loisto: Pihlaja reagoi meren lämpöön pitämällä lehtensä ja erityisesti marjansa pitkään puussa. Vaikka rannikon pihlajienkin ruska painottuu enemmän kelta-oranssiin kuin sisämaan syvään punaiseen, sen lehdet pysyvät suojaisilla paikoilla kiinni puussa rannikolla hyvinkin myöhään syksyyn saakka.


Milloin Kalajoella on ruskan huippu


Kalajoella ruskan huippu saavutetaan keskimäärin syyskuun lopulla, yleensä syyskuun 25. päivän ja lokakuun alun välisenä aikana.

Vaikka Pohjois-Pohjanmaan sisämaassa ja Kainuussa tilastollinen ruskahuippu sijoittuu yleensä hieman aiemmin syyskuun 20.–25. päivän välille, Kalajoen sijainti aivan Perämeren rannikolla siirtää parasta väriloistoa eteenpäin. Meri luovuttaa lämpöään hitaasti, mikä pitää rannikon puut vihreinä noin viikon pidempään kuin sisämaassa.

Kalajoen ruska-aikataulu pähkinänkuoressa:

  • Syyskuun puoliväli: Ensimmäiset keltaiset sävyt alkavat ilmestyä haapoihin ja koivuihin, mutta yleisilme on vielä vahvasti vihreä.

  • Syyskuun loppupuoli (n. 25.9. alkaen): Varsinainen ruskahuippu käynnistyy rannikolla. Lehdet loistavat keltaisen ja kuparin sävyissä.

  • Lokakuun alkupuoli: Meren suojaaman leudon ilmaston ansiosta lehdet voivat pysyä puissa pitkäänkin, elleivät voimakkaat syysmyrskyt rannikolla riisu oksia kerralla paljaiksi.

Jos suunnittelet ruskaretkeä esimerkiksi Kalajoen upeille Hiekkasärkille tai Siiponjoen luontopoluille, syyskuun viimeinen viikko tarjoaa yleensä parhaat ja värikkäimmät maisemat.


maanantai 14. syyskuuta 2026

Sää ja luonto


Mikä tekee lintujen syysmuutosta niin kiehtovaa, ja miten sää vaikuttaa muuttolintujen matkaan? Luontotoimittaja Juha Laaksonen ja meteorologi Matti Huutonen vastaavat Totti Toivosen johdolla. Lisäksi suora yhteys Outokumpuun, jossa keskustellaan suunnitteilla olevan akkumetallikaivoksen ympäristövaikutuksista.

https://areena.yle.fi/1-78533579


Itämeri-päivän kunniaksi Sää ja luonto -osiossa paneudutaan tänään Itämeren ja Suomen vesistöjen tilaan. Lisäksi käydään tänään avattavalla Tengeliönjoen kalatiellä ja summataan kesäsäät 2026. Keskustelemassa ovat meteorologi Aleksi Lohtander ja Kerttu Kotakorpi, Ylitorniolta raportoi toimittajamme Laura Valta.

https://areena.yle.fi/1-78520869


Sienestyksen salat ja sienirihmastojen ihmeellisyys, orvon poronvasan hoitourakka ja kuluneen kesän salamatilastot puhuttavat Sää ja luonto -osiossa tällä kertaa. Keskustelemassa ovat luontotoimittaja Markku Sipi ja Meteorologi Matti Huutonen, Inarista raportoi toimittajamme Kaisa-Maria Poikela.

https://areena.yle.fi/1-78472157


Miten puut valmistautuvat syksyyn ja talven tuloon? Entä mitä tarkoittaa terminen syksy? Näitä aiheita pohtivat Ylen luontotoimittaja Markku Sipi ja meteorologi Elias Paakkanen.

https://areena.yle.fi/1-78568596

lauantai 5. syyskuuta 2026

Kalajoen sään ennustaminen on haastavaa

 


Miten matalapaine syntyy?

Matalapaine syntyy, kun ilma lämpenee ja kohoaa ylöspäin maanpinnalta, tai kun yläilmakehästä poistuu enemmän ilmaa kuin mitä alhaalta tulee tilalle. Tämän seurauksena ilman massa ja paine kyseisellä alueella pienentyvät.

Matalapaineen syntyprosessi voidaan jakaa kahteen päätyyppiin:

1. Polaaririntaman matalapaineet (Dynamic)

Suomeen saapuvat matalapaineet syntyvät yleensä Pohjois-Atlantilla, jossa kylmä polaarinen ilmamassa ja lämmin keskileveysasteiden ilmamassa kohtaavat.

  • Kahden erilaisen ilmamassan rajalle (polaaririntamaan) syntyy häiriö.

  • Suihkuvirtaus imee ilmaa voimakkaasti ylöspäin ja kuljettaa sitä pois yläilmakehässä.

  • Alhaalle syntyy tyhjiö eli matalapaine, jota ympäröivä ilma alkaa täyttää.

  • Maapallon pyörimisliike eli Coriolis-ilmiö saa tuulet kiertämään matalapaineen keskusta pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään.

2. Termiset matalapaineet (Thermal)

Terminen matalapaine syntyy puhtaasti paikallisen lämpötilan muutoksen vuoksi.

  • Aurinko lämmittää maan- tai merenpintaa voimakkaasti.

  • Pinnan yläpuolella oleva ilma lämpenee, laajenee ja muuttuu kevyemmäksi.

  • Kevyt, lämmin ilma nousee pystysuoraan ylöspäin.

  • Maanpinnalle jää ympäröivää aluetta matalampi ilmanpaine.

Miksi matalapaine tuo huonon sään?

Kun ilma nousee matalapaineessa ylöspäin, se jäähtyy. Ilman sisältämä vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sateeksi. Siksi matalapaineen alueella sää on tyypillisesti pilvistä, sateista ja tuulista.


Onko Kalajoella mitään poikkeavaa matalapaineen synnyssä?


Varsinaiset suuren mittakaavan matalapaineet (kuten Atlantilta saapuvat myrskyt) syntyvät Kalajoella aivan samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa. Rannikkokaupunkina Kalajoen maantiede kuitenkin synnyttää pienen mittakaavan matalapaineilmiöitä, jotka vaikuttavat paikallissääähän hyvin omalaatuisella tavalla.

Tähän vaikuttavat erityisesti Kalajoen laajat, hienohiekkaiset Hiekkasärkät ja matala Perämeri. Poikkeavuudet liittyvät seuraaviin ilmiöihin:

1. Paikallinen terminen matalapaine eli merituuli

Kesäisin Kalajoen hiekkadyynit ja rannikkoalueet lämpenevät auringossa huomattavasti nopeammin kuin viileä Perämeri.

  • Matalapaineen synty hiekalle: Lämmennyt ilma nousee dyynien yllä ylöspäin. Tällöin rannikon ylle syntyy pieni, paikallinen terminen matalapaine.

  • Seuraus: Koska merellä ilma on viileämpää ja raskaampaa (korkeampi paine), meri-ilma alkaa virrata kohti rantaa täyttääkseen hiekan päällä olevan matalapaineen. Tämä synnyttää Kalajoelle tyypillisen, usein navakan merituulen.

2. Merituulirintama ja sisämaan ukkoset

Vaikka Kalajoen rannalla aurinko paistaa usein kirkkaalta taivaalta merituulen vuoksi, rannalta nouseva lämmin ilma matkaa tuulen mukana sisämaahan päin.

  • Kun mereltä puhaltava viileä ilma kohtaa sisämaan kuuman ilman, rannikon suuntaisesti syntyy niin sanottu merituulirintama.

  • Tämä rintama pakottaa ilman nousemaan voimakkaasti ylöspäin vähän matkan päässä rannikosta (esimerkiksi Kalajoen sisäosissa tai naapurikunnissa).

  • Seuraus: Kalajoen Hiekkasärkillä voi olla upea rantasää, mutta vain muutaman kilometrin päässä sisämaassa matalapainerintama synnyttää rajuja kuuro- ja ukkospilviä.

3. Perämeren vaikutus matalapaineen sateisiin

Kun suuri polaaririntaman matalapaine saapuu lännestä tai lounaasta Kalajoelle, matala ja loivasti syvenevä merialue muuttaa rintaman käyttäytymistä.

  • Keväällä ja alkukesästä viileä meri voi "lamauttaa" matalapaineen nostetta rannikolla, jolloin sateet saattavat heiketä rannan lähellä.

  • Loppukesästä ja syksyllä, kun Perämeri on lämmennyt, haihdutus on voimakasta. Kun kylmä matalapaineen rintama vyöryy lämpimän meren ylle, se saa merestä lisäenergiaa ja kosteutta. Tämä voi voimistaa paikallisia sateita ja synnyttää rajuja ukkoskuuroja juuri rannikkokaistaleelle.


Tähän vaikuttavat erityisesti Kalajoen laajat, hienohiekkaiset Hiekkasärkät ja matala Perämeri. Poikkeavuudet liittyvät seuraaviin ilmiöihin:

1. Paikallinen terminen matalapaine eli merituuli

Kesäisin Kalajoen hiekkadyynit ja rannikkoalueet lämpenevät auringossa huomattavasti nopeammin kuin viileä Perämeri.

  • Matalapaineen synty hiekalle: Lämmennyt ilma nousee dyynien yllä ylöspäin. Tällöin rannikon ylle syntyy pieni, paikallinen terminen matalapaine.

  • Seuraus: Koska merellä ilma on viileämpää ja raskaampaa (korkeampi paine), meri-ilma alkaa virrata kohti rantaa täyttääkseen hiekan päällä olevan matalapaineen. Tämä synnyttää Kalajoelle tyypillisen, usein navakan merituulen.

2. Merituulirintama ja sisämaan ukkoset

Vaikka Kalajoen rannalla aurinko paistaa usein kirkkaalta taivaalta merituulen vuoksi, rannalta nouseva lämmin ilma matkaa tuulen mukana sisämaahan päin.

  • Kun mereltä puhaltava viileä ilma kohtaa sisämaan kuuman ilman, rannikon suuntaisesti syntyy niin sanottu merituulirintama.

  • Tämä rintama pakottaa ilman nousemaan voimakkaasti ylöspäin vähän matkan päässä rannikosta (esimerkiksi Kalajoen sisäosissa tai naapurikunnissa).

  • Seuraus: Kalajoen Hiekkasärkillä voi olla upea rantasää, mutta vain muutaman kilometrin päässä sisämaassa matalapainerintama synnyttää rajuja kuuro- ja ukkospilviä.

3. Perämeren vaikutus matalapaineen sateisiin

Kun suuri polaaririntaman matalapaine saapuu lännestä tai lounaasta Kalajoelle, matala ja loivasti syvenevä merialue muuttaa rintaman käyttäytymistä.

  • Keväällä ja alkukesästä viileä meri voi "lamauttaa" matalapaineen nostetta rannikolla, jolloin sateet saattavat heiketä rannan lähellä.

  • Loppukesästä ja syksyllä, kun Perämeri on lämmennyt, haihdutus on voimakasta. Kun kylmä matalapaineen rintama vyöryy lämpimän meren ylle, se saa merestä lisäenergiaa ja kosteutta. Tämä voi voimistaa paikallisia sateita ja synnyttää rajuja ukkoskuuroja juuri rannikkokaistaleelle.


Onko Kalajoen sään ennustaminen vaikeampaa säätutkien sijainnista johtuen?



Kyllä, Kalajoen sään – ja erityisesti aivan reaaliaikaisten sadepilvien – ennustaminen ja havainnointi on tavallista haastavampaa säätutkien etäisyyden vuoksi. Kalajoki sijaitsee alueella, jota kutsutaan sääennustuksessa ja meteorologiassa "tutkien katvealueeksi" tai mittausetäisyyden äärireunaksi.

Tämä johtuu puhtaasti siitä, miten Suomen säätutkaverkosto on rakennettu, sekä maapallon muodosta.

Miksi tutkien sijainti vaikeuttaa Kalajoen ennusteita?

Ilmatieteen laitoksella on Suomessa 12 säätutkaa. Kalajoki sijoittuu hankalasti useamman tutkan väliin, kaukana niistä kaikista:

  • Lähimmät tutkat: Kalajoen lähimmät säätutkat sijaitsevat Utajärvellä (Oulun itäpuolella) ja Vimpelissä (Etelä-Pohjanmaalla).

  • Etäisyyden ongelma: Molempiin tutkiin on Kalajoelta matkaa linnuntietä reilusti yli 130 kilometriä.

Maan kaarevuus ja matalat sateet

Säätutkan lähettämä mikroaaltoilmaisu kulkee suoraan, mutta maapallon pinta kaareutuu sen alta pois. Mitä kauemmas tutkasta mennään, sitä korkeammalla ilmakehässä tutkasäde kulkee:

  • Yli 120–150 kilometrin etäisyydellä (kuten Kalajoella) tutkasäde lentää jo usean kilometrin korkeudessa maanpinnasta.

  • Seuraus: Jos Kalajoelle saapuu matala, loppusyksyn tai talven tihku- ja lumisade, tutkasäde menee suoraan sadepilven yli. Tutka näyttää, että taivas on selkeä, vaikka Hiekkasärkillä sataisi vettä tai lunta.

Erityisesti kesän ukkoskuurot yllättävät

Kuten aiemmin mainittiin, Kalajoen rannikolla syntyy usein pieniä, paikallisia merituulirintamia. Koska tutkat ovat kaukana, ne eivät pysty havaitsemaan näiden pienten ja nopeasti kehittyvien kuoropilvien alkukehitystä alailmakehässä. Sadetutkakuva saattaa näyttää Kalajoen kohdalla tyhjää vielä silloinkin, kun pilvi vasta kerää voimaa alempana.

Miten meteorologit korjaavat tilanteen?

Vaikka säätutkadata on Kalajoen kohdalla epätarkempaa kuin esimerkiksi tutkakaupunkien lähistöllä, ennustamisessa käytetään apuna muita työkaluja:

  • Sääsatelliitit: Satelliittikuvat näyttävät ylhäältä päin pilvilautat, joita tutka ei näe.

  • Paikalliset havaintoasemat: Kalajoen Ulkokallan majakkasaarella ja rannikolla olevat automaattiset sääasemat mittaavat todellista sadetta, tuulta ja kosteutta suoraan maan- ja merenpinnalta.

  • Tietokonemallit: Globaalit säämallit laskevat fysiikan lakien avulla, miten ilmamassat liikkuvat Pohjanlahdella.



Mistä sääpalvelusta (kuten Ilmatieteen laitos, Foreca tai norjalainen Yr) löytyy yleensä tarkin ennuste Kalajoelle?


Mikään yksittäinen sääpalvelu ei ole Kalajoella aina automaattisesti tarkin, vaan paras palvelu riippuu tilanteesta ja siitä, mitä sään ominaisuutta (kuten tuulta, lämpötilaa tai sadetta) katsot. Kalajoen rannikkomaantiede tekee sään ennustamisesta erityisen vaikeaa, minkä vuoksi eri palveluiden käyttämät säämallit tuottavat erilaisia tuloksia.

Sääpalvelut kannattaa jakaa Kalajoella seuraaviin vahvuusalueisiin:

1. Ilmatieteen laitos – Paras rannikkosäähän ja tuuliennusteisiin

Kotimainen Ilmatieteen laitos käyttää pohjoismaista Harmonie-säämallia, joka tunnistaa erittäin hyvin paikalliset olosuhteet.

  • Vahvuus Kalajoella: Ilmatieteen laitos on yleensä parhaimmillaan merisään, tuulen suunnan ja tuulen voimakkuuden ennustamisessa. Koska heillä on virallinen sääasema ja meripoijuja aivan Kalajoen edustalla Ulkokallassa, heidän tietokoneensa saavat parasta reaaliaikaista dataa Perämeren tilanteesta.

2. Foreca – Paras lähipäivien sademääriin ja "nowcastingiin"

Suomalainen Foreca hyödyntää useita eri säämalleja ja yhdistelee niitä omilla algoritmeillään.

  • Vahvuus Kalajoella: Foreca on erittäin vahva lähituntien sade-ennusteissa (niin sanottu nowcasting). Heidän Täsmäsää-ennusteensa päivittyy hyvin nopeasti ja yrittää korjata juuri niitä puutteita, joita kaupallisilla säätutkilla on Kalajoen alueella.

3. Norjalainen Yr – Paras pitkän aikavälin yleissään ennustamiseen

Norjan ilmatieteen laitoksen ja NRK:n Yr.no on monen suomalaisen suosikki. Se käyttää Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) globaalia säämallia.

  • Vahvuus Kalajoella: Yr toimii usein parhaiten 3–10 päivän päähän ulottuvissa ennusteissa, erityisesti suuren mittakaavan lämpötilakehityksessä. Se ei kuitenkaan aina huomaa Kalajoen Hiekkasärkkien hyvin paikallisia ilmiöitä (kuten pientä merituulta) yhtä tarkasti kuin suomalaiset palvelut.


Ammattilaisen vinkki: Miten saat parhaan ennusteen Kalajoelle?

Jos haluat tietää mahdollisimman tarkasti, kannattaako Hiekkasärkille lähteä rannalle vai tuleeko niskaan ukkoskuuro, käytä näitä kahta kikkaa:

  1. Katso yhdistelmäennustetta: Esimerkiksi Ilta-Sanomien Supersää-palvelu näyttää Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteet vierekkäin. Jos molemmat näyttävät samaa, ennuste on hyvin varma. Jos ne eroavat paljon, säätyyppi on epävakaa. [

  2. Seuraa sadetutkaa ja sademittareita: Älä tuijota pelkkää sovelluksen sääsymbolia (kuten aurinkoa tai sadepisaraa) päiviksi eteenpäin. Katso Ilmatieteen laitoksen sivuilta sade- ja pilvialueiden animoitua tutkakuvaa, josta näet reaaliajassa, mihin suuntaan sadepilvet ovat liikkumassa Pohjanlahdelta kohti Kalajokea



Tässä on tuore vertailu Kalajoen lähipäivien säästä Ilmatieteen laitoksen, Forecan ja Yrin mukaan. Palveluiden välillä on pieniä eroja erityisesti alkuviikon sademäärissä ja lämpötilahuipuissa, mikä on tyypillistä Kalajoen haastavalle rannikkosäälle.

Ukkos- ja sadepilvet liikkuvat alueella parhaillaan, ja lämpötilat asettuvat syksyisiin lukemiin.

Sääennusteiden vertailu lähipäiville

Päivä

Ilmatieteen laitos

Foreca

Yr (Norja)

Yleislinja & Varmuus

Tänään (La 5.9.)

12 °C / Pilvistä ja kevyttä sadetta iltapäivällä, pohjoistuulta 6 m/s.

12 °C / Pilvistä ja ajoittaista sadetta, sadekertymä n. 3,8 mm.

12 °C / Pilvistä ja sadetta, joka heikkenee iltaa kohden.

Erittäin varma. Kaikki palvelut ovat yksimielisiä viileästä ja sateisesta lauantaista.

Huomenna (Su 6.9.)

10 °C / Pilvistä ja pääosin poutaa, navakkaa pohjoistuulta 7 m/s.

10 °C / Pilvistä ja poutaa, pohjoistuuli jatkuu voimakkaana.

10 °C / Pilvistä ja iltapäivällä selkeytyvää, ei sadetta.

Varma. Sää poutaantuu, mutta viilenee selvästi. Tuuli tekee säästä viileämmän tuntuisen.

Maanantai (7.9.)

14 °C / Melko pilvistä päivällä, illaksi kevyen sateen mahdollisuus.

14 °C / Aurinkoisempaa ja iltapäivällä poutaa.

15 °C / Puolipilvistä ja poutaa. Yöllä kylmää (jopa +2 °C).

Melko varma. Lämpötila nousee hieman. Sademäärissä ja pilvisyydessä pientä mallikohtaista heittoa.

Tiistai (8.9.)

16 °C / Vesisadetta (sateen todennäköisyys 65 %), etelätuulta.

15 °C / Pilvistä ja voimakkaampaa vesisadetta.

17 °C / Lämpimämpää, mutta pilvistä ja sateista.

Epävarma. Uusi matalapaine saapuu. Yr ennustaa selvästi lämpimämpää ilmamassaa kuin Foreca.

Huomioita Kalajoen lähipäivien säästä:

  • Tuuli viilentää viikonloppuna: Lauantain ja sunnuntain välisenä aikana Perämereltä puhaltaa navakka pohjoistuuli (puuskat voivat olla kovia). Vaikka mittari näyttää sunnuntaina 10 astetta, rannalla sää tuntuu huomattavasti kylmemmältä.

  • Tiistain saderintama: Alkuviikosta Kalajoelle saapuu uusi matalapaine. Tässä näkyy juuri rannikon ennustamisen vaikeus: Yr mallintaa lämpimän ilman nousevan rannikolle asti (+17 °C), kun taas kotimainen Ilmatieteen laitos ja Foreca pitävät ennusteen pari astetta viileämpänä Perämeren viilentävän vaikutuksen vuoksi.



Perämerellä vallitsee parhaillaan voimakas ja pureva pohjoistuuli, ja Ilmatieteen laitos on antanut alueelle keltaisen tason tuulivaroituksen lauantaille ja sunnuntaille. Kalajoen edustalla Ulkokallan majakkasaarella mitataan parhaillaan myrskyisiä puuskia, mikä tarkoittaa, että kaikki avomeri- ja ranta-aktiviteetit vaativat nyt erityistä varovaisuutta ja lämmintä vaatetusta.

Tässä ovat tarkat tuuli- ja puuskatiedot Ulkokallan sääasemalta lauantaille ja sunnuntaille:

Tuuliennuste (Kalajoki / Ulkokalla)

  • Tänään lauantaina (5.9.):

    • Keskituuli: Pohjoistuuli puhaltaa tasaisesti 10–11 m/s (n. 36–40 km/h).

    • Puuskat: Tuuli yltyy puuskissa jopa 13–14 m/s.

    • Vaikutus sääoloon: Vaikka ilman lämpötila on noin 11–12 °C, voimakas pohjoistuuli pudottaa purevuuden eli "tuntuu kuin" -lämpötilan vain 7–8 asteeseen. Merellä on voimakasta aallokkoa. [1, 2, 3]

  • Huomenna sunnuntaina (6.9.):

    • Keskituuli: Tuuli pysyy kovana ja kääntyy hieman koilliseen, pysytellen 11–12 m/s.

    • Puuskat: Voimakkaimmat puuskat merellä voivat nousta edelleen 14 m/s tuntumaan.

    • Vaikutus sääoloon: Sunnuntaina sää selkeytyy ja aurinko voi pilkahtaa, mutta ilma kylmenee. Tuntuma on navakan tuulen vuoksi vain +4 ... +5 °C, joten rannalle suuntaavan kannattaa valita tuulenpitävät vaatteet.

Suositukset aktiviteetteihin:

  • Veneily ja vesileikit: Avomerelle ei ole suositeltavaa lähteä pienillä veneillä, sillä pohjoistuuli nostaa Perämerellä nopeasti korkean ja terävän aallokon.

  • Kitesurfaus ja purjelautailu: Hiekkasärkkien matalat ranta-alueet tarjoavat kokeneille harrastajille kovan tuulen ansiosta hyvät olosuhteet, mutta kylmyys ja puuskaisuus on otettava huomioon.

  • Rantakävely ja retkeily: Hiekkasärkkien dyynit antavat jonkin verran suojaa maatuulelta, mutta suoraan merenrantaan osuva pohjoisviima on erittäin kylmä.

Maanantaina (7.9.) tuuli lopulta rauhoittuu huomattavasti (keskituuli n. 4–6 m/s), joten alkuviikosta ulkoilusää on selkeästi miellyttävämpi.

Lauantai-illan tuntikohtainen tuulikartta näyttää pohjoistuulen pysyvän navakkana, ja samalla Perämeren vedenkorkeus kääntyy Kalajoella selvään laskuun. Voimakas pohjoisen ja luoteen välinen ilmavirtaus puskee vettä pois Pohjanlahden pohjukasta kohti etelää, mikä näkyy rannikolla vetäytyvänä rantaviivana.


Lauantai-illan (5.9.) tuntikohtainen tuuliennuste

Tuuli saavuttaa huippunsa lauantai-iltana kello 18 ja 21 välillä, jolloin mereltä puhaltava viima on kaikkein purevinta.

  • Klo 18.00:

    • Suunta: Pohjoinen (360°)

    • Keskituuli: 11 m/s

    • Puuskat: 14 m/s

  • Klo 20.00:

    • Suunta: Pohjois-luode (350°)

    • Keskituuli: 11 m/s

    • Puuskat: 15 m/s (illan kovimmat puuskat rannikolla)

  • Klo 22.00:

    • Suunta: Pohjois-luode (340°)

    • Keskituuli: 10 m/s

    • Puuskat: 13 m/s

  • Klo 00.00 (Yö):

    • Suunta: Pohjoinen (360°)

    • Keskituuli: 9 m/s

    • Puuskat: 12 m/s


Meriveden korkeus Kalajoella: Vesi vetäytyy

Tämän tyyppinen pohjoismyrsky vaikuttaa merkittävästi Perämeren vedenkorkeuteen Kalajoen ja Raahen välisellä rannikkoalueella. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan ilmiö etenee seuraavasti:

  • Pohjoistuuli työntää vettä etelään: Koska tuuli puhaltaa suoraan pitkin Pohjanlahtea pohjoisesta etelään, se kirjaimellisesti siirtää pintavettä pois Perämereltä.

  • Vedenpinta laskee miinukselle: Merivesi laskee Kalajoen edustalla lauantai-illan ja sunnuntain aikana noin -20 cm ... -35 cm teoreettisen keskiveden alapuolelle.

  • Vaikutus Hiekkasärkillä: Tämän huomaa selvästi Kalajoen matalilla hiekkarannoilla. Rantaviiva karkaa tavallista kauemmas merelle, ja esiin saattaa tulla uusia hiekkasärkkiä, jotka ovat yleensä veden alla.

Veneilijöiden ja kalastajien kannattaa huomioida madaltunut vedenkorkeus erityisesti satamissa ja tutuilla matalikoilla, sillä pohjakosketuksen riski kasvaa kovan aallokon ja matalan veden yhteisvaikutuksesta.