Natura 2000-verkoston tehtävänä on säilyttää luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alueella. Verkostoon on liitetty arvokkaita luontotyyppejä sekä suojelun tarpeessa olevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. Suomessa Natura 2000 valmisteltiin kehnosti ja direktiivin vastaisesti. Apulaisprofessori Pertti Eilavaara mielestä Naturan valmistelussa olisi pitänyt alusta lähtien ottaa huomioon myös muut kuin luonnontieteelliset ja -suojelulliset seikat. Perusteena on luontotyyppidirektiivin kakkosartikla, jonka mukaan taloudelliset, sivistykselliset, sosiaaliset ja paikalliset vaatimukset on huomioitava Naturan toteutuksessa. Apulaisprofessori Eilavaara laati aikanaan Lapin kunnille ja pohjoisille maakuntaliitoille oikeudellisen arvion Naturasta.
Natura esityksestä tehdyt 14 000 muistutusta kertovat Eilavaaran mielestä kansanvaltaisuuden puutteesta. Eilavaaran mielestä Suomi valitsi väärän Naturan tekotavan, kun Natura päätettiin tehdä hallintotyönä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta olisi ollut parempi jos Naturasta olisi säädetty laki. Kun Natura syntyi hallintopäätöksenä niin siitä saattoi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Syntyi tilanne, että Naturan perusteena olevaa luontotyyppi- ja lintudirektiiviä tulkitsi korkein hallinto-oikeus eikä eduskunta. Normaalisti direktiivien täytäntöönpanovalta kuuluu eduskunnalle. Valmisteluvalta Naturassa keskittyi ympäristöministeriölle.
Natura-ohjelma olisi voitu toteuttaa vaihtoehtoisesti lailla, jolloin päätösvalta olisi säilynyt eduskunnalla. Tällöin Natura-verkosto olisi ollut todennäköisesti huomattavasti suppeampi.
Natura-alueiden kuulemisvaiheessa Natura-alueiden perusteita ei kerrottu niin tarkasti kuin viranomaiselta normaalisti edellytetään hallintopäätöksiä tehtäessä. Natura-alueen perustelut olisi pitänyt esittää omistaja- ja tilakohtaisesti eikä vain alueittain. Yhdellä alueella saattaa olla useita maanomistajia. Maanomistaja on saattanut kuulla metsäpalstansa suojelusta naapurilta, joka on on lueskellut kunnan ilmoitustaulua.
Alueen Naturaan sisällyttämisperusteet ovat olleet usein kovin yleisiä. Perusteluissa saatetaan todeta, että alue suojellaan kahden kolmen lajin perusteella. Oikeus saada yksilöidyt perusteet kuuluu kuitenkin perusoikeuksiin. KHO:lla oli velvollisuus pyytää yhteisön tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten direktiivejä on tulkittava. Sitä KHO ei tehnyt.
Natura siirsi päätösvaltaa Suomesta EU-komissiolle. Kun komissio hyväksyi Suomen ohjelman, siihen kuuluvat alueet tulivat osaksi eurooppalaista oikeusjärjestystä. Kun nyt pyritään saamaan oikeutta asioissa niin tavallisella suomalaisella kansalaisella on vastassa Suomen hallintobyrokratia ja EU-komissio.
Merkittävää Natura-aluetta ei voi lakkauttaa kansallisella päätöksellä, vaan se vaatii aina EU:n komission päätöksen. Mielestäni on kansallista lyhytnäköisyyttä antaa luonnonvaroihin liittyvä päätös- ja valvontavalta komissiolle. Olen sitä mieltä, että Natura-ohjelma on sinänsä hyväksyttävä, mutta direktiivien mukaisesti noudatettuna.
Naturatutkija Markku Sahlstedtin elämäntyö
Maanviljelijä, naturatutkija Markku Sahlstedt on käynyt sotaa Natura-luonnonsuojeluverkoston valmistelua vastaan jo useita vuosia. Sen tuloksena Suomen Natura-hallinto on joutunut ahtaalle. Eräiden arvioiden mukaan Suomen tulkinta Natura-alueiden valintaperusteista on EU:n direktiivien vastainen ja näin koko Suomen Natura-päätös lepäisi laittomalla pohjalla. Eurooppaoikeuden asiantuntija, professori Pertti Eilavaara kutsuu tilannetta jo laillisuuskriisiksi ja on sitä mieltä, että kuka tahansa väärästä Natura-tulkinnasta kärsinyt voisi haastaa Suomen valtion vahingonkorvausoikeudenkäyntiin. Joutuuko Suomi purkamaan Natura-päätöksensä?
Natura seikkailu 2000
http://www.yle.fi/mot/090298/kasis.htm
http://www.yle.fi/mot/090298/kasis.htm