Korkein
hallinto-oikeus
Fabianinkatu
15
00130
Helsinki
TELEKOPIONUMERO
029
56 40382
ASIA:
Valitus
ja purkuhakemus
VIITE:
Valtioneuvoston
1.3.2012 tekemä Natura 2000 täydennyspäätös
VAATIMUKSET:
Tyytymättömänä
viitekohdassa eriteltyyn päätökseen Pro Real Life
edunvalvontayhdistys vaatii että;
1.
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti
toteutettu, eduskunnan lainsäädäntövaltaa asetettujen ehtojen
vuoksi rajoittava ja samalla tuomioistuinten riippumattomuuden
vaarantava ja tuomioistuimia ohjaava Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä
Natura 2000 täydennyspäätös kumotaan.
2.
Suomen Natura 2000 alueiden osoittaminen ja valinta
toteutetaan Euroopan komission ja korkeimman hallinto-oikeuden
(jäljempänä KHO) yläpuolella suvereenisti toimivan Euroopan
Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä
tavalla. Näin ei ole nyt menetelty. Luontodirektiivin liite III 1
vaiheen A ja B kohtien edellyttämien arviointien ja niiden
perusteella edellytetyt C kohdan luokittelut ja luettelot ovat
puuttuneet kaiken aikaa ja puuttuvat yhä. Oikeudenomistajille eikä
heidän etujansa valvojille niitä ei ole esitetty. Tilanne on sama
liite III D kohdassa edellytettyjen luetteloiden osalla.
3.
Valtioneuvoston nyt tehty Natura 2000 päätös ja
kaikki valtioneuvoston aikaisemmat Natura 2000 koskevat päätökset
saatetaan unionin oikeustapauskokoelmapäätöksissä C-371/98 kohdat
15, 22 ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9,
27-28 ja 36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28
edellytettyjen ja todettujen tyhjentävien luetteloiden aikaan
saamiseksi edellytettyjen menettelyjen vastaisesti syntyneinä EU
tuomioistuimen oikeustapauskokoelmapäätöksen C-362/06 P
tiivistelmäosan viimeisen kappaleen ja perustelukappaleiden 42-43,
varsinkin perustelukohdan 43 ja Lissabonin sopimuksen 267 artiklan
toiseksi viimeisen kappaleen edellyttämänä unionin tuomioistuimen
käsiteltäväksi. Eli koko menettely on saatettava unionin
tuomioistuimen harkittavaksi ensimmäisen Suomen Natura 2000 alueiden
osoittamista ja valintoja koskevan ennakkoratkaisun saamiseksi
todettujen virheellisen menettelyjen vuoksi.
4.
KHO on unionin tuomioistuimen vakiintuneen käytännön
mukaan velvollinen pyytämään ennakkoratkaisun, kun unionin
oikeutta koskevan säännöksen tai säädöksen tulkinta on
epäselvä. Näin on selvästi sen vuoksi, että kansallinen
lainkäyttö on edellä mainittujen oikeustapausten nimenomaisten
kohtien vastainen valintaperusteiden ja niiden kansalliseen lakiin
implementoinnin, oikeammin ilmaistuna implementoimattomuuden osalta.
5.
KHO:n Natura 2000:sta antamiin noin 700
valitusratkaisuun ”Luonnonsuojelulaissa ei säädetä Natura 2000
-kohteiden valintaperusteista. Näistä valintaperusteista ei ole
säädetty muussakaan kansallisessa säädöksessä.” kirjoitetusta
poiketen ympäristöministeriön ilmoittama ja käyttämä kanta,
että "Asiallisesti luonnonsuojelulain 64 §:llä on siten
saatettu luontodirektiivi osaksi kansallista oikeutta kansallisen
ehdotuksen tekemisen osalta. Kuten sanotusta pykälästä käy ilmi,
luonto- ja lintudirektiiveihin sisältyvät ne perusteet, joilla
Euroopan yhteisön yhteiseen Natura 2000 -verkostoon ehdotettavat ja
ilmoitettavat kohteet valitaan.", kesken oleva Natura 2000
alueiden osoittamis- ja valintaperustesäännöksien kansallisten
säädösten ristiriitatilanne saatetaan EU tuomioistuimen
käsittelyyn kysymyksellä; sisältääkö LsL:n Natura 2000 alueiden
osoittamisen ja valinnan osalta ”plankko” pykälä 64 tai joku
muu LSL:n 10 luvun pykälä Natura 2000 alueiden osoittamis- ja
valintasäännökset selkeästi ja täsmällisesti siten kuin EU
tuomioistuimen päätöksien C-6/04 ja sen tiivistelmän viimeinen
kohta ja perustelukohdat 21, 22, 25 ja 26 ja tuomion C-508/04 kohta
58 sekä tuomion C-507/04 kohta 162 EU:n tuomioistuimen vakiintuneena
oikeuskäytäntönä edellyttävät myös Natura 2000 alueiden
osoittamis- ja valintaperusteiden osalta. Rooman sopimuksen 249
artiklan kohta 3, josta sittemmin on tullut Lissabonin sopimuksen 288
artiklan 3 kohta, kansallisten keinojen ja muotojen käytöstä
direktiivien säännösten kansalliseen lakiin siirtämisessä, ei
koske eikä edes mahdollista saati salli kansallisten muotojen ja
keinojen käyttöä sellaisten direktiivien täytäntöönpanossa,
mistä itse direktiivissä sanotaan ne muodot ja keinot, joita
direktiivien täytäntöönpanossa on direktiivin tavoitteiden
saavuttamiseksi käytettävä unionin laajuisesti kaikissa
jäsenvaltioissa. Luontodirektiivi on yksi tällainen direktiivi.
6.
Lailla hallinnon tehtäväksi säädettyjen
oikeudellisten odotusten suojaaminen, oikeudenmukainen oikeudenkäynti
eikä Euroopan ihmisoikeussopimus eikä edes salassapitovelvollisuus
estä antamatta eikä luovuttamasta edes salassa pidettäviä
asiakirjoja.
7.
Jokaisella valittajalla on oikeus saada kaikki
valituksen tekemisen edellyttämä asiakirja-aineisto, sillä salassa
pidettävästä aineistosta on saajalla salassapitovelvollisuus.
8.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen selkeä
käytäntö on, että kaikki asiakirja-aineisto on annettava
valittajan käyttöön riidanalaisessa asiassa.
9.
Kansallisessa laissa ei ole mitenkään rajattu
valitusoikeuden käyttöä eikä perusteiden osalta ole myöskään
mitään rajoitusta, joten aineisto on annettava.
10.
Kohdissa 6-9 sanottua korostaen Pro Real Life
edunvalvonta vaatii valituksen täydentämiseksi, että yhdistykselle
luovutetaan kaikkien Suomessa esiintyvien direktiiviluontotyyppien ja
direktiivilajien osalta koko maan tiedot. Ne luettelot jotka on EU
komissiollekin erillisenä tiedostona toimitettava ja toimitettu.
Lisäksi yhdistys vaatii, että yhdistykselle luovutetaan kaikkien
Suomessa tiedossa olevien direktiiviluontotyyppialueiden ja
direktiivilajialueiden osalta liite III 1 vaiheen A ja B kohtien
edellyttämät arvio-, C kohdan edellyttämät luokittelu- ja
merkittävyysluettelot sekä D kohdan edellyttämät ensisijaisesti
suojeltavien luontotyyppien ja lajien luettelot. Edellä sanottujen
lisäksi yhdistys vaatii, että yhdistykselle luovutetaan Suomen
Natura 2000 alueiden Standard Data Form tietolomakkeet
arviointikirjaimineen ja hehtaarikohtaisine pinta-aloineen UHEX-
suojattuna versiona CD-levykkeellä. Muutoin valtakunnallisena
edunvalvontayhdistyksenä toimiva edunvalvontayhdistys ei voi
puolustaa jäsenistänsä oikeuksia eikä etuja.
11.
Valtioneuvoston kaikki aikaisemmat eli 20.8.1998,
25.3.1999, 8.5.2002, 22.1.2004, 2.6.2005 ja 23.11.2006 tekemät
Natura 2000 päätökset Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön
vastaisesti toteutettuna puretaan samalla ja samoilla perusteilla,
kun lainkäyttömenettelyssä esille tullut aineisto ja KHO:n
hankkimisvelvollisuutena oleva ennakkoratkaisukanta on hankittu.
Hallintolainkäyttölain nimenomaisen kohdan mukaan jos KHO havaitsee
selvän lainvastaisuuden muun asian yhteydessä se voi sen
perusteella puuttua myös muihin ratkaisuihin.
12.
Pro Real Life edunvalvonta yhdistykselle varataan
valituksen täydennys ja vastaselitysmahdollisuus kaikkiin
ympäristöministeriön, ELY keskusten, ja muihin lausuntoihin ja
selvityksiin.
Valituskulujen
korvaamista myöhemmin ilmoitettavan määrän mukaan.
PERUSTELUT:
1.1 Yhtään
Suomen Natura 2000 aluetta ei ole osoitettu eikä valittu siten kuin
unionin vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää.
1.2. Rooman
sopimuksen 10 artiklan tekstin ”Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki
yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia tästä
sopimuksesta tai yhteisön toimielimen säädöksistä johtuvien
velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi. Ne helpottavat yhteisön
päämäärän toteuttamista. Ne pidättyvät kaikista
toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan tämän sopimuksen
tavoitteiden saavuttamista.”, josta on tullut Lissabonin
sopimuksen 4 artiklan kohta 3 seuraavasti eli ”Vilpittömän
yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot
kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia
tehtäviä täyttäessään. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis-
tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa perussopimuksista
tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden
täyttäminen. Jäsenvaltiot tukevat unionia sen täyttäessä
tehtäviään ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka
voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen.” sanottu
kohta. Kyseinen kohta ei oikeuta olemaan noudattamatta unionin
vakiintunutta oikeuskäytäntöä, eikä ihmisoikeussopimuksen
velvoitteiden noudattamista. Vaan päinvastoin edellyttää niiden
noudattamista.
1.3. Hankittujen
ja päätöksessä korostettujen asiatuntijalausuntojen sijasta
luontodirektiivin liite III 1 vaiheen A ja B kohtien arvioinnit ja
suhteellisen suojelun tason säilyttämisen tai ennalleen
saattamisen edellyttämät C kohdan luokittelut ja luetteloinnit on
se ainoa unionin oikeuskäytännön vakiinnuttama menetelmä jota
Natura 2000 alueiden osoittamisessa ja valinnassa on yhteisön
laajuisesti käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Muihin
menettelyihin ja pääsääntöisyyksiin ei ole perusteltua vedota.
1.4. Kaikki
valtioneuvoston Natura 2000 päätökset ovat Natura 2000 alueiden
oikeusvaikutuksia vähätteleviä. 1.3.2012 tehdyssäkin päätöksessä
käytetään vain unionin tuomiopäätöksiä C-355/90 ja C-374/98.
Niitä jotka on annettu poikkeustapauksina. Näillä ohitetaan
edellä aiemmin sanotut komission käyttöön edellytettyjä
tyhjentäviä luetteloita Natura 2000 alueiden osoittamiseksi ja
valitsemiseksi edellytetyt tuomiopäätökset C-371/98 kohdat 15, 22
ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9, 27-28 ja
36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28.
1.5. Ympäristöministeriö
vähättelee, suorastaan erehdyttää jälleen Natura 2000
ministerityöryhmää vähättelemällä jo luontodirektiivin 6
artiklan 3 kohdassa sanottua Natura-alueiden koskemattomuutta. On
totuuden vastaista kun kaikissa alueiden käyttömuodoissa
ilmoitetaan, että ei pääsääntöisesti vaikuta alueiden
käyttöön. Kun jo luontodirektiivin 6 artiklan kohdassa on teksti:
”Kaikki suunnitelmat ja hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti
alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat
omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen
tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on
arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen
suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista
tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan
säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset
viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai
hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke
ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen
ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.
(Lihavointi
allekirjoittajien). Koskemattomuusasiasta on
unionin oikeuskäytäntönä mm. päätös C-127/02, joka vahvistaa
edellä eli luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa sanotun.
1.6. Kun
luontodirektiivin 6 artiklan kohta 4 mukaan tuhoutuneet tai
tuhoutuvat luontoarvot on korvattava, on ensisijaisen tärkeää,
että kaikki tiedossa olevat direktiiviluontotyyppi- ja
direktiivilajialueet on arvioitu luokiteltu ja luetteloitu. Näistä
unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämistä
tyhjentävistä luetteloista on sitten helppo osoittaa ne korvaavat
alueet tuhoutuneiden tai erinäisistä syistä toteutettavien
hankkeiden yhteydessä tuhoutuvien kohteiden tilalle korvaavat
alueet. Esim. Turun lentokenttä ja Pomponrahkan Natura 2000 alue.
Rovaniemen tulvasuojelu ja Kemihaaran suot, tai Vuotosallas, tai
millä nimellä sitä monikäyttöallasta sitten tullaankaan
kutsumaan, alue,
1.7. Pro
Real Life edunvalvontayhdistys toteaa Suomen Natura 2000 tilanteen
olevan jatkossa se, että ympäristöministeriön vastuuton
ympäristövallan himo ja vastuuton vallan käyttö, joilta
vaikutelmilta ei ole voinut välttyä, tulee jatkossa osoittamaan
kiistattomasti sen, että kaikista asiaan liittyvistä
vakuutteluista, kiemuroista ja jopa suoranaisista kieroiluista,
joilta niiltäkään vaikutelmilta ei ole voinut välttyä, että
Suomen Natura 2000 alueiden osoittamista eikä valintaa ole
toteutettu unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä
tavalla. Tämä tulee ilmi ja myönnettäväksi viimeistään
silloin kuin erinäisille hankkeille lähdetään esittämään
korvaavia alueita. Kun korvaavia alueita löytyy nykyisten Natura
2000 alueiden ulkopuolelta, niin kuin löytyy ja tulee löytymään,
osoittaa tämä kiistattomasti sen, että komissiolla ei ole ollut
Suomen osalta käytössään unionin vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita. Esim. mm. Lapin liiton
Suomen Geologisella tutkimuslaitoksella teettämä lettoselvitys.
Millä jatkossa saadaan aukottomasti ja uskottavasti selitettyä,
että komissiolla on Suomen osalla ollut käytössään unionin
vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttävät tyhjentävät
luettelot? Onko luettelot salattu Natura 2000 alueiden
oikeudenomistajilta Suomessa?
1.8.Seuraavana
liitetiedostona toimitettavan liitteen III kehystetystä
lisätekstistä selviää konkreettisesti pelkistettynä se unionin
vakiintunut oikeuskäytäntö, jota Suomessa ei ole noudatettu ja
jonka noudattaminen tulee oikeudellisten odotusten suojaamiseksi
viipymättä toteuttaa.
1.9. Lisää
perusteita valituksen täydennyksen yhteydessä.
LISÄPERUSTELUT:
1.1. Pro
Real Life on valtakunnallinen edunvalvontayhdistys ja ”Yhdistyksen
tarkoituksena on puolustaa yksityisen ihmisen oikeutta hallita ja
käyttää omistamiaan maa-alueita Suomessa, ajaa luonnonsuojelulain
edellyttämää maanomistajien yleistä etua Suomessa, edistää
jäseniensä mahdollisuuksia vaikuttaa maanomistajien oikeuksia
koskevien lakien valmisteluun sekä selvittää jäsenilleen jo
voimassa olevien lakien vaikutukset heidän maanomistus- ja
maankäyttöoikeuksiinsa.”
1.2. Hankittujen
ja päätöksessä korostettujen asiatuntijalausuntojen sijasta
luontodirektiivin liite III 1 vaiheen Aja B kohtien arvioinnit ja
suhteellisen suojelun tason säilyttämisen tai ennalleen
saattamisen edellyttämät C kohdan luokittelut ja luetteloinnit on
se unionin oikeuskäytännön vakiintunut menetelmä jota Natura
2000 alueiden osoittamisessa ja valinnassa on yhteisön laajuisesti
käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Muihin menettelyihin ja
pääsääntöisyyksiin on turha vedota.
Lisää
lisäperusteita esitetään vastaselityksessä.
ALLEKIRJOITUKSET:
Helsingissä,
Espoossa ja Haavistossa 11.5.2012
Yhdistysrekisterissä
olevat Pro Real Life ry edunvalvontayhdistyksen nimenkirjoittajat
_____________________________
Tom
Järvinen
Puheenjohtaja
______________________________
Kyllikki
Arohonka
Varapuheenjohtaja
______________________________
Markku
Sahlstedt
Sihteeri
_______________________________
Runo
Kurko
Erityisasiantuntija
________________________________
Minna
Helin
Erityisasiantuntija
Liitteenä
ohessa kehystetyllä lisätekstillä varustettu liite III.