Miksi koko planeetan KAIKKI öljy on kätketty juuri TÄNNE?

 

Miksi koko planeetan KAIKKI öljy on kätketty juuri TÄNNE?

https://www.youtube.com/watch?v=ofPX7QOWYRk

Miksi juuri Lähi-itä sai lähes puolet kaikista planeetan todetuista öljyvaroista? Miksi Persianlahtea ympäröivien hehkuvien aavikoiden alle on kätketty enemmän «mustaa kultaa» kuin kokonaisten mantereiden alle jokineen, metsineen ja satoine miljoonine asukkaineen? Onko se sattumaa, lahja ylhäältä vai kohtalon oikku? Tässä videossa selvitämme lopullisesti, kuinka luonto loi ihmiskunnan historian suurimmat öljykentät. Spoileri: mitään ihmettä ei ole — on hämmästyttävä geologisten olosuhteiden yhteensattuma, joka muotoutui satojen miljoonien vuosien aikana.

Videon mukaan Lähi-idän valtavat öljyvarat johtuvat useiden harvinaisten geologisten tekijöiden täydellisestä yhteensattumasta, joka muotoutui satojen miljoonien vuosien aikana (0:54). Kyseessä ei ole ihme tai sattuma, vaan "täydellinen resepti", jossa kaikki tarvittavat elementit kohtasivat juuri oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan (0:45).

Tässä on videon pohjalta tehty tiivistelmä ja analyysi siitä, miksi puolet maailman öljystä on kätketty Persianlahden alle (0:08):

1. Lähtökohta: Muinaisen Tethys-meren "elämän keitto"

• Myytin murtaminen: Video korostaa, että öljy ei ole peräisin dinosauruksista (1:04). Se on muodostunut muinaisten merten mikroskooppisesta planktonista, levistä ja bakteereista (1:53).

• Sijainti päiväntasaajalla: Nykyisen Lähi-idän automaiden tilalla oli satoja miljoonia vuosia sitten lämmin, matala ja trooppinen Tethys-meri, joka sijaitsi päiväntasaajan alueella (1:13). Aurinkoinen ja matala vesi toimi elämän kehtona, jossa planktonia lisääntyi käsittämättömiä määriä kymmenien miljoonien vuosien ajan (6:33).

• Hapenpuute pohjassa: Kun plankton kuoli, se vajoaa merenpohjan syvänteisiin, joissa ei ollut happea eikä raadonsyöjiä (2:04). Tämän vuoksi orgaaninen aines ei mädäntynyt, vaan se sekoittui lietteeseen ja muodosti paksuja eloperäisiä kerroksia – niin sanottua emäkalliota (материнская порода) (2:22).

2. Öljykeittiö ja oikea lämpötila

• Jotta orgaaninen aines muuttuu öljyksi, sen täytyy hautautua kilometrien syvyyteen uusien sedimenttikerrosten alle (3:56).

• Geologit puhuvat "öljyikkunasta" (нефтяное окно): öljyä syntyy vain 2–4 kilometrin syvyydessä, jossa lämpötila on 60–120 °C (4:40). Jos lämpöä on liian vähän, aines pysyy raakana; jos sitä on liikaa, öljy muuttuu kaasuksi tai tuhoutuu (4:31).

• Lähi-idässä nämä kerrokset vajosivat miljoonien vuosien aikana juuri optimaaliselle syvyydelle (5:15). (Poikkeuksena Qatarin ja Iranin rajalla oleva maailman suurin tyynenmeren kaasukenttä, jossa kerrokset vajosivat syvemmälle ja kuumenivat liikaa, muuttuen kaasuksi) (5:24).

3. Neljän tekijän täydellinen värisuora

Suurten öljykenttien syntyyn tarvitaan neljä tekijää, jotka kaikki toteutuivat Lähi-idässä poikkeuksellisen suuressa mittakaavassa (12:13):

1. Runsaasti raaka-ainetta (Emäkallio): Tethys-meren jättämät paksut orgaaniset kerrokset (6:43).

2. Säiliökivi (Порода-коллектор): Öljy on kevyempää kuin vesi ja pyrkii nousemaan ylöspäin (8:30). Lähi-idässä on valtavat määrät huokoista kalkkikiveä ja hiekkakiveä, jotka toimivat kuin imukykyinen pesusieni, johon öljy voi varastoitua (8:38). Koska kiven huokoset ovat hyvin yhteydessä toisiinsa, öljy virtaa helposti porausreikiin, mikä tekee tuotannosta alueella maailman halvinta (9:05).

3. Tiivis kattokivi (Порода-покрышка): Jotta öljy ei haihtuisi ilmaan, sen päällä täytyy olla tiivis suojakerros (9:32). Muinaisten merten kuivuessa alueelle kerrostui paksuja suola- ja savikerroksia, jotka toimivat täydellisenä, tiiviinä "kantisena" (9:44).

4. Öljyloukut (Ловушки): Arabian mannerlaatan hidas törmäys Euraasian laattaan poimutti kallioperää tasaisesti ja pehmeästi (10:39). Tämä synnytti valtavia maanalaisia kupuja ja kaaria (kuten Zagros-vuoristo Iranissa), joiden uumeniin öljy kerääntyi loukkuun nousematta pintaan asti (10:48). Lisäksi alueen maanalaiset suolakerrokset nousivat keveytensä vuoksi ylöspäin muodostaen "suolakupuja", jotka ovat erinomaisia öljyloukkuja (11:35).

4. Miljoonien vuosien geologinen rauha ja aavikon suoja

Monilla muilla maapallon alueilla öljyä on syntynyt, mutta rajut maanjäristykset, vuoristojen nousu, joet tai jäätiköt ovat myöhemmin rikkoneet ja kuluttaneet nämä säiliöt, jolloin öljy on valunut pois tai palanut (13:36).

Lähi-itä sen sijaan pysyi öljyn syntymisen jälkeen geologisesti erittäin vakaana (13:27). Alueen kuiva ja liikkumaton autiomaailmasto toimi kuin "tallelokeron kansi" (14:06). Koska alueella ei ole virtaavaa vettä tai eroosiota, joka paljastaisi maanalaiset varannot, öljy säilyi koskemattomana suolan ja saven alla siihen asti, kunnes ihminen oppi poraamaan syvälle (14:06).

Yhteenveto

Jokainen Lähi-idän autojen moottoreissa palava öljypisara on miljoonia vuosia sitten eläneen muinaisen planktonin säilömää aurinkoenergiaa (20:44). Alue voitti historian suurimman geologisen loton, sillä se tarjosi täydellisen yhdistelmän muinaista trooppista merta, oikeaa hautautumissyvyyttä, huokoista kivisientä, tiivistä suolakatetta sekä poikkeuksellisen pitkää maankuoren rauhaa (12:58).

Miten öljyntuotannon halpuus Lähi-idässä eroaa muusta maailmasta?

Lähi-idän öljyntuotannon halpuus on maailmanlaajuisesti täysin omaa luokkaansa. Siinä missä monissa muissa maissa öljynporaaminen vaatii kalliita ja monimutkaisia teknologioita, Lähi-idässä luonto on tehnyt suurimman osan työstä. [1]

Erot Lähi-idän ja muun maailman välillä voidaan jakaa puhtaisiin tuotantokustannuksiin (lifting costs) sekä geologisiin ja infrastruktuurisiin syihin:

Kustannusvertailu tynnyriltä (barreli)

Maailmanlaajuisessa vertailussa pelkät öljyn pumppaamisen ja maasta nostamisen kustannukset (lifting costs) vaihtelevat rajusti alueittain: [1]

Alue / Maa	Pelkät nostokustannukset (per tynnyri)	Kokonaiskustannukset / Kannattavuusraja (Breakeven)
Lähi-itä (esim. Saudi-Arabia, Irak)	$2 – $5	$10 – $20
Venäjä	$10 – $20	$40 – $45+
Yhdysvallat (Liuskeöljy / Shale)	$20 – $40	$40 – $70+
Venezuela	$20 – $40	$60 – $90+

Miksi Lähi-idän öljy on niin halpaa?

Alhaiset kustannukset selittyvät suoraan muinaisen geologian jättämillä eduilla sekä helpoilla maantieteellisillä olosuhteilla:

1. Jättimäiset, yhtenäiset esiintymät maalla: Lähi-idässä öljy sijaitsee pääosin kuivalla maalla ja valtavissa yhtenäisissä varannoissa (kuten Saudi-Arabian Ghawar, maailman suurin öljykenttä). Yhdestä porausreiästä saadaan valtavia määriä öljyä pitkään ilman tarvetta siirtää kalustoa jatkuvasti.

2. Öljy on lähellä pintaa ja virtaa helposti: Öljy on varastoitunut erittäin huokoiseen kalkki- ja hiekkakiveen, joka toimii kuin märkä pesusieni. Öljyn luonnollinen paine on usein niin suuri, että se nousee pintaan lähes itsestään ilman kalliita tehostamismenetelmiä.

3. Pinnanmuodot ja logistiikka: Aavikko on tasainen ja helppo alusta rakentaa putkia ja kuljetusreittejä suoraan Persianlahden suuriin satamiin.

Miten se eroaa muusta maailmasta?

Muualla maailmassa öljy-yhtiöt joutuvat taistelemaan luonnonolosuhteita ja monimutkaista geologiaa vastaan, mikä nostaa hinnan moninkertaiseksi:

• Yhdysvallat (Liuskeöljy): Yhdysvaltojen öljy on lukittuna tiiviiseen kiveen. Sen vapauttaminen vaatii esisärötystä (fracking) ja vaakasuoraa porausta. Nämä kaivot myös ehtyvät nopeasti, joten yhtiöiden on jatkuvasti porattava uusia kalliita kaivoja pitääkseen tuotannon tasaisena.

• Pohjanmeri ja Brasilia (Syvänmeren öljy): Öljy on kätketty myrskyisten merten alle kilometrien syvyyteen. Tuotanto vaatii miljardiluokan öljynporaustoiveita ja robottiteknologiaa, mikä tekee aloitus- ja ylläpitokustannuksista valtavia.

• Venäjä (Siperia ja Arktiset alueet): Vaikka Venäjällä on paljon öljyä, suuri osa esiintymistä sijaitsee ikiroudan alueella Siperiassa. Äärimmäinen kylmyys, vaikea maasto ja pitkät välimatkat infrastruktuurista nostavat tuotanto- ja kuljetuskustannuksia.

• Venezuela (Raskas öljy): Maalla on maailman suurimmat öljyvarat, mutta sen öljy on laadultaan erittäin raskasta ja tervamaista. Se vaatii kemiallista ohentamista ja monimutkaista jalostusta jo pelkästään siksi, että se saadaan liikkumaan putkissa. Kun tähän lisätään vanhentunut infrastruktuuri, tuotanto on erittäin kallista.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Lähi-idän tuotannon halpuus antaa sille valtavan geopoliittisen aseen. Jos maailmanmarkkinoilla syttyy "hintasota" ja öljyn hinta romuttuu esimerkiksi 30 dollariin tynnyriltä, Yhdysvaltojen liuskeöljy-yhtiöt ja Venezuelan tuotanto ajautuvat raskaasti tappiollisiksi ja joutuvat sulkemaan kaivojaan.

Saudi-Arabia ja muut Persianlahden maat pysyvät näilläkin hinnoilla yhä teknisesti voitollisina – vaikka niiden valtionbudjetit vaativatkin usein korkeampaa öljyn hintaa laajojen yhteiskunnallisten menojen kattamiseksi