Romuttaako Viiankiaavan kaivoshanke koko luonnonsuojelun? Luonnon ääni -podcast
https://www.youtube.com/watch?v=Ehx9LTH4WPI
Sodankylän Viiankiaapa on suojeltu kahteen kertaan: Sekä Natura-alueena että soidensuojelualueena. Lapin liitto päätti toukokuussa 2026 hakea valtioneuvostolta lupaa arvokkaan luonnontilaisen suoalueen Natura-suojelun purkamiseen, jotta kaivosjätti Anglo Americanin tytäryhtiö Sakatti Mining saa perustaa alueelle kaivoksen. Sakatin kaivoshanke on saanut tukea myös EU:lta. Maaliskuussa 2025 se listattiin EU-komission julkaisemalla tärkeimpien, strategisten raaka-ainehankkeiden listalla. Viiankiaavasta on tulossa vaarallinen ennakkotapaus. Jos yhtiö saa perustaa kaivoksen, joka tuhoaa alueen luontoarvoja, mitä merkitystä alueiden suojelulla jatkossa on? Miten poikkeuslupa vaikuttaa muihin suojelualueisiin tulevaisuudessa? Lupa- ja valvontavirasto sekä Metsähallitus tyrmäsivät äskettäin riittämättöminä kaivosyhtiön suunnitelmat ekologiseen kompensaatioon, eli kaivoksen luontohaittojen korvaamiseen muualla. Kaivosyhtiö aikoo kuitenkin jatkaa. Miksi ekologinen kompensaatio ei Viiankiaavan kohdalla voi toimia? Entä miten Viiankiaapa päätyi EU:n strategisten hankkeiden listalle, ja miksi lista on niin salainen? Viiankiaavan tilanteesta studiossa ovat keskustelemassa Suomen Luonnon toimittaja Mari Pihlajaniemi, oikeustieteen maisteri Laura Kolehmainen lakiasiaintoimisto Maailmasta ja suotutkija Eeva Järvi-Laturi Oulun yliopistosta.
Tässä on Luonnon ääni -podcastin jaksosta 25 ("Romuttaako Viiankiaavan kaivoshanke koko luonnonsuojelun?") laadittu kokonaisvaltainen analyysi, joka kokoaa yhteen keskustelun ekologiset, juridiset ja poliittiset ulottuvuudet.
Kaivos vs. Natura: Analyysi Viiankiaavan ympäristökonfliktista
Sodankylässä sijaitseva Viiankiaavan aapasuo on muodostunut Suomen ympäristöpolitiikan ja -oikeuden merkittävimmäksi polttopisteeksi. Alue on suojeltu kahteen kertaan – sekä kansallisella soidensuojeluohjelmalla että EU:n Natura 2000 -verkostolla. Monikansallisen Anglo American -kaivosjätin tytäryhtiön, Sakatti Miningin, pyrkimys perustaa alueelle monimetallikaivos on kuitenkin käynnistänyt ketjureaktion, joka haastaa vallitsevan käsityksen luonnonsuojelualueiden koskemattomuudesta.
Luonnon ääni -podcastin jaksossa toimittaja Mari Pihlajaniemi, oikeustieteen maisteri Laura Kolehmainen ja suotutkija Eeva Järvi-Laturi purkavat tilannetta kolmen toisiinsa kytkeytyvän ulottuvuuden kautta: ekologisen mahdottomuuden, juridisen Pandoran lippaan sekä poliittisen salailun.
1. Ekologinen ulottuvuus: Irreplaceable eli korvaamaton luonto
Suotutkija Eeva Järvi-Laturi tuo keskusteluun vahvan biologisen argumentin: aapasuo on herkkä vesitaloudellinen kokonaisuus. Vaikka kaivosyhtiö suunnittelee itse kaivostoiminnan tapahtuvan syvällä maan alla ja maanpäällisten rakenteiden sijoittuvan suojelualueen ulkopuolelle, ekologinen riski on valtava.
Vesitalouden murtuminen: Kaivoksen kuivatus ja pohjaveden tason heilahtelut voivat "vetää tulpan" koko suon ekosysteemiltä. Suo on riippuvainen nimenomaan pohja- ja valumavesien herkästä tasapainosta.
Ekologisen kompensaation mahdottomuus: Kaivosyhtiön esittämät suunnitelmat luontohaittojen korvaamisesta (ekologinen kompensaatio) suojelemalla tai ennallistamalla suota muualta on tyrmätty Lupa- ja valvontaviraston sekä Metsähallituksen toimesta. Viiankiaapa on tuhansien vuosien aikana kehittynyt, ainutlaatuinen luontotyyppi, jonka monimuotoisuutta, lajistoa ja hiilinieluominaisuuksia ei voida "monistaa" tai ostaa rahalla muualta. Se on biologisesti korvaamaton.
2. Juridinen ulottuvuus: Pandoran lippaan avaaminen
Oikeustieteen maisteri Laura Kolehmainen avaa tilanteen oikeudellista vakavuutta. Jos Lapin liiton toukokuussa 2026 ajama haku Natura-suojelun purkamiseksi etenee valtioneuvostossa ja EU:ssa poikkeusluvan myöntämiseen, kyseessä on mullistava oikeudellinen ennakkotapaus.
Suojelun mureneminen: Suomessa ei ole koskaan aiemmin purettu Natura-suojelua kaivoshankkeen tieltä. Jos kahdesti suojeltu alue voidaan uhrata taloudelliselle hyödylle, syntyy prezedenssi (ennakkotapaus).
"Pandoran lipas": Tämän suojelumuurin murtaminen avaa symbolisen Pandoran lippaan. Tulevaisuudessa minkä tahansa muun suojelualueen status on uhattuna, jos sen alta löytyy riittävän arvokkaita mineraaleja. Luonnonvarojen hyödyntäminen alkaa juridisesti painaa vaakakupissa enemmän kuin sitova ympäristölainsäädäntö.
3. Poliittinen ulottuvuus: EU:n kaksinaismoralismi ja salaisuus
Podcast nostaa kriittisen valokeilan EU:n sisäiseen ja kansalliseen poliittiseen ristiriitaan. Maaliskuussa 2025 Sakatin hanke listattiin EU-komission strategisten raaka-ainehankkeiden listalle (CRMA, Critical Raw Materials Act).
Vihreä siirtymä vs. Luonnonsuojelu: EU ajautuu syvään moraaliseen ja poliittiseen ristiriitaan. Toisaalta unioni ajaa tiukkaa luontokadon pysäyttämistä ja biodiversiteettistrategioita, mutta toisaalta se luo CRMA-asetuksella "ohituskaistoja" ja nopeutettuja lupaprosesseja kaivoksille vihreän siirtymän (kuten sähköautojen akkujen akkumineraalien) varjolla.
Päätöksenteon salaisuus: Studiossa ihmetellään ja kritisoidaan sitä, miksi nämä strategisten hankkeiden listaukset ja valintakriteerit on valmisteltu pitkälti suljettujen ovien takana ja salassa julkiselta keskustelulta. Tämä etäännyttää kansalaiset päätöksenteosta, vaikka suomalaisten suuri enemmistö vastustaa malminetsintää ja kaivoksia suojelualueilla.
Johtopäätökset
Viiankiaapa ei ole vain paikallinen kiista Sodankylän suomaisemasta, vaan periaatteellinen taistelu luonnonsuojelun tulevaisuudesta koko Euroopassa. Podcast-analyysi osoittaa, että Sakatin hanke toimii mittarina sille, onko luonnonsuojelulainsäädäntö ehdoton sopimus vai joustava suhdanneasiakirja, joka väistyy teollisen tarpeen edestä. Jos taloudellinen ja geopoliittinen intressi ohittaa biologiset faktat, Viiankiaavan myötä murenee luottamus koko suojelualuejärjestelmän pysyvyyteen.
Miten Suomen hallitus tai EU-komissio on viimeisimpien tietojen mukaan reagoinut Lapin liiton poikkeuslupahakemukseen.
Suomen hallitus ja EU-komissio ovat lokakuussa 2026 reagoineet Lapin liiton hakemukseen vaatimalla siihen merkittäviä lisäselvityksiä. Päätöksenteko asiassa on lykkääntynyt, sillä hakemuksen ei katsota nykyisellään täyttävän poikkeusluvan myöntämisen kriteereitä.
Viranomaisten ja päättäjien tuoreimmat kannat jakautuvat seuraavasti:
1. Suomen hallituksen ja ympäristöministeriön reaktio
Ympäristöministeriö (joka valmistelee asiaa valtioneuvostolle) antoi 16. lokakuuta 2026 virallisen päätöksen, jossa se velvoittaa Lapin liiton täydentämään Natura-poikkeuslupahakemustaan.
Haittojen korvaaminen: Ministeriö vaatii lisäselvityksiä siitä, miten kaivoksen Viiankiaavan luontoarvoille aiheuttamat haitat korvataan täysimääräisesti. Taustalla ovat Lupa- ja valvontaviraston sekä Metsähallituksen lausunnot, joiden mukaan Sakatti Miningin nykyiset ekologisen kompensaation suunnitelmat ovat riittämättömiä ja keskeneräisiä.
Yleisen edun osoittaminen: Hallitus vaatii Lapin liitolta ja kaivosyhtiöltä järeämpiä perusteluja sille, miksi hanke on "erittäin tärkeän yleisen edun" kannalta niin kriittinen, että se ohittaa luonnonsuojelun.
Aikataulu: Lapin liitolla on aikaa täydentää hakemustaan tammikuun 2027 loppuun mennessä. Suomen luonnonsuojeluliiton arvioiden mukaan prosessi on niin monimutkainen, että lopullinen ratkaisu siirtynee seuraavan hallituksen pöydälle.
2. EU-komission reaktio
Myös Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin ja pyytänyt Suomelta lisätietoja hankkeen luontohaitoista ja perusteista.
Vaikka komissio listasi maaliskuussa 2025 Sakatin EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) mukaiseksi strategiseksi hankkeeksi, komission ympäristöosasto (DG Environment) ei ole antanut hankkeelle automaattista vihreää valoa.
Komissio painottaa, että strateginen status ei ohita EU:n luontodirektiivejä. Sakatin on yhä kyettävä osoittamaan poikkeuksellisen painavat yleiset syyt ja aukoton luontohaittojen korvaaminen, mitä unioni nyt tarkasti valvoo.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Mikäli Lapin liitto toimittaa vaaditut täydennykset tammikuussa 2027, poikkeusluvasta päättää lopulta Suomen valtioneuvosto. Mikäli hallitus päättäisi myöntää poikkeusluvan, prosessi vaatisi vielä erillisen soidensuojelulain muuttamisen eduskunnassa, sillä pelkkä Natura-poikkeus ei nykylainsäädännöllä riitä kaivoksen perustamiseen suon alle.
Mielenkiinto tähän tapaukseen on kova myös kansalaistasolla – syyskuun lopussa ympäri Suomea järjestettiin suuria mielenosoituksia Viiankiaavan puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti