Kuinka syvälle voimme päästä maan alle

 

Kuinka Syvälle Voimme Päästä Maan Alle

https://www.youtube.com/watch?v=ePz_5TWdqVM

Ihmiskunta on jo pitkään tottunut katsomaan ylöspäin, valloittamaan avaruutta ja suunnittelemaan Marsin asuttamista, mutta jalkojemme alla piilee maailma, joka on paljon vähemmän tutkittu kuin Kuun toinen puoli. Tässä dokumentissa sukellamme planeetan syvyyksiin selvittääksemme ihmisen kykyjen rajat ja miksi yritykset tunkeutua Maan kuoreen kohtaavat luonnolta kovaa vastustusta. Syvänmeren tutkimusmatkan historia on täynnä draamaa. Kuolan niemimaalla neuvostoliittolaiset insinöörit saavuttivat kahdentoista kilometrin syvyyden ennen kuin kohtasivat poikkeuksellisen kahdensadan celsiusasteen helleaallon. Tällaisissa syvyyksissä fysiikan tutut lait lakkaavat olemasta voimassa: ultraluja teräs muuttuu pehmeän muovailun kaltaiseksi, ja graniitti alkaa tuhannen ilmakehän hirviömäisen paineen alla virrata kuin paksu hunaja. Jokainen yritys tunkeutua syvemmälle muuttui loputtomaksi taisteluksi, jossa planeetta kirjaimellisesti "paransi" haavansa sulkemalla porausreiän viskoosilla kivellä, kun taas työntekijät säätivät laitteita. Tekniset vaikeudet ovat kuitenkin vain osa mysteeriä. Syvyydessä, jossa geologit ennustivat täydellisen tyhjyyden ja kuivan kiven hallitsevan, tutkijat löysivät kuplivan mineraaliliuoksen kyllästämiä vyöhykkeitä. Mutta järkyttävin löytö oli muinaisen elämän jälkiä. Kaksi miljardia vuotta vanhasta kalliosta löydettiin kivettynyttä planktonia, joka mullisti täysin ymmärryksemme siitä, kuinka syvälle biosfääri voi tunkeutua. Tieteellisten tosiasioiden rinnalla syntyi pelottavia legendoja. Akustisten anturien tallentama mystinen "syvyyden kaiku" lähetti kylmiä väreitä miljoonien ihmisten selkäpiitä pitkin. Vaikka voihkaisun ja kirkaisun äänet osoittautuivat kuuman graniitin akustisten aaltojen monimutkaisen vääristymän seuraukseksi, elävän planeetan todelliset äänet – tektonisten levyjen murtuminen ja pakenevien kaasujen jylinä – olivat insinööreille yhtä kauhistuttavia kuin mystiikka. Tutkimme myös vaihtoehtoisia reittejä vaippaan merenpohjan läpi, missä kuori on huomattavasti ohuempi. Mutta projektit, kuten Mohole ja japanilainen Chikyu-alus, ovat osoittaneet, että vesi on petollinen liittolainen. Vedenalaiset virtaukset, aggressiivinen basaltti ja valtava paine tekevät poraamisesta teknisen painajaisen. Samaan aikaan maapallon pinnalle ihmiset luovat jättimäisiä louhoksia, kuten Mir ja Bingham Canyon, jotka ovat niin valtavia, että ne luovat omat mikroilmastonsa ja muuttuvat lentoansoiksi voimakkaiden alaspäin suuntautuvien ilmavirtausten vuoksi. Tänä päivänä Sahalinin ja Qatarin öljylähteet, monimutkaiset vaakasuoria labyrinttejä, rikkovat syvyysennätyksiä. Mutta viidentoista kilometrin korkeusraja on edelleen saavuttamaton: tällä etäisyydellä teräsputket murtuvat oman painonsa alla. Olemmeko valmiita rikkomaan planeetan hermeettisen kuoren, ja mitä suora kosketus sulaan vaippaan merkitsee ihmiskunnalle tulevissa kokeissa?

Kuinka syvälle KATI Oy on porannut?

Oy Kati Ab (KATI Oy) on kairannut syvimmillään 2 024 metrin syvyyteen. Tämä yhtiön oma syvyysennätys saavutettiin vuonna 2020.

Aiemmin vuonna 2015 yritys teki silloisen Suomen syvimmän timanttikairausreiän ennätyksen Espoossa. Kyseinen reikä kairattiin 2 015 metrin syvyyteen, ja se toimi St1 Deep Heat -geotermisen energiahankkeen testausreikänä.

Yleisessä malminetsinnässä KATI Oy:n timanttikairaukset ulottuvat tyypillisesti yli 1 000 metrin syvyyteen

Onko jokin yritys Suomessa porannut syvemmälle kuin Kati Oy?

Kyllä on. Suomessa on porattu huomattavasti syvemmälle kuin Kati Oy:n ennätys (2 024 metriä), kun otetaan huomioon muut porausmenetelmät kuin perinteinen timanttikairaus. 

Suomen syvimmät poraukset on tehty energiantuotantoa ja tieteellistä tutkimusta varten:

• Otaniemen geotermiset lämpökaivot (Espoo): Suomen kaikkien aikojen syvin reikä kairattiin vuosina 2016–2020 energiayhtiö St1:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden (kuten saksalaisen Herrenknechtin) toimesta. Hankkeessa porattiin kaksi geotermistä energiakaivoa, joista syvin yltää peräti 6 400 metrin (6,4 kilometrin) syvyyteen. 

• Outokummun syväreikä: Vuosina 2004–2005 venäläinen porausyritys Nedra porasi Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) tutkimusreiän, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reikä tehtiin tieteellistä tutkimusta ja maankuoren rakenteen selvittämistä varten.

Miksi Kati Oy:n tulosta silti pidetään ennätyksenä?

Kati Oy:n saavutukset liittyvät erityisesti timanttikairaukseen (engl. diamond core drilling). Se on menetelmä, jossa kalliosta leikataan irti ehjä, pyöreä kiviputki (kairasydän) tutkimuksia varten.

Kun taas St1:n Otaniemen jättiprojektissa käytettiin erilaista alaspäin hienontavaa poraustekniikkaa (kuten vasara- ja rullaporatustekniikoita), jolla tehtiin leveämpää reikää veden kierrättämistä varten. Malminetsinnässä ja jatkuvan kivinäytteen ottamisessa Kati Oy on edelleen omassa kokoluokassaan Suomen ja Pohjoismaiden kärkeä.