Super- El Niño – Vaikutukset Suomessa ja maailmalla https://www.youtube.com/watch?v=03B22Tlb82w
Super- El Niño vaikuttaa nyt maailmalla, Suomessakin sen vaikutuksia saatetaan kokea. Forecan meteorologit Joanna Rinne ja Markus Mäntykannas keskustelevat El Niñosta ja kertovat, mistä on kyse ja minkälaisia vaikutuksia kannattaa odottaa.
Videolla ”Super- El Niño – Vaikutukset Suomessa ja maailmalla” Forecan meteorologit Joanna Rinne ja Markus Mäntykannas käyvät läpi poikkeuksellisen voimakkaan El Niño -ilmiön taustoja, nykytilaa sekä sen laajoja vaikutuksia sääolosuhteisiin ja talouteen.
Tässä on tiivistetty analyysi videon keskeisestä sisällöstä:
Mikä on El Niño ja mikä on tilanne nyt?
Ilmiön mekanismi: El Niño on Tyynellämerellä syntyvä sääilmiön lämmin vaihe (2:06). Alueen pasaatituulet heikkenevät, minkä seurauksena meren pintavesi lämpenee tropiikissa dramaattisesti – jopa useilla asteilla (2:18). Tämä sekoittaa ilmakehän dynamiikan ja vaikuttaa lähes koko maapallon säähän (0:50).
Poikkeuksellinen voimakkuus: Mittaushistorian aikana (1900-luvulta lähtien) vahvimmat El Niñot on koettu vuosina 1997–1998 ja 2015–2016 (3:24). Videon tekohetkellä mitattu pintalämpötilan poikkeama oli 3,22 astetta normaalia lämpimämpi (4:26). Koska yli 2 asteen poikkeama määritellään "Super- El Niñoksi", on kyseessä erittäin voimakas ilmiö, jota maailmalla on kutsuttu jopa nimellä ”Godzilla El Niño” (5:48).
Ennuste: Ilmiön ennustettiin saavuttavan huippunsa marras-joulukuun vaihteessa (7:21). Taustalla vaikuttavan ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksesta maapallolle ennustettiin ennätyslämmintä vuotta (8:16).
Vaikutukset maailmalla
El Niño jakaa maapallon alueet tyypillisesti kuivuudesta kärsiviin ja poikkeuksellisen sateisiin alueisiin (3:00):
Kuivuus ja maastopalot: Kaakkois-Aasiassa (esim. Thaimassa, Indonesiassa ja Malesiassa), osassa Australiaa, Intiassa (heikompi monsuuni) sekä Väli-Amerikassa sateet vähenevät, mikä nostaa merkittävästi kuumuutta ja maastopaloriskejä (9:18).
Tulvat ja myrskyt: Etelä-Amerikan länsirannikolla, Yhdysvaltojen eteläosissa (Meksikonlahden rannikko, Etelä-Kalifornia) sekä osassa Itä-Afrikkaa ilmiö tuo mukanaan tavanomaista runsaampia sateita, myrskyjä ja äkkitulvia (10:11).
Hirmumyrskyt: Tyynellämerellä hirmumyrskykausi aktivoituu lämpimän veden vuoksi (11:16). Päinvastoin Pohjois-Atlantilla hurrikaanien syntyminen vaikeutuu huomattavasti, mikä on yksi ilmiön harvoista positiivisista vaikutuksista (11:35).
Taloudelliset vaikutukset ja inflaatio
Sään ääri-ilmiöt iskevät suoraan globaaliin talouteen ja nostavat raaka-aineiden tukkuhintoja maailmalla (15:00):
Ruoka-aineet: Kuivuuden vuoksi huonot sadot nostavat riisin, sokerin, palmuöljyn, kahvin ja kaakaon hintoja (15:22). Vehnän ja viljan tilanne on epävarmempi, sillä Australian huonoja satoja voi tasapainottaa Argentiinan runsaammat sateet (16:15).
Teollisuus ja logistiikka: Kuparin hinta saattaa nousta (16:36). Lisäksi Panaman kanavan vesipula vaikeuttaa rahtilaivaliikennettä Tyyneltämereltä Atlantille, mikä pidentää kuljetusaikoja ja nostaa läpikulkuhintoja (12:25).
Vaikutukset Suomessa
Maanosista Euroopan ja erityisesti Suomen kytkös El Niñoon on kaikista heikoin ja epävarmin, koska alueen säähän vaikuttaa samanaikaisesti monta muutakin sääsykliä (14:28). Historiassa vahvojen El Niño -vuosien aikana Suomessa on koettu sekä hyvin lauhoja (2015–2016) että erittäin kylmiä (1997–1998) talvia (17:28).
Ennustemallit kuitenkin viittasivat seuraavanlaiseen trendiin:
Loppuvuosi: Syksy ja loppuvuosi näyttivät Suomessa tavanomaista lauhalta ja sateiselta (18:23).
Alkuvuosi (tammi-maaliskuu): El Niño saattaa suosia korkeapaineen muodostumista Islannin ja Grönlannin suunnalle (18:49). Tämä ohjaisi Atlantin matalapaineet tavanomaista eteläisemmälle reitille Keski-Euroopan yli (19:08). Suomen kannalta tämä tarkoittaisi ilmavirtauksia pohjoisesta, mikä lisää kylmien purkausten ja kunnon talvisään mahdollisuutta erityisesti tammi- ja helmikuussa (19:54). Ennusteeseen liittyy kuitenkin suuri epävarmuus (21:43).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti