Ympäristöministeriö omalla tiedotteellaan todistaa Naturan virheellisen valmistelun. ( Huom jos teksti ei näy, napsauta kuvassa olevaa tekstiä niin saat sen näkymään selvästi luettavana)
Varatuomari Timo Nikula perusteli Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa asioita näin:
Valittaja katsoo, että valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa, siitä valittajaa kuultaessa ja päätöstä annettaessa on loukattu valittajalle kuuluvia Suomen hallitusmuodon 16 a §:ssä (17.7.1995/969) tarkoitettuja perusoikeuksia, joiden mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun rippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Edelleen valittaja katsoo, että valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa, siitä valittajaa kuulutaessa ja päätöstä annettessa on toimittu vastoin hyvää hallintotapaa sekä poiketen hallintomenettelylain nimenomaisista määräyksistä:
1. Hallintomenettelylain 10 § 6 kohta - valittajan asiaa on käsitelty viranomaisen toimesta, jonka puolueettomuus on erityisistä syistä johtuen vaarantunut. (5.) Asianomaisten kuulemisvaiheen 7.4.-6.6. 1997 johdosta valittajan ympäristöministeriölle osoittama muistutus käsiteltiin virheellisesti Rahjan saariston alue-ehdotuksen valmistelusta käytännössä vastanneeessa Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskuksessa, jonka esteelliset virkamiehet eivät ole voineet käsitellä objektiivisesti ja puolueettomasti valittajan asiaa sen enempää kuin muistutustakaan sen vuoksi, että he olivat jo ennen muistutusten käsittelemistä sitoutunueet erikseen Euroopan Union komissiolle tehdyssä ja 23.9.1996 mainitun ympäristökeskuksen päällikön Päivö Tokolan allekirjoittamassa ja komissiolle toimittamassa Life-rahoitushakemuksessa sisällyttämään sanotussa hakemuksessa määritellyn Life-projektialueseen, johon myös valittajan osoittama alue on sisältynyt, sellaisenaan myös loppulliseen Natura 2000 alue-esitykseen. Erityisen merkittäväksi käytetyt Life-rahoituksenehdot muodustuvat Natura-alueen rajauksiin liittyen siitä syystä, että vuonna 1996 ympäristökeskuksessa Life-projektialue määriteltiin koko Rahjan saaristoalue ja myös valittajan tilan käsittäväksi alueeksi. Tämän lisäksi valittajan luottamus alueensa ympäristökeskuksen viranhaltijoiden kykyyn harkita Natura-aluerajauksia on muista jäljempänä valituskirjelmässä ilmoitetuista syistä alentunut.
2. Hallintomenetttelylain 12 § - viranomaisten selvityspyynnöissä ei ole mainittu siitä, mistä seikoista selvitystä olisi eritysiesti esitettävä.
3. Hallintomenettelylain 15 § - aisianosaisena valittajalle ei ole annettu sellaisia selvityksiä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa asian ratkaisuun, mistä johtuen valittaja ei ole voinut asianmukaisesti edes vastata, minkä vuoksi varsinaista kuulemista ei voida katsoa lainkaan tapahtuneeksi
4. Hallintomenettelylain 15 § 4 kohta - valittajalle ei ole annettu tietoa niistä tutkimuksista eikä tutkimustuloksista, joiden mukaan hänen alueella esiintyisi erityisen suojelun tarpeessa olevia kasvi- ja eläinlajeja.
5. Hallintmenettelylain 22 § - asian valmisteluun liittyy asiakirjoja mm. Liferahoitusehdot, joita ei ole ollut mahdollisuus saada suomen kielisinä kappaleina.
6. Hallintomenettelylain 23 § - valituksenalaisessa päätöksessä ei ole ilmoitettu sitä, mihin valittaja on asianosiasena oikeutettu ja velvoitettu
7. Hallintomenettelylain 24 § - valituksenalainen päätös on perustelematon.
Päätös on perustelematon, koska päätöksestäö ei käy millään tavalla perustellusti ilmi sitä, mitä direktiivissä tarkoitettuja eläin- tai kasvilajeja valittajan maa-alueella esiintyy sekä tulevatko valittajan tilaa koskemaan sekä SPA-alueit että myös SCI-alueita koskevat suojelutoimet, vaikka selvitystä alueen SPA-luonteesta ei ole esitetty missään yhteydessä. Päätöksessä suojeluperusteeksi on eistettu koko Rahjan saaristonnatura-alueelle molempia suojeluperusteita. Alue käsittää yli 8000 hehtaaria maa- ja veisalueita. Tätä tarkemman suojeluperusteita ei ole esitettty, perusteltu tai yksilöity. Tästä johtuen valittajakaan ei voi tietää, millä perusteella ja minkälaisin suojeluvaikutuksin hänen alueensa esitykseen sisältyy.
Valittaja ei voi mitenkään hyväksyä sitä, että hänelle pyynnöistä huolimatta ole esitetty selvitystä siitä, millä perusteilla hänen alueensa esitetään liitettäväksi verkostoon.
Kahden EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan, ns. Santonan ja Lappei Bankin päätökset, jäsenvaltioiden ja siten myös Suomen on käytettävä Natura-alueita valittaessa ja rajattaessa biologisia kriteereitä Luontodirektiivin III ( vaihe 1.) mukaisesti. EU-tuomioistuimen mukaan luontodirektiivin yhteyteen soveltumattomat argumentit eivä saa vaikuttaa Natura.alueiden muodostamiseen.
Valittajan vakaan käsityksen mukaan hänen maa-alueillaan ei ole minkäänlaista ornitologista arvoa tikka perustetta SPA-alueena Natura verkostoon liitettäväksi.
Asian käsittelyssä tapahtuneita virheitä
1. Valittajaa taikka hänen edustajaa ei ole kuultu eikä tämä ole voinut osallistua millään tavalla asian siihen valmisteluvaiheeseen, jossa Suomen ympäristöviranoamaisten valmistelema ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoksi on valmisteltu, julkaistavaksi 7.4.1997 asianomaisten kuulemista varten.
2. Alue-ehdotuksen valmistelua johtanut Suomen ympärisöministeriö ei ole kuullut valittajaa, tämän edustajaa eikä edes maanomistajia koskevaa järjestöä asian valmisteluvaiheessa, Ensimmäinen maataloustuottajia ja siten osin maanomistajia koskeva ministeriön lausuntomenettely käynnistettiin vasta 7.4.1997 eli alue-ehdotuksen valmistelun ja julkaisemisen jälkeen.
3. Viranomaistyönä valmisteltu mainittu ehdotus ei ole ollut olennaisilta osiltaan valittajan nähtävänä aisanmukaisesti, koska kuultavassa materiaalissa ei ole yksilöity ehdotukseen sisältyviä yksittäisiä maatiloja taikka tiloja siten, että ne olivat ehdotuksesta yksiselitteisesti ja vaikeuksitta havaittavissa.
4. Kuultavassa materiaalissa ei ole yksilöity eikä mainittu tila- eikä maanomistajakohtaisesti asian ratkaisun kannalta olennaisia luonnontiteellsiä EU:n luoto ja/taikka lintudirektiivissä ( neuvoston 92/43/ETY ja 79/409/ETY) säädettyjä kriteereitä eli syitä ja perusteluita, joiden mukaan valittajan tila olisi sisällytettävä Suomen alue-ehdotukseen Kalajoen Rahjan saaristossa.
6. Ympäristöministeriölle osoitettua valittajan muistutuskirjelmää ei ole toimitettu asianmukaisesti asia käsitelleelle ministeriölle, vaan sen sijasta alueelliselle ympärisökeskukselle, jossa valittajan muistutuskirjelmästä on yhdessä satojen muiden muistutusten kansa muotoiltu virkamiestyönä erillinen muistiolomake, joka on ilmoitettu mininisteriöön toimitetuksi. Erikoista menetelyä, jossa osa ja mahdollisesti jopa kaikki valittajan alkuperäiset muistutusvaatimukset ja perusteet on jätetty kuulmeismenettelun tarkoituksen vastaisesti ministeriölle toimittamatta, on perusteltu yksinomaan asian viranomaiskäsittelyn helpottamisella.
7. Asian valmisteluvaiheen asiakirjoista, ympäristöministeriön tiedotteista sekä itse valtioneuvoston 20.8.1996 perusteluistakin ilmenee se, ettei Natura 2000 verkostoon kuulumiselle säädettyjä direktiiviperusteita ole sovelettu Suomen alue-ehdostusta laadittaessa sellaisenaan. Niiden sijsta alueiden ja myös valittajaa koskevin osin tämän tilan liittämistä verkostoon on perusteltu lähinnä tilan kuulumisella kansalliseen rantojensuojeluohjelmaa, jola viimeksimainituilla ei ole mitään toellista yhteyttä rantojensuojeluohjelmaan valittajan alueiden määrättämisen jälkeen säädettyihin ja voimaan astuneisiin EU-direktiivieihin
8. Ensimmäisen kuulemisvaiheen jälkeen ympäristöministeri päätti täydentää Natura-alue-ehdotusta lisäämällä ja liitämällä siihen uusia aleuita sekä myös yksilöimällä alueiden liittämisperusteita. Ehdotetuista muutoksista kuultiin vain lisättyjä asianosaisia 20.1.-20.2.1998, vaikka ehdotutetu muutoksen täsmennyksineen olisivat saattanee olla oikeudelliselta merkitykseltään asiaan vaikuttavia kaikille maanomistajille. Näin sen vuoksi, että esitetyt muutokset ja täsemennykset ovat saattaneet vaikuttaa muidenkin maanmomistajien alueiden liittämisperusteisiin. Mikäli mainittuja muutoksia tai täsmennyksiä on toteutunut Rahjan saaristossa, on myös valittaja jäänyt kuulematta.
9. Valittajalle ei ole vastattu asianmukaisesti eikä yksilöidysti edellä kohdasa 6. mainittuun muistutuskirjelmään. Ympäristökeskuksen valittajalle toimittamassa valittajan tilan liittämistä Natura verkostoon ei ole käsitelty yksilöidysti eikä siten, että tilan verkostoon liittämisen perusteet kävisivät siitä ilmi. Valittaja liittaa muistutukseen saamansa vastineen kirjalliseksi todisteeksi siitä, kuinka yksilöimättömiä ja perustelemattomia sekä jopa täysion virheellisiin tietoihin perustuen hänenkin tilansa on verkostoeistykseen liitetty
10. Vaikka valittajalle on ilmoitettu mahdollisuudesta jättää vielä erillinen huomatus ympäristökeskuksen vastineeseen ( edellä kohta 9.) ei tätä valittajan jättämää huomtusta ole voit ottaa asianmukaisesti huomioon valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa eikä päätöstä perusteltaessa, koska 20.8.1998 valtioneuvoston istuntopäivänä suurin osa maanomsitajien huomautuksista oli vielä eri puolilla Suomen alueellisissa ympäristökeskuksissa viranomaisten työpöydillä ilman, että niistä olisi saatu laadittua asiallisia vastineita taikka tietoja valittajalle. Tämän vuoksi on perusteltua syytä olettaa, ettei ympäristöministeriö eikä valtioneuvosto ole voineet ottaa myöskään lopullisessa päätöksenteossaan huomioon kaikkia valittajan asiassaan esittämiä vaaimuksia eikä väitteitä
11. Valittajan yhdenvertaisuutta EU-kansalisena on loukattu, koska Suomessa yhteisöoikeuden määrämä Natura-verkostoon liittämisen valintaperusteita ei ole noudatettu
12. Suomen alue-ehdotusta laatineet viranomaiset ovat laiminlyöneet luontodirektiivin edellyttämän arviontitehtävän alueiden suhteellisesta merkityksestä kullekin liitteessä mainitulle luonto- ja lajityypille, Luontotyyppien lajia eikä määrää ole direktiivin liitteen III mukaisesti verrattu tieteellsin menetelmin nähden levinneisyysalueiden kokonaismäärään eikä myöskään muihin Natura-alueisiin Suomessa, minkä vuoksi alueiden edustavuuden määrättäminen on jäänyt kokonaan tekemättä ja mistä johtuen Suomen alue-esitys on muodostunut poikkeuksellisen laajaksi ja pääosin kuin myös valittajaa koskevin osin direktiivin varsinaisen tarkoituksen vastaiseksi.
13. Suomen alue-ehdotuksen laatimisessa on käytetty yksilöimättömästi sellaisia luontodirektiivin liitteen I ja II luontotyyppejä, jotka eivät olleet voimassa olevaa oikeutta ennen 27.10.1997, jolloin ko. luontotyypit hyväksyttiin Euroopaqn yhteisöjen neuvostossa Suomen viranomaisten esityksestä.
14. Suomen alue-esitykset Natura-alueiksi perustuivat vanhoihin pääasiassa 1970-luvulta ja jopa 1960-luvulta peräsin oleviin keskivedenkorkeuksiin perustuviin karttoihin, jotka eivät anna oikeaa kuvaa alueista. Varsinkin valittajaa koskevin osin virhemarginaalit ovat suuria, koska valittajan maa-alueet sijaitsevat Perämeren voimakkaimmalla maakohomaisalueella ja jokien suistovaikutuspiirissä sekä vielä muutoinkin matalilla rannikkoalueilla, minkä vuoksi rantaviivan, rantaniittyjen- ja peltjoen muodot ovat muuttuneet monilta osin täysin valmistelussa käytettyihin karttatietoihin verrattuna.
15. Natura-valmistelussa tila- taikka asianosaiskohtaisesti verkostoon liitettäväksi esitettyjä alueita ei ole tallennettu, yksilöity eikä merkitty mitenkään muutoin kuin edellä kohdassa 14 mainittuihin vanhoihin karttoihin. Valittajalle karttaa ei ole asian valmistelun yhteyessä toimitettu. Alueellisissa ympäristökeskuksissa nähtävän olleet kartat taas ovat olleet mittakaavaltaan niin suuria, ettei valittaja ole niiden perusteella voinut vaikeuksitta todeta sitä missä alue-esitysken rajat tarkkaan ottaen kulkevat
16. Alue-esityksessä ei ole otettu huomioon voimassa olevan kalastuslain 16.4.1982/286 ammattikalastuksen harjoittamiseen liittyvissä 21 ja 22 §:ssä säädettyjä ammattikalastajan elinkeinon harjoittamiseen kuuluvia perinteisiä oikeuksia. Vaittaja on ammattikalastaja ja valituksenalaisella Saukkokallion tilalla sijaitsee valittajan käytössä oleva laissa tarkoitettu kalastustukikohta. Koska tilan Kappelinrannan osan liittämisen Natura suojelu-alueeseen ei ole EU-oikeuden edellyttämiä syitä esitys tulee poistaa myö valittajan ammatille ja elinkeinolle vahingollisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti