perjantai 30. heinäkuuta 2010

Ympäristöpolitiikka ja sensuuri 1/5


















Kuvan saa isommaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Ladattavissa vapaasti internetissä:
http://www.ecobureaucracy.eu/

suomeksi:
http://www.ymparistovalta.net/

PS. Helsingin Sanomat ei julkaissut tätä ilmoitusta.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Timo Soini kysyy kolmannen kerran


















Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset
12. huhtikuuta 2010 P-2433/10

KIRJALLINEN KYSYMYS esittäjä(t): Timo Soini (EFD) komissiolle

Aihe: Komissio ei vaadi yhteisöoikeuden vakiinnuttaman oikeuskäytännön edellyttämää, direktiivin 92/43/ETY täyttä täytäntöönpanoa Suomelta
Koska yhteisen luonnonperinnön säilyttäminen ja hoito on uskottu kullekin jäsenvaltiolle sen alueella, ei näiden toimenpiteiden toteuttaminen voi vaihdella jäsenvaltiosta toiseen. Tästä seuraa, kun on kyse luontodirektiivistä, jossa vahvistetaan monimutkaisia ja teknisiä sääntöjä ympäristöoikeuden alalla, että jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava siitä, että niiden lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano, on kaikille selkeä ja täsmällinen. Tuomiot C‑6/04, C‑508/04 ja C‑507/04 perusteluineen osoittavat, ettei tyydyttävää täytäntöönpanoa eikä käännösvirheitä hyväksytä.

Kysymyksiini P-5247/09 ja P-0041/10 viitaten uudistan kysymykset:

1. Milloin komissio edellyttää Suomea siirtämään direktiivin 92/43/ETY(1) 4 artiklan 1 kohdan ja siinä mainitussa liitteessä III tarkoitetun 1 vaiheen edellyttämät Natura 2000 -alueiden valintaperusteet Suomen kansalliseen lainsäädäntöön selkeästi ja täsmällisesti, eli siten kuin EY-tuomioistuimen 20.10.2005 antaman tuomion C‑6/04 perustelukohdat 22, 23, 24 ja varsinkin kohdat 25 ja 26 edellyttävät?

2. Milloin komissio edellyttää Suomea korjaamaan suomenkielisen luontotyyppioppaan käännöksen vastaamaan Natura-koodissa 8220 tarkoitettua, Suomea koskevaa, vain luokan 62.2A eli Boreaalisten karujen kallioiden (rapakivikalliot) kasvillisuus – alkuperäisessä muodossaan Boreal siliceous cliffs (rapakivi cliffs) – määritettyä luonto- eli ko. tapauksessa kalliotyyppiä?

3. Millä perusteella kuka tai ketkä komissiossa ovat myöntäneet Suomelle oikeuden olla toteuttamatta ja näin noudattamatta kaikkia jäsenmaita sitovaa yhteisöoikeutta ja sen vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämää Natura 2000 -alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtämistä, Natura 2000 ‑alueiden III liitteessä tarkoitetun 1 vaiheen edellyttämää valintaa ja luontotyyppien oikeaa määritystä?

Erkin kommentti: Ei voi välttyä vaikutelmalta, että komission vastaukset kahteen aikaisempaan kysymykseen oli laadittu Suomessa tai ainakin suomalaisten toimesta. Toivon, että nyt komissio vastaa asiallisesti tähän kysymykseen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen sihteeri Terhi Arjola-Sarja jäi kiinni itse teossa eli teki virkarikokseksi epäiltävän päätöksen johon sisältyi myös Natura-asia. Katso


http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/04/eduskunnan-oikeusasiamiehen-sihteeri.html

Miksi Suomen valtio yrittää kierrellä ja kaarrella asiassa? Miksi ei voida tunnustaa, että ollaan toimittu Suomen lain ja direktiivien vastaisesti sekä yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti? Koko Natura ratkaisu on otettava kokonaan uuteen tarkasteluun ja aiheutunee vahingot on korvattava täysimääräisesti ja rikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan.



maanantai 29. maaliskuuta 2010

Tutkintapyyntö Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan toiminnasta


















Poliisipäällikkö Pertti Rönkkö Kainuun poliisi

Tutkintapyyntö Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan toiminnasta

Olen jo aikaisemmin tehnyt kaksi tutkintapyyntöä, jotka liittyvät Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan epäiltyihin virkarikoksiin. Ensimmäinen on tutkintapyyntö liittyi Oulun poliisin Tapani Tasannon epäiltyihin virkarikoksiin. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/03/kainuun-poliisilaitos-poliisipaallikko.html

Toinen tutkintapyyntö liittyy räjähdysainelain ja –asetuksen noudattamiseen. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/03/sisaministerion-ja-poliisin-yhteiset.html


Tämä kolmas tutkintapyyntö liittyy Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan tutkimattajättämispäätökseen Natura-asioissa. Tutkintapyyntö on tässä http://naturansalat.blogspot.com/2009/05/huomautus-ja-vaatimusteksti-14-3042009.html

Tutkintapyyntöön lisäselvitykset löytyvät tästä http://naturansalat.blogspot.com/

sekä kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa. Lähetän kirjan postitse tänään 29.03.2010 Kainuun poliisille tutkintamateriaaliksi ja todistusaineistoksi.

Kirjasta löytyy aineistoa, mikä todistaa rikosepäilyt.
Sivuilla 378-379 Ympäristöministeriö tunnustaa Naturan direktiivien vastaisen perustamisen.
Sivu 380 todistaa Maakallan kuuluvan Natura-alueeseen. Näin on loukattu Kallan karien itsehallintoa, koska karit on laitettu Naturaan vastoin itsehallintoelinten päätöksiä.
Sivu 381 Himangan kunnanhallituksen päätös, mikä todistaa, ettei Himangan kunta ole mukana suojelualeen perustamisessa 200 000 markalla, vaikka Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus on toisin rahoitushakemuksessaan ilmoittanut.
Sivu 382 Himangan kunnanvaltuuston päätös, mikä osoittaa sen, ettei Himangan kunta ole mukana Natura 2000-hankkeessa, vaikka Ympäristökeskus on rahoitushakemuksessaan toisin ilmoittanut.
Sivu 383-384 Haminamestari Jukka Pirttijärvi ilmoittaa Kallan karineuvoston kannan. Maa- ja Ulkokallan liittämiseksi Naturaan ei ole itsehallintoelinten mukaan tarvetta.
Sivu 385 Karikokouksen yksimielinen päätös Naturalle Ei.
Sivu 386 Rahoitushakemuksen sivu mikä osoittaa, että Himangan kunta on ilmoitettu rahoittajaksi vastoin kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksiä.
Sivu 387 Poliisipäällikö Veikko Autereen todistus Kallan karien itsehallinnosta
Sivu 388-389 Kalajoen kunnanhallituksen pöytäkirja mikä osoittaa sen, että kunnanhallitus on ohjattu harhaan virkavastuulla esittämällä, että Himangan kunta on 200 000 markalla mukana hankkeen rahoittamisessa.
Sivu 390 Rahoitushakemuksen sivu mikä osoittaa sen, että itsehallinnon omaavat Kallan karit on esitetty liitettäväksi Naturaan vastoin itsehallintoelinten päätöksiä
Sivu 391-392 Varatuomari Timo Nikulan kirjoitus lainvastaisuuksista.
Sivu 393-395 Varatuomari Timo Nikulan toinen kirjoitus lainvastaisuuksista.
Sivu 396-397 Varatuomari Katja Apajan kirjoitus lainvastaisuuksista.
Sivu 398-399 Rikostutkintapyyntö 18.9.1998
Sivu 400 Tarkennus rikostutkintapyyntöön.
Sivu 401 Poliisipäällikö Esa Heikkisen ammattitaidoton lausunto asiassa.
Sivu 402-403 Uudistettu tutkintapyyntö 4.2.2001
Sivu 404-405 Kokkolan poliisin Tapani Myllymäen virkarikokseksi epäiltävä päätös.
Sivu 406-413 Vastine Raimo Ollilan rikosselvittelyihin. Osoittaa Raimo Ollilan ammattitaidottomuuden asiassa.
Sivu 414-416 Oulun lääninpoliisijohtaja Erkki Haikolan virkarikokseksi epäiltävä ratkaisu. Päätös osoittaa suurta tietämättömyyttä ja ammattitaidottomuutta asiassa.
Sivu 417-418 Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimajan virkarikokseksi epäiltävä päätös. Sivu 419-420 Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimajan virkarikokseksi epäiltävä päätös.
Sivut 421-423 Maanviljelijä, Natura-tutkija Markku Sahlstedtin asiantunteva kirje valtionvarainministeri Sauli Niinistölle.
Sivut 424-425 Outi Airaksisen kirje osoittaa menettelytavat.
Sivut 426-427 komission jäsenen Ritt Bjerregaardin huomatuskirje.
Sivut 428-430 komission jäsenen Ritt Bjerregaardin toinen kirje.
Sivut 431-433 komission jäsenen Ritt Bjerregaardin kolmas kirje.
Sivut 434-436 toimittaja Martti Backmanin kirje Tapani Veistolalle.
Sivut 437-442 EY-säädösten muodot
Sivut 443-447 MTK:n kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille
Sivut 448-458 Valitus KHO:lle
Sivu 459 Informaatio eduskuntaryhmille
Sivu 460 valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen asiantuntematon ja perustelematon vastaus
Sivu 461 eduskunnan oikeusasiamiehen Lauri Lehtimajan asiantuntematon vastaus kanteluun.
Sivu 462 selvityspyyntö Ympäristöministerriön Ilkka Heikkiselle. Heikkinen on keskeinen hahmo epäillyssä suuressa Natura-rikoksessa.
Sivu 463 Kiirehtimispyyntö Ilkka Heikkiselle.
Sivu 464 Uusi kiirehtimispyyntö Ilkka Heikkiselle.
Sivu 465 Lehtiuutinen europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken lausunnosta.
Sivu 466 Ilmoitukseni eduskuntaryhmille.
Sivu 467 Keskustelunvahvistus , mikä todistaa poliisiministeri Ville Itälän virkarikosepäilyt.
Sivu 468-472 todistaa todeksi oikeuskansleri Paavo Nikulan virkarikosepäilyt.

Koska Natura-asioiden tutkiminen vaatii EY-lainsäädännön vahvaa tuntemusta, niin rohkenen epäillä ettei sellaista löydy Kainuun poliisista. Poliisipäällikö Pertti Rönkön on varmistettava asiaa tutkii riittävän ammattitaidon omaa tutkija ja tutkinnanjohtajana on EY-lait tunteva tutkinnanjohtaja. Sellaista ei ainakaan vielä ole esim. KRP:n piiristä löytynyt.
Pyydän, että minut pidetään ajan tasalla tutkinnan kehittymisestä viikoittain. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille ankarinta mahdollista rangaistusta ja tulen antamaan asiassa loppulausuntoni.

Kalajoella 29.03.2010 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Päivää – kirvesvartta!















EU-komission puolesta on vastattu europarlamentaarikko Timo Soinin kysymykseen. Vastaus ei ole vastaus esitettyyn kysymykseen vaan ammattitaidoton mielipiteenilmaus. Tässä komission vastaus ja kommenttini vastaukseen:

P-0041/10FI
Janez Potočnikin
komission puolesta antama vastaus
(19.3.2010)

Kuten parlamentin jäsenen tekemään kirjalliseen kysymykseen P-5247/09 annetusta vastauksesta käy ilmi, komissio katsoo, että luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY on tällä hetkellä saatettu tyydyttävällä tavalla osaksi Suomen lainsäädäntöä, eikä Suomi ole sen mielestä tehnyt virhettä luontotyypin 8220 ”Kasvipeitteiset silikaattikalliot” tulkinnassa.

EU:n luontotyyppioppaaseen on lisätty uusia ja muutettuja luontotyyppejä useaan kertaan, esimerkiksi uusien maiden liityttyä Euroopan unioniin. Luontotyyppikomitea on hyväksynyt oppaaseen tehdyt muutokset ja lisäykset.

Mikä on Euroopan komission tehtävä

Euroopan komissio toimii perussopimusten valvojana. Komissio siis varmistaa, että yksityishenkilöt, jäsenvaltiot ja muut toimielimet soveltavat yhteisön oikeutta asianmukaisesti.
Toimivaltansa puitteissa komissio voi määrätä seuraamuksia yksityishenkilöille ja yrityksille yhteisön oikeuden rikkomisesta. Se voi käynnistää jäsenvaltiota vastaan rikkomusmenettelyn, jossa se kehottaa jäsenvaltiota korjaamaan epäkohdan tiettyyn päivämäärään mennessä.
Viime kädessä komissio voi nostaa yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen, jossa jäsenvaltio tai muut toimielimet joutuvat vastaamaan yhteisön oikeuden rikkomisesta.

Perussopimukset ja EU:n toimielimet

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja myöhempien perussopimusten ensisijainen tavoite on toteuttaa Euroopan valtioiden vaiheittainen yhdentyminen ja luoda sisämarkkinat neljän liikkumisvapauden (tavarat, henkilöt, pääomat ja palvelut) pohjalta ja talouspolitiikan vaiheittaisen yhdentymisen kautta.
Tätä varten jäsenvaltiot luovuttavat yhteisölle osan suvereniteetistaan ja antavat yhteisön toimielimille valtuudet antaa säädöksiä (asetuksia, direktiivejä, päätöksiä), jotka ovat kansalliseen oikeuteen nähden ensisijaisia.
Johdettu oikeus on kolmas tärkeä yhteisön oikeuden lähde perussopimusten (primaarioikeuden) ja kansainvälisten sopimusten ohella.
Johdettuun oikeuteen kuuluu paitsi perustamissopimuksessa määriteltyjä sitovia säädöksiä (asetukset, direktiivit ja päätökset) ja ei-sitovia oikeudellisia välineitä (päätöslauselmat, lausunnot) myös muita oikeudellisia välineitä, kuten yhteisön toimielinten sisäistä toimintaa koskevia säädöksiä ja yhteisön toimintaohjelmia.

Tästä osoitteesta sopimukset http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm

Erkin kommentti: Komission puolesta annettu vastaus ei ole vastaus esitettyihin kysymyksiin. Vastaus kulkee linjalla Hyvää päivää – kirvesvartta. Suomen Natura olisi pitänyt toteuttaa direktiivien ja yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla. Juuri tätä asiaa komission tulee valvoa. Nyt komission mielestä asia on toteutettu tyydyttävällä tavalla. Yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö ei luontodirektiivin osalla tunne tällaista ilmaisua eikä mahdollisuutta. Myös silikaattikallion käännösvirheiden osalta komissio esittää oman mielipiteensä. Komissio ei vastaa kysymykseen käännösvirheestä vaan esittää mielipiteen menettelyn tulkinnasta. Komission olisi pitänyt ottaa kantaa onko käännösvirhettä vai eikö ole käännösvirhettä. Komissio on esittänyt asiasta oman mielipiteensä, mikä sekin on väärä. Esitän selventävän esimerkin: Nainen on raskaana tai ei ole raskaana. Totuus ei käy ilmi jos joku sanoo, että hänen mielestään nainen ei ole raskaana.
Komission vastaus on vaarallinen esimerkki siitä mitä Suomella on odotettavissa Euroopan Unionissa. Oikeutta ei saa, sillä sitä on niin vähän, ettei sitä riitä kaikille. Missä EU, siellä ongelma. Euroopan Unionia voidaan perustellusti nimittää Euroopan Neuvostoliitoksi.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Europarlamentaarikko Timo Soini kysyy uudemman kerran


















Europarlamentaarikko Timo Soini kysyi EU-komissiolta. Katso
http://naturansalat.blogspot.com/2009/10/europarlamentaarikko-timo-soini-kysyy.html

Aihe: Natura 2000 -alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtäminen ja vertailu silikaattikalliot-luontotyypin (koodi 8220) tulkinnasta. Vastaus

Yhteisölainsäädäntöä koskevan täytäntöönpanoilmoituksen (notifiointi-ilmoituksen) liitteenä komissiolle toimitetun vastaavuustaulukon uuden version mukaan luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohta ja siinä mainittu liite III ja sen 1 vaihe on Suomessa täytäntöönpantu vain luonnonsuojelulain (LsL) 64 §:n 2 momentilla ja LSL:n 8 §:llä. Molemmat ovat yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vain hallinnollisia yleismääräyksiä, joita edes komissiokaan ei hyväksynyt Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eikä mm. Itävallan osalta.

Suomen Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikön vuoden 2005 helmikuussa tekemän ja julkaiseman selvityksen ”EU:N LUONTODIREKTIIVI (92/43/EEC)(1) JA NATURA 2000 -LUONTOTYYPPIOPAS – vertailu silikaattikalliot-luontotyypin (koodi 8220) tulkinnasta ja vastaavuudesta” mukaan suomenkielisessä luontotyyppioppaassa on silikaattikallioiden kohdalla jo selvityksen tiivistelmäosasta selviävä, perustavaa laatua oleva käännösvirhe verrattuna EU:n luontotyyppioppaan määritykseen.

Edellä olevan perusteella kysyn: 1. Milloin komissio edellyttää Suomea siirtämään direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan 1 kohdan ja siinä mainitussa liitteessä III sanotun 1 vaiheen edellyttämät Natura 2000 -alueiden valintaperusteet Suomen kansalliseen lainsäädäntöön selkeästi ja täsmällisesti, eli siten kuin EY-tuomioistuimen 20.10.2005 antaman tuomion C‑6/04 perustelukohdat 22, 23, 24 ja varsinkin kohdat 25 ja 26 edellyttävät?

2. Voiko komissio olla tietämätön silikaattikallioiden kohdalla suomenkielisessä luontotyyppioppaassa olevasta käännösvirheestä ja sen seurauksena Suomessa useille sadoille Natura 2000 ‑kohteille väärin perustein asetetuista sekä komissiossakin hyväksytyistä suojelutavoitteista ja suojeluperusteista?

3. Milloin komissio edellyttää Suomea korjaamaan suomenkielisen luontotyyppioppaan käännöksen vastaamaan Natura-koodissa 8220 tarkoitettua ja siitä Suomea koskevaa, vain luokan 62.2A eli Boreaalisten karujen kallioiden (rapakivikalliot) kasvillisuus – alkuperäisessä muodossaan Boreal siliceous cliffs (rapakivi cliffs) – määritettyä luontotyyppiä eli ko. tapauksessa kalliotyyppiä?

Tässä komission ala-arvoinen vastaus, mikä osoittaa täydellistä piittaamattomuutta yhteisön vakiintuneesta oikeuskäytännöstä.

24. marraskuuta 2009 P-5247/2009

Stavros Dimasin komission puolesta antama vastaus
Komissio katsoo, että luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettu neuvoston direktiivin 92/43/ETY(1) saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä on tällä hetkellä tyydyttävää.

Komissio ei katso, että Suomi olisi tehnyt virheen luontotyypin 8220 ”Kasvipeitteiset silikaattikalliot” tulkinnassa. EU:n luontotyyppioppaassa(2) esitetään tästä luontotyypistä ja muista liitteessä I mainituista luontotyypeistä yleinen kuvaus ja annetaan esimerkkejä erilaisista alatyypeistä. Siinä mainitaan esimerkiksi pohjoismaisen luokittelun vastaava luokka ”711 Klippvegetation på fattiga bergarter” ja ”713 Klippvegetation på serpentinbergarter”. Luettelo ei ole kattava ja jäsenvaltioiden tehtävänä on määrittää vastaavat alatyypit ja tarvittaessa vastaavuus kansallisten ja muiden asiaan liittyvien luokittelujärjestelmien välillä alueellaan.

13. tammikuuta 2010 P-0041/10

KIRJALLINEN KYSYMYS esittäjä(t): Timo Soini (EFD) komissiolle

Aihe: Direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan 1 kohdan ja liitteessä III tarkoitetun 1 vaiheen kansalliseen lakiin siirtäminen ja vertailu silikaattikalliot-tyypin tulkinnasta
Komission 21.10.2009 kirjattuun kirjalliseen kysymykseeni P‑5247/2009 24.11.2009 antama vastaus osoittaa komission olevan tietoinen luontodirektiivin täytäntöönpanovajeesta Suomessa sekä silikaattikallioluontotyypin 8220 käännösvirheestä. Tämän seurauksena on todettava, että yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö ei luonto- eikä lintudirektiivin kohdalla tunne tyydyttävää täytäntöönpanoa eikä luontotyyppien käännösvirheitä. Tämä selviää selkeästi Englantia ja Itävaltaa koskevista päätöksistä C‑6/04, C‑508/04 ja C‑507/04.

Edellä olevan perusteella viittaan 15.10.2009 tekemääni, 21.10.2009 kirjattuun kysymykseen P‑5247/2009 ja kysyn: 1. Milloin komissio edellyttää Suomea siirtämään direktiivin 92/43/ETY(1) 4 artiklan 1 kohdan ja siinä mainitussa liitteessä III tarkoitetun 1 vaiheen edellyttämät Natura 2000 -alueiden valintaperusteet Suomen kansalliseen lainsäädäntöön selkeästi ja täsmällisesti, eli siten kuin EY-tuomioistuimen 20.10.2005 antaman tuomion C‑6/04 perustelukohdat 22, 23, 24 ja varsinkin kohdat 25 ja 26 edellyttävät?

2. Milloin komissio edellyttää Suomea korjaamaan suomenkielisen luontotyyppioppaan käännöksen vastaamaan Natura-koodissa 8220 tarkoitettua ja siitä Suomea koskevaa, vain luokan 62.2A eli Boreaalisten karujen kallioiden (rapakivikalliot) kasvillisuus – alkuperäisessä muodossaan Boreal siliceous cliffs (rapakivi cliffs) – määritettyä luonto- eli ko. tapauksessa kalliotyyppiä?

3. Millä perusteella kuka tai ketkä komissiossa ovat myöntäneet Suomelle oikeuden olla toteuttamatta ja näin noudattamatta kaikkia jäsenmaita sitovaa yhteisöoikeutta ja sen vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämää Natura 2000 -alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtämistä, Natura 2000 ‑alueiden liitteessä III tarkoitetun 1 vaiheen edellyttämää valintaa ja luontotyyppien oikeaa määritystä?

Europarlamentaarikko Timo Soinin esittämien kysymysten ja vastausten osoite:
http://www.europarl.europa.eu/sidesSearch/search.do?type=QP&language=FI&term=7&author=96666

Katso EY tuomioistuimen päätös 14.01.2010. Se osoittaa kiistatta sen, että tuomion C-226/08 alkuun kirjatuissa säädöskohdissa (kohta 5) on Natura 2000 alueiden valintaperusteeksi ensimmäiseksi luetteloitunta 4 artikla 1 ja 2 kohta ja liite III 1 vaihe. Suomessakin tulee toimia luonto- ja lintudirektiivin osalla EU:n vakiintuneen oikeuskäytännön määräämällä tavalla direktiivien kansalliseen lakiin selkeästi ja täsmällisesti siirtämisessä.

Tässä EY tuomioistuimen 14.1.2010 asiaan C-226/08 antaman tuomion osoite.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62008J0226:FI:HTML

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Törkeä petos ja poliisirikokset sekä muut rikosepäilyt

Esitän tässä todistusaineiston sekä kirjalliset perustelut törkeään petokseen Rahjan saariston Natura Life-rahoituksessa sekä siihen liittyvät poliisirikokset ja epäillyt virkamiesten virka-aseman väärinkäytökset, jotka muun muassa Kalevan freelancer-toimittaja uutisoi lainmukaisina toimintoina. Kalevan toimittajan motiiveja tai teon syitä en ryhdy arvailemaan.
Tässä Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksen ensimmäinen sivu, mikä osoittaa tekijän:


















Tässä hakemuksen toinen sivu, mikä osoittaa hakemuksen väärät tiedot ja väärillä tiedoilla rahaa hakeneiden nimet ja allekirjoitukset:


















Tässä hakemuksen kolmas sivu, mikä osoittaa hakemuksen väärät tiedot ja osallisen nimen ja allekirjoituksen:


















Tässä hakemuksen neljäs sivu, mikä osoittaa rikoksen. Hakemuksessa on Himangan kunta ilmoitettu osallistujaksi ja Himangan kunnanhallitus sekä kunnanvaltuusto ovat tehneet asiassa kielteisen päätöksen. Hakemuksessa on ilmoitettu Himangan kunnan osuudeksi 200 000 markkaa, vaikka Himangan kunta ei ole osallistunut hankkeeseen. Näin ollen hankkeen rahoituksesta on jäänyt uupumaan 200 000 markkaa. Rahoitushakemus on tehty väärillä tiedoilla. Rikos on kiistaton:


















Tässä hakemuksen viides sivu, mikä osoittaa, että itsehallinnon omaavat Kallan karit on hakemuksessa ilmoitettu mukaan hankkeeseen, vaikka itsehallintoelimet ovat tehneet asiassa kielteisen päätöksen. Kysymyksessä on väärillä tiedoilla tehty rahoitushakemus sekä Kallan karien itsehallinnon loukkaus. Kysymys on myös esteellisyydestä, sillä samat henkilöt, jotka ovat olleet päättämässä Naturasta tämän alueen osalta, ovat mukana myös tässä Natura Life-hakemuksessa. He ovat siis olleet esteellisiä päättämään alueen liittämisestä Naturaan. Rikokset ovat kiistattomia:


















Valtuutettu Erkki Aho teki selvityspyynnön asiasta Kalajoen kunnalle, missä kunnanhallitus esitti valtuustolle vääriä tietoja eli on syytä epäillä virka-aseman väärinkäyttöä. Kunnanhallitus väitti, etteivät kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ole allekirjoittaneet itse hakemusta, vaan kunnan puolesta rahoitussitoumuksen. Jopa Sokea Reettakin näkee, että kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ovat allekirjoittaneet asiakirjan, jossa on väärillä tiedoilla hankittu rahaa ja jossa on loukattu Kallan karien itsehallintoa. Valtuustolle esitetyssä selvityksessä todettiin myös, etteivät kunnanjohtaja ja kunnansihteeri olleet rikostutkinnan kohteena. Heistä oli kuitenkin tehty rikostutkintapyynnöt, mutta poliisi ei tutkinut asioita. On syytä epäillä, että poliisi syyllistyi virkarikokseen, koska jätti kiistattomat rikokset tutkimatta ja syyttäjä Sulo Heiskari jätti syytteet nostamatta. Tässä Kalevan uutisointi freelancer-toimittajan ammattitaidolla tehtynä:


















Tässä selvitykset ja todisteet asioille:

Himangan kunta ja Natura
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/himangan-kunta-ja-natura.html

Kallan karien itsehallinto ja Natura
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/kallan-karien-itsehallinto-ja-natura.html

Miksi perusoikeudet ja oikeusturva unohtuvat Naturan valmistelussa?
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/miksi-oikeusturva-ja-perusoikeudet.html

Natura 2000 ja Liferahoitus
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/natura-2000-ja-life-rahoitus.html

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa?
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Valituksen perustelut
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/valituksen-perustelut.html

Huomautus ja vaatimusteksti
http://naturansalat.blogspot.com/2009/05/huomautus-ja-vaatimusteksti-14-3042009.html

Tässä vain muutama päätös, joita on syytä epäillä poliisi- ja virkarikoksiksi:

Vantaa Keskusrikospoliisin 22.4.2005 tekemä kooditon päätös. Allekirjoittajana Tapio Mäkinen.
Kokkolan kihlakunnan poliisilaitos nro 6320/S/20746/Kokkolan poliisi Tapio Myllymäki
Esitutkinnan päätös 19.7.1999/S/5772798 Ylivieskan poliisi Raimo Ollila
Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus 15.05.1998 dnro 2679/4/96 Lauri Lehtimaja
Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus 30.5.2001 dnro 2892/4/00
Eduskunnan oikeusasiamies 26.10.2001 dnro 2164/4/01 Lauri Lehtimaja
Oulun läänin poliisijohtaja nro OLH-2001-2078/Ri-2 23.7.2001 läänin poliisijohtaja Erkki Haikola, poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi
Valtakunnan syyttäjävirasto 31.8.2001 Dnro 142/21/01 valtionsyyttäjä Tapio Nissinen
Asiakirjoista kopiot löytyvät kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X

perjantai 30. lokakuuta 2009

Europarlamentaarikko Timo Soini kysyy


















KIRJALLINEN KYSYMYS P-5247/09
esittäjä(t): Timo Soini (EFD)
komissiolle

Aihe: Natura 2000 -alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtäminen ja vertailu silikaattikalliot-luontotyypin (koodi 8220) tulkinnasta

Yhteisölainsäädäntöä koskevan täytäntöönpanoilmoituksen (notifiointi-ilmoituksen) liitteenä komissiolle toimitetun vastaavuustaulukon uuden version mukaan luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohta ja siinä mainittu liite III ja sen 1 vaihe on Suomessa täytäntöönpantu vain luonnonsuojelulain (LsL) 64 §:n 2 momentilla ja LSL:n 8 §:llä. Molemmat ovat yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vain hallinnollisia yleismääräyksiä, joita edes komissiokaan ei hyväksynyt Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eikä mm. Itävallan osalta.

Suomen Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikön vuoden 2005 helmikuussa tekemän ja julkaiseman selvityksen ”EU:N LUONTODIREKTIIVI (92/43/EEC) JA NATURA 2000 -LUONTOTYYPPIOPAS – vertailu silikaattikalliot-luontotyypin (koodi 8220) tulkinnasta ja vastaavuudesta” mukaan suomenkielisessä luontotyyppioppaassa on silikaattikallioiden kohdalla jo selvityksen tiivistelmäosasta selviävä, perustavaa laatua oleva käännösvirhe verrattuna EU:n luontotyyppioppaan määritykseen.

Edellä olevan perusteella kysyn:

1. Milloin komissio edellyttää Suomea siirtämään direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan 1 kohdan ja siinä mainitussa liitteessä III sanotun 1 vaiheen edellyttämät Natura 2000 -alueiden valintaperusteet Suomen kansalliseen lainsäädäntöön selkeästi ja täsmällisesti, eli siten kuin EY-tuomioistuimen 20.10.2005 antaman tuomion C-6/04 perustelukohdat 22, 23, 24 ja varsinkin kohdat 25 ja 26 edellyttävät?

2. Voiko komissio olla tietämätön silikaattikallioiden kohdalla suomenkielisessä luontotyyppioppaassa olevasta käännösvirheestä ja sen seurauksena Suomessa useille sadoille Natura 2000 -kohteille väärin perustein asetetuista sekä komissiossakin hyväksytyistä suojelutavoitteista ja suojeluperusteista?

3. Milloin komissio edellyttää Suomea korjaamaan suomenkielisen luontotyyppioppaan käännöksen vastaamaan Natura-koodissa 8220 tarkoitettua ja siitä Suomea koskevaa, vain luokan 62.2A eli Boreaalisten karujen kallioiden (rapakivikalliot) kasvillisuus – alkuperäisessä muodossaan Boreal siliceous cliffs (rapakivi cliffs) – määritettyä luontotyyppiä eli ko. tapauksessa kalliotyyppiä?