Lähettäjä:
Markku Sahlstedt [mailto:markku.sahlstedt@pp.inet.fi]
Lähetetty:
2. huhtikuutata 2019 15:23Vastaanottaja:
'korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi'
<korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi>Aihe:
1.4.2019 KHO:n vastaanottokuittausten jälkeen 2.4.2014 oikoluettu
purkuhakemus, jonka alkuun ennen 1.4.2019 päiväystä on
luettavuuden sujuvoittamiseksi lisätty muutama kirjain- ja
sanatäydennys
Korkein
hallinto-oikeus
Fabianinkatu
15
00130
Helsinki
TELEKOPIONUMERO
029 56 40382
029 56 40382
ASIA:
Määräajassa
1.4.2019 oikolukemattomana jätetyn ja KHO:n saman tien
vastaanottaman purkuhakemuksen, jäljempänä olevien 1.4.2019
KHO:n vastaanottokuittausten jälkeen 2.4.2014 oikoluettu
purkuhakemus. Jonka alkuosaan on ennen 1.4.2019 päiväystä on
lisätty luettavuuden sujuvoittamiseksi muutama kirjain- ja
sanatäydennys.
Pro
Real Life edunvalvontayhdistys pyytää kohteliaimmin, että sen
purkuhakemus käsitellään jäljempänä olevan 2.4.2019 oikoluetun
tekstin mukaan. Kun purettavaksi haetun päätöksen antopäivä oli
2.4.2014, niin viiden vuoden määräaika päättyy aikaisintaan
3.4.2019. Todellisuudessa ei silloinkaan, koska tiedoksiannosta on
säädöksensä. Oman lisänsä määräaikaan tuo toisen,
jossa/jolla Pro Real Life edunvalvontayhdistyksen määräajassa
jättämä valitus jätettiin tutkimatta, päätöksen
ruotsinkielisyys, josta toimitettiin suomenkielinen versio ilman
taltionumeroa ja antopäivää vasta 13.5.2014 klo 11.14.
Lähettäjä:
tanja.matilainen@oikeus.fi
[mailto:tanja.matilainen@oikeus.fi]
Puolesta
korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fiLähetetty:
13. toukokuutata 2014 11:14Vastaanottaja:
markku.sahlstedt@pp.inet.fiAihe:
Hyvä
Markku Sahlstedt
Ohessa pyytämänne päätös.
ystävällisin terveisin
Freja Häggblom
Esittelijäneuvos
Ohessa pyytämänne päätös.
ystävällisin terveisin
Freja Häggblom
Esittelijäneuvos
Pro
Real Life edunvalvontayhdistyksen puolesta pyydän kirjallista
vastausta kysymykseen, missä ajassa allekirjoitettu kappale on
toimitettava? Vai onko tilanne muuttunut niin, että allekirjoitettua
kappaletta ei nykyisellä sähköisellä aikakaudella enää
tarvitse toimittaakaan?
Oikoluettu
purkuhakemusteksti perusteluineen on jäljempänä KHO:n
vastaanottokuittausten jälkeen.
Haavistossa
2.4.2019
Markku
Sahlstedt
**********************************************************
**********************************************************
Lähettäjä:
annina.kormu@oikeus.fi
[mailto:annina.kormu@oikeus.fi]
Lähetetty:
1. huhtikuutata 2019 16:18Vastaanottaja:
Markku Sahlstedt <markku.sahlstedt@pp.inet.fi>Aihe:
Purkuhakemus
Return
Receipt
Your
document: |
Purkuhakemus |
was
received by: |
annina.kormu@oikeus.fi |
at: |
01.04.2019
16:17:42 |
***********************************************************
***********************************************************
Lähettäjä:
virastoposti@om.fi
[mailto:virastoposti@om.fi]
Puolesta
korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fiLähetetty:
1. huhtikuutata 2019 16:12Vastaanottaja:
Markku Sahlstedt <markku.sahlstedt@pp.inet.fi>Aihe:
Vastaanottokuittaus - Kvittering (Purkuhakemus, 1.4.2019 klo 16.08)
Vastaanottokuittaus
Korkein hallinto-oikeus on vastaanottanut sähköpostinne.
Korkeimman hallinto-oikeuden henkilötietojen käsittelyyn ja tietosuojaan liittyvät tiedot ovat saatavilla www.kho.fi
Kvittering
Högsta förvaltningsdomstolen har fått ert e-meddelande.Uppgifter gällande behandlingen av personuppgifter och dataskydd i högsta förvaltningsdomstolen finns tillgängliga på www.hfd.fi
The Supreme Administrative Court of Finland has received Your e-mail.
Information concerning the processing of personal data and data protection in the Supreme Administrative Court can be found at www.kho.fi
Korkein hallinto-oikeus on vastaanottanut sähköpostinne.
Korkeimman hallinto-oikeuden henkilötietojen käsittelyyn ja tietosuojaan liittyvät tiedot ovat saatavilla www.kho.fi
Kvittering
Högsta förvaltningsdomstolen har fått ert e-meddelande.Uppgifter gällande behandlingen av personuppgifter och dataskydd i högsta förvaltningsdomstolen finns tillgängliga på www.hfd.fi
The Supreme Administrative Court of Finland has received Your e-mail.
Information concerning the processing of personal data and data protection in the Supreme Administrative Court can be found at www.kho.fi
***************************************************
***************************************************
Korkein
hallinto-oikeus
Fabianinkatu
15
00130
Helsinki
TELEKOPIONUMERO
029 56 40382
029 56 40382
ASIA:
Purkuhakemus
VIITE
1:
Korkeimman
hallinto-oikeuden 4.2.2014 antamat päätökset taltionumero 1047
Diaarinumero 1148/1/12 ja 1478/1/12, josta erikseen pyydettäessä
toimitettiin erikseen ilman antopäivä ja taltionumero merkintää
oleva lyhennysotteen käännös ja taltionumero 1048 Diaarinumero
1479/1/12.
VIITE
2:
Pro
Real Life edunvalvontayhdistyksen 11.5.2012 tekemä valitus ja
purkuhakemus, koskien valtioneuvoston 1.3.2012 tekemää Natura 2000
täydennyspäätöstä. Ja kaikki jäljempänä esitetty. Valitus- ja
purkuhakemus ja siihen kuuluva huomautus- ja vaatimusteksti lähes
viimeisenä ja viimeisenä.
VAATIMUKSET:
Kohteliaimmin
Pro Real Life edunvalvontayhdistys vaatii viitekohdassa eriteltyjen
Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten purkamista ja yhdistyksen
määräajassa 11.5.2012 jättämän valituksen ja purkuhakemuksen,
joka on jäljempänä lähes lopussa, siihen kuuluvine huomautus-ja
vaatimusteksteineen, käsittelemistä valituksessa vaaditulla tavalla
ja valituksessa jäljempänä olevilla ja nyt esitettävillä
perusteilla EY tuomioistuimen, nykyisin Euroopan unionin
tuomioistuimen tuomioiden ja niiden perustelukohdilla vakiintuneen
oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla.
1.
Valitusaika ei voi päättyä
ennen kuin päätösasiakirjat on asetettu nähtäville.
2.
Liitetiedostossa oleva
ympäristöministeriön tiedoksianto on yhtäpitävä niin ikään
liitetiedostossa olevan 4.4.2012 virallisessa lehdessä numero 40
julkaistun ilmoituksen kanssa. Molemmat osoittavat kiistattomasti,
että valitusaika päättyi vasta 11.5.2012. Eikä 11.4.2012 niin
kuin KHO virheellisesti tulkitsi puutteellisen ilmoituksen
perusteella. Joka ei edes täytä tiedoksiantoa siten kuin terve
talonpoikaisjärki ja voimassa olevat laitkin edellyttävät. Selviää
jäljempänä olevasta Merja Kyllöselle 6.3 2018 klo 14:29 ja
vähä muillekin tahoille lähettämästäni vastine Kyllösen
31.1.2018 klo 13:08 sähköpostitse esittämään, "Ohessa
muutamia vastauksia ja ajatuksia asiasta laajemminkin:), tekstiin ja
vähä muutakin Natura 2000 toteutuksesta Suomessa.
3.
Kyllösen vastineteksti on osa
tämän purkuhakemuksen perustelutekstiä. Se miksi Pro Real Life
edunvalvontayhdistys ei ole sitä toimittanut KHO:lle selviää sen
perustelukohdista 53 ja 54.
4.
Liitetiedostona olevan päätösten
purkua koskevaan KHO:n 3.10.2016 päiväämään KHO:n tiedotteeseen
kirjatut asiat KHO onnistuu täyttämään kaikki. Eli
4.1.
Purku
Lainvoimainen
päätös voidaan purkaa hallintolainkäyttölain 63 §:ssä
määritellyin perustein
Ø
päätökseen on olennaisesti vaikuttanut menettelyvirhe
Ø
ilmeisen väärä lain soveltaminen
Ø
erehdys, joka on olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen
Ø
uusi selvitys, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen
ja jota ei aikanaan esitetty hakijasta riippumattomasta syystä
Päätös
voidaan purkaa, jos se loukkaa yksityisen oikeutta tai jos julkisen
edun katsotaan sitä vaativan. Päätöksen purkamista on haettava
yleensä viiden vuoden kuluessa lopullisesta päätöksestä.
5.
Ennen viiden vuoden määräaikaa
jätetyllä edellä olevalla purkuhakemuksella ja edellä sekä
tämän jälkeen olevilla perusteluilla Pro
Real Life edunvalvontayhdistys jää odottamaan, että Korkein
hallinto-oikeus tunnustaa edellä ja jäljempänä olevan perusteella
tosiasiat ja palauttaa laillisuuden Natura-hallintoon. Julkinen etu
ja KHO:n uskottavuus vaatii sitä. Valitusaika
ei voi päättyä ennen kuin päätösasiakirjat on asetettu
nähtäville.
6.
3.4.2014 annettu EU:n tuomiopäätös C-301/12
ja 19.10.2017 annettu tuomiopäätös C-281/16 ja niiden
ratkaisuehdotukset, joita ei ollut 11.5.2012 olemassa, on selvitetty
Kyllösen vastinetekstissä. Ne ovat yksistään ja yhdessä
ratkaisuehdotusten perustelukohtien kanssa olennainen osa osoittamaan
sen, ettei Pro Real Life edunvalvontayhdistys ole ollut eikä tule
olemaankaan Suomen Natura 2000 alueiden osoittamisen ja valitsemisen
lainvastaisuuksien suhteen väärässä. Liitetiedostona oleva liite
III kehystetyssä lisätekstissä on mm. samat perustelukohdat kuin
EU päätöksissä C-301/12 ja C-281/16, joihin on ketjutettu liite
III kehystetyssä lisätekstissä olevien mm. päätösten C-371/98,
C-71/99 ja C-220/99 perustelukohdat. Selviää Kyllöselle
osoitetusta, jäljempänä olevasta vastinetekstistä.
7.
Liitetiedostona oleva mielipidekirjoitusteksti ”Onko EU:n Natura
kuuleminen teatteria” osoittaa lyhyesti Suomen koko Natura 2000
tilanteen. Tämä purkuhakemuskooste KHO:n valitusaikapäättymisineen
ennen päätösasiakirjojen nähtäville asettamista, osoittaa
tilanteen kaikille tahoille. Haluttiin sitä sitten tai ei. Tosiasia
vaan on se, että yhtään Suomen Natura-aluetta ei ole
osoitettu eikä valittu siten kuin Unionin vakiintunut oikeuskäytäntö
edellyttää. Edes Natura 2000 alueiden osoittamis- ja
valintaperusteita ei ole implementoitu kansalliseen lakiin siten kuin
Unionin vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää. Sekin selviää
liitetiedostona olevasta.
Lisää perusteluita lisäperusteita esitetään vastaselityksessä, jonka antamisen mahdollisuutta yhdistys purkamisen lisäksi vaatii.
ALLEKIRJOITUKSET:
Helsingissä, Espoossa ja Haavistossa 1.4.2019
Yhdistysrekisterissä olevat Pro Real Life ry edunvalvontayhdistyksen nimenkirjoittajat eli
_____________________________
Tom Järvinen
Puheenjohtaja
Riitankuja 1-3 J 74
00840 Helsinki
______________________________
Kyllikki Arohonka
Varapuheenjohtaja
Teuvo Pakkalantie 4 D 31
00400 Helsinki
______________________________
Markku Sahlstedt
Sihteeri
Haavistontie 131
03710 Uusitalo
_______________________________
Runo Kurko
Erityisasiantuntija
Hauklammenranta 10
02820 Espoo
________________________________
Minna Helin
Erityisasiantuntija
Hauklammenranta 10
02820 Espoo
Liitteenä ohessa liitetiedostossa olevat liitteet.
********************************************************
********************************************************
Lähettäjä:
Markku Sahlstedt [mailto:markku.sahlstedt@pp.inet.fi]
Lähetetty:
7. maaliskuutata 2018 8:29Vastaanottaja:
Aihe:
Vastine Kyllösen 31.1.2018 klo 13:08 sähköpostitse esittämään,
"Ohessa muutamia vastauksia ja ajatuksia asiasta laajemminkin:),
tekstiin ja vähä muutakin Natura 2000 toteutuksesta Suomessa
Tervehdys!Jäljempänä oleva Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllösen 31.1.2018 kl0 13.08 sähköpostitse lähettämä vastaus 1.1.2018 mm. Rovaniemen kaupungin tulvasuojelua koskevaan kysymykseen ja sen edessä oleva, heti luettelon, joille sähköpostin laajana jakeluna lähetin, jälkeen oleva vastineteksti liitetiedostoineen ja niiden jälkeen oleva valitus- ja purkuhakemusteksti ja sitä ennen eli viimeisenä oleva huomautus- ja vaatimusteksti tiedoksi.
Huomioon otettavaksi se, että osan vastaanottajan osalta tuli ilmoitus ”Palvelimen virhe: 452 too many recipients”, Mikä Googlella toteutetun käännöksen mukaan tarkoittaa liian monta vastaanottajaa. Jonka seurauksena virastojen kirjaamoissakin viesti menee suoraan ilmeisesti roskapostiin. Tai ainakin roskapostilistalle.
Kuittauksia on tullut Euroopan parlamentin jäseniltä ja kansanedustajilta. Että kyllä ainakin osa vastaanottajista on tavoitettu.
Lähettelen uudelleen pienemmissä erissä sen mukaan kuin ehdin.
Haavistossa 7.3.2018
Markku Sahlstedt
****************************************
****************************************
Lähettäjä:
Markku Sahlstedt [mailto:markku.sahlstedt@pp.inet.fi]
Lähetetty:
6. maaliskuutata 2018 14:29Vastaanottaja:
'merja.kyllonen@europarl.europa.eu'
<merja.kyllonen@europarl.europa.eu>;
'jussi.halla-aho@europarl.europa.eu'
<jussi.halla-aho@europarl.europa.eu>;
'heidi.hautala@europarl.europa.eu'
<heidi.hautala@europarl.europa.eu>;
'liisa.jaakonsaari@europarl.europa.eu'
<liisa.jaakonsaari@europarl.europa.eu>;
'anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu'
<anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu>;
'miapetra.kumpula-natri@europarl.europa.eu'
<miapetra.kumpula-natri@europarl.europa.eu>;
'merja.kyllonen@europarl.europa.eu'
<merja.kyllonen@europarl.europa.eu>;
'sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu'
<sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu>;
'pirkko.ruohonen-lerner@europarl.europa.eu'
<pirkko.ruohonen-lerner@europarl.europa.eu>;
'petri.sarvamaa@europarl.europa.eu'
<petri.sarvamaa@europarl.europa.eu>;
'hannu.takkula@europarl.europa.eu'
<hannu.takkula@europarl.europa.eu>;
'nils.torvalds@europarl.europa.eu'
<nils.torvalds@europarl.europa.eu>;
'henna.virkkunen@europarl.europa.eu'
<henna.virkkunen@europarl.europa.eu>;
'paavo.vayrynen@europarl.europa.eu'
<paavo.vayrynen@europarl.europa.eu>;
'elsi.katainen@europarl.europa.eu'
<elsi.katainen@europarl.europa.eu>;
'kirjaamo@tpk.fi' <kirjaamo@tpk.fi>;
'sauli.niinisto@tpk.fi' <sauli.niinisto@tpk.fi>;
'kirjaamo@vnk.fi' <kirjaamo@vnk.fi>;
'juha.sipila@vnk.fi' <juha.sipila@vnk.fi>;
'kirjaamo.um@formin.fi' <kirjaamo.um@formin.fi>;
'timo.soini@formin.fi' <timo.soini@formin.fi>;
'anne-mari.virolainen@formin.fi' <anne-mari.virolainen@formin.fi>;
'oikeusministerio@om.fi' <oikeusministerio@om.fi>;
'antti.hakkanen@om.fi' <antti.hakkanen@om.fi>;
'kirjaamo@intermin.fi' <kirjaamo@intermin.fi>;
'kai.mykkanen@intermin.fi' <kai.mykkanen@intermin.fi>;
'kirjaamo@defmin.fi' <kirjaamo@defmin.fi>;
'jussi.niinisto@defmin.fi' <jussi.niinisto@defmin.fi>;
'valtiovarainministerio@vm.fi' <valtiovarainministerio@vm.fi>;
'petteri.orpo@vm.fi' <petteri.orpo@vm.fi>;
'anu.vehvilainen@vm.fi' <anu.vehvilainen@vm.fi>;
'kirjaamo@minedu.fi' <kirjaamo@minedu.fi>;
'sanni.grahn-laasonen@minedu.fi' <sanni.grahn-laasonen@minedu.fi>;
'sampo.terho@minedu.fi' <sampo.terho@minedu.fi>;
'kirjaamo@mmm.fi' <kirjaamo@mmm.fi>;
'jari.leppa@mmm.fi' <jari.leppa@mmm.fi>;
'kirjaamo@lvm.fi' <kirjaamo@lvm.fi>;
'anne.berner@lvm.fi' <anne.berner@lvm.fi>;
'kirjaamo@tem.fi' <kirjaamo@tem.fi>;
'mika.lintila@tem.fi' <mika.lintila@tem.fi>;
'jari.lindstrom@tem.fi'
<jari.lindstrom@tem.fi>;
'kirjaamo@stm.fi' <kirjaamo@stm.fi>;
'pirkko.mattila@stm.fi' <pirkko.mattila@stm.fi>;
'annika.saarikko@stm.fi' <annika.saarikko@stm.fi>;
'kirjaamo@ym.fi' <kirjaamo@ym.fi>;
'kimmo.tiilikainen@ym.fi' <kimmo.tiilikainen@ym.fi>;
'kirjaamo.syke@ymparisto.fi' <kirjaamo.syke@ymparisto.fi>;
'lea.kauppi@ymparisto.fi' <lea.kauppi@ymparisto.fi>;
'kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.hame@ely-keskus.fi' <kirjaamo.hame@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi' <kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi' <kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.pohjanmaa@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.pohjanmaa@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.satakunta@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.satakunta@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi' <kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi'
<kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi>;
'kirjaamo@eduskunta.fi' <kirjaamo@eduskunta.fi>;
'touko.aalto@eduskunta.fi' <touko.aalto@eduskunta.fi>;
'anders.adlercreutz@eduskunta.fi' <anders.adlercreutz@eduskunta.fi>;
'olavi.ala-nissila@eduskunta.fi' <olavi.ala-nissila@eduskunta.fi>;
'outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi'
<outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi>;
'mikko.alatalo@eduskunta.fi' <mikko.alatalo@eduskunta.fi>;
'li.andersson@eduskunta.fi' <li.andersson@eduskunta.fi>;
'sirkka-liisa.anttila@eduskunta.fi'
<sirkka-liisa.anttila@eduskunta.fi>;
'paavo.arhinmaki@eduskunta.fi' <paavo.arhinmaki@eduskunta.fi>;
'anne.berner@eduskunta.fi' <anne.berner@eduskunta.fi>;
'eva.biaudet@eduskunta.fi' <eva.biaudet@eduskunta.fi>;
'thomas.blomqvist@eduskunta.fi' <thomas.blomqvist@eduskunta.fi>;
'juho.eerola@eduskunta.fi' <juho.eerola@eduskunta.fi>;
'markku.eestila@eduskunta.fi' <markku.eestila@eduskunta.fi>;
'simon.elo@eduskunta.fi' <simon.elo@eduskunta.fi>;
'ritva.elomaa@eduskunta.fi' <ritva.elomaa@eduskunta.fi>;
'eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi'
<eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi>;
'tiina.elovaara@eduskunta.fi' <tiina.elovaara@eduskunta.fi>;
'sari.essayah@eduskunta.fi' <sari.essayah@eduskunta.fi>;
'maarit.feldt-ranta@eduskunta.fi' <maarit.feldt-ranta@eduskunta.fi>;
'tarja.filatov@eduskunta.fi' <tarja.filatov@eduskunta.fi>;
'sanni.grahn-laasonen@eduskunta.fi'
<sanni.grahn-laasonen@eduskunta.fi>;
'jukka.gustafsson@eduskunta.fi' <jukka.gustafsson@eduskunta.fi>;
'maria.guzenina@eduskunta.fi' <maria.guzenina@eduskunta.fi>;
'tuula.haatainen@eduskunta.fi' <tuula.haatainen@eduskunta.fi>;
'pekka.haavisto@eduskunta.fi' <pekka.haavisto@eduskunta.fi>;
'pertti.hakanen@eduskunta.fi' <pertti.hakanen@eduskunta.fi>;
'teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi' <teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi>;
'hanna.halmeenpaa@eduskunta.fi' <hanna.halmeenpaa@eduskunta.fi>;
'timo.harakka@eduskunta.fi' <timo.harakka@eduskunta.fi>;
'harry.harkimo@eduskunta.fi' <harry.harkimo@eduskunta.fi>;
'satu.hassi@eduskunta.fi' <satu.hassi@eduskunta.fi>;
'lasse.hautala@eduskunta.fi' <lasse.hautala@eduskunta.fi>;
'hannakaisa.heikkinen@eduskunta.fi'
<hannakaisa.heikkinen@eduskunta.fi>;
'timo.heinonen@eduskunta.fi' <timo.heinonen@eduskunta.fi>;
'eero.heinaluoma@eduskunta.fi' <eero.heinaluoma@eduskunta.fi>;
'anna-maja.henriksson@eduskunta.fi'
<anna-maja.henriksson@eduskunta.fi>;
'reijo.hongisto@eduskunta.fi' <reijo.hongisto@eduskunta.fi>;
'petri.honkonen@eduskunta.fi' <petri.honkonen@eduskunta.fi>;
'hannu.hoskonen@eduskunta.fi' <hannu.hoskonen@eduskunta.fi>;
'laura.huhtasaari@eduskunta.fi' <laura.huhtasaari@eduskunta.fi>;
'susanna.huovinen@eduskunta.fi' <susanna.huovinen@eduskunta.fi>;
'antti.hakkanen@eduskunta.fi' <antti.hakkanen@eduskunta.fi>;
'katja.hanninen@eduskunta.fi' <katja.hanninen@eduskunta.fi>;
'lauri.ihalainen@eduskunta.fi' <lauri.ihalainen@eduskunta.fi>;
'olli.immonen@eduskunta.fi' <olli.immonen@eduskunta.fi>;
'ari.jalonen@eduskunta.fi' <ari.jalonen@eduskunta.fi>;
'marisanna.jarva@eduskunta.fi' <marisanna.jarva@eduskunta.fi>;
'harri.jaskari@eduskunta.fi' <harri.jaskari@eduskunta.fi>;
'kalle.jokinen@eduskunta.fi' <kalle.jokinen@eduskunta.fi>;
'kauko.juhantalo@eduskunta.fi' <kauko.juhantalo@eduskunta.fi>;
'arja.juvonen@eduskunta.fi' <arja.juvonen@eduskunta.fi>;
'heli.jarvinen@eduskunta.fi' <heli.jarvinen@eduskunta.fi>;
'antti.kaikkonen@eduskunta.fi' <antti.kaikkonen@eduskunta.fi>;
'timo.kalli@eduskunta.fi' <timo.kalli@eduskunta.fi>;
'anne.kalmari@eduskunta.fi' <anne.kalmari@eduskunta.fi>;
'ilkka.kanerva@eduskunta.fi' <ilkka.kanerva@eduskunta.fi>;
'toimi.kankaanniemi@eduskunta.fi' <toimi.kankaanniemi@eduskunta.fi>;
'ilkka.kantola@eduskunta.fi' <ilkka.kantola@eduskunta.fi>;
'mika.kari@eduskunta.fi' <mika.kari@eduskunta.fi>;
'emma.kari@eduskunta.fi' <emma.kari@eduskunta.fi>;
'johanna.karimaki@eduskunta.fi' <johanna.karimaki@eduskunta.fi>;
'jyrki.kasvi@eduskunta.fi' <jyrki.kasvi@eduskunta.fi>;
'elsi.katainen@eduskunta.fi' <elsi.katainen@eduskunta.fi>;
'pia.kauma@eduskunta.fi' <pia.kauma@eduskunta.fi>;
'niilo.keranen@eduskunta.fi' <niilo.keranen@eduskunta.fi>;
'anneli.kiljunen@eduskunta.fi' <anneli.kiljunen@eduskunta.fi>;
'pauli.kiuru@eduskunta.fi' <pauli.kiuru@eduskunta.fi>;
'krista.kiuru@eduskunta.fi' <krista.kiuru@eduskunta.fi>;
'kimmo.kivela@eduskunta.fi' <kimmo.kivela@eduskunta.fi>;
'esko.kiviranta@eduskunta.fi' <esko.kiviranta@eduskunta.fi>;
'anna.kontula@eduskunta.fi' <anna.kontula@eduskunta.fi>;
'jukka.kopra@eduskunta.fi' <jukka.kopra@eduskunta.fi>;
'timo.v.korhonen@eduskunta.fi' <timo.v.korhonen@eduskunta.fi>;
'susanna.koski@eduskunta.fi' <susanna.koski@eduskunta.fi>;
'hanna.kosonen@eduskunta.fi' <hanna.kosonen@eduskunta.fi>;
'kari.kulmala@eduskunta.fi' <kari.kulmala@eduskunta.fi>;
'katri.kulmuni@eduskunta.fi' <katri.kulmuni@eduskunta.fi>;
'antti.kurvinen@eduskunta.fi' <antti.kurvinen@eduskunta.fi>;
'suna.kymalainen@eduskunta.fi' <suna.kymalainen@eduskunta.fi>;
'mikko.karna@eduskunta.fi' <mikko.karna@eduskunta.fi>;
'seppo.kaariainen@eduskunta.fi' <seppo.kaariainen@eduskunta.fi>;
'jaana.laitinen-pesola@eduskunta.fi'
<jaana.laitinen-pesola@eduskunta.fi>;
'annika.lapintie@eduskunta.fi' <annika.lapintie@eduskunta.fi>;
'antero.laukkanen@eduskunta.fi' <antero.laukkanen@eduskunta.fi>;
'sanna.lauslahti@eduskunta.fi' <sanna.lauslahti@eduskunta.fi>;
'eero.lehti@eduskunta.fi' <eero.lehti@eduskunta.fi>;
'rami.lehto@eduskunta.fi' <rami.lehto@eduskunta.fi>;
'elina.lepomaki@eduskunta.fi' <elina.lepomaki@eduskunta.fi>;
'jari.leppa@eduskunta.fi' <jari.leppa@eduskunta.fi>;
'jari.lindstrom@eduskunta.fi' <jari.lindstrom@eduskunta.fi>;
'antti.lindtman@eduskunta.fi' <antti.lindtman@eduskunta.fi>;
'mika.lintila@eduskunta.fi' <mika.lintila@eduskunta.fi>;
'maria.lohela@eduskunta.fi' <maria.lohela@eduskunta.fi>;
'markus.lohi@eduskunta.fi' <markus.lohi@eduskunta.fi>;
'anne.louhelainen@eduskunta.fi' <anne.louhelainen@eduskunta.fi>;
'mats.lofstrom@eduskunta.fi' <mats.lofstrom@eduskunta.fi>;
'eeva-maria.maijala@eduskunta.fi' <eeva-maria.maijala@eduskunta.fi>;
'sanna.marin@eduskunta.fi'
<sanna.marin@eduskunta.fi>;
'pirkko.mattila@eduskunta.fi' <pirkko.mattila@eduskunta.fi>;
'leena.meri@eduskunta.fi' <leena.meri@eduskunta.fi>;
'krista.mikkonen@eduskunta.fi' <krista.mikkonen@eduskunta.fi>;
'silvia.modig@eduskunta.fi' <silvia.modig@eduskunta.fi>;
'sari.multala@eduskunta.fi' <sari.multala@eduskunta.fi>;
'markus.mustajarvi@eduskunta.fi' <markus.mustajarvi@eduskunta.fi>;
'kai.mykkanen@eduskunta.fi' <kai.mykkanen@eduskunta.fi>;
'riitta.myller@eduskunta.fi' <riitta.myller@eduskunta.fi>;
'jari.myllykoski@eduskunta.fi' <jari.myllykoski@eduskunta.fi>;
'jani.makela@eduskunta.fi' <jani.makela@eduskunta.fi>;
'outi.makela@eduskunta.fi' <outi.makela@eduskunta.fi>;
'lea.makipaa@eduskunta.fi' <lea.makipaa@eduskunta.fi>;
'merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi'
<merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi>;
'martti.molsa@eduskunta.fi' <martti.molsa@eduskunta.fi>;
'mika.niikko@eduskunta.fi' <mika.niikko@eduskunta.fi>;
'jussi.niinisto@eduskunta.fi' <jussi.niinisto@eduskunta.fi>;
'ville.niinisto@eduskunta.fi' <ville.niinisto@eduskunta.fi>;
'ilmari.nurminen@eduskunta.fi' <ilmari.nurminen@eduskunta.fi>;
'mikaela.nylander@eduskunta.fi' <mikaela.nylander@eduskunta.fi>;
'mats.nylund@eduskunta.fi' <mats.nylund@eduskunta.fi>;
'pentti.oinonen@eduskunta.fi' <pentti.oinonen@eduskunta.fi>;
'johanna.ojala-niemela@eduskunta.fi'
<johanna.ojala-niemela@eduskunta.fi>;
'petteri.orpo@eduskunta.fi' <petteri.orpo@eduskunta.fi>;
'sirpa.paatero@eduskunta.fi' <sirpa.paatero@eduskunta.fi>;
'tom.packalen@eduskunta.fi' <tom.packalen@eduskunta.fi>;
'markku.pakkanen@eduskunta.fi' <markku.pakkanen@eduskunta.fi>;
'aila.paloniemi@eduskunta.fi' <aila.paloniemi@eduskunta.fi>;
'olli-poika.parviainen@eduskunta.fi'
<olli-poika.parviainen@eduskunta.fi>;
'ulla.parviainen@eduskunta.fi' <ulla.parviainen@eduskunta.fi>;
'mauri.pekkarinen@eduskunta.fi' <mauri.pekkarinen@eduskunta.fi>;
'aino-kaisa.pekonen@eduskunta.fi' <aino-kaisa.pekonen@eduskunta.fi>;
'jaana.pelkonen@eduskunta.fi' <jaana.pelkonen@eduskunta.fi>;
'arto.pirttilahti@eduskunta.fi' <arto.pirttilahti@eduskunta.fi>;
'pekka.puska@eduskunta.fi' <pekka.puska@eduskunta.fi>;
'tuomo.puumala@eduskunta.fi' <tuomo.puumala@eduskunta.fi>;
'juha.pylvas@eduskunta.fi' <juha.pylvas@eduskunta.fi>;
'sari.raassina@eduskunta.fi' <sari.raassina@eduskunta.fi>;
'mika.raatikainen@eduskunta.fi' <mika.raatikainen@eduskunta.fi>;
'antti.rantakangas@eduskunta.fi' <antti.rantakangas@eduskunta.fi>;
'veronica.rehn-kivi@eduskunta.fi' <veronica.rehn-kivi@eduskunta.fi>;
'juha.rehula@eduskunta.fi' <juha.rehula@eduskunta.fi>;
'antti.rinne@eduskunta.fi' <antti.rinne@eduskunta.fi>;
'paula.risikko@eduskunta.fi' <paula.risikko@eduskunta.fi>;
'jari.ronkainen@eduskunta.fi' <jari.ronkainen@eduskunta.fi>;
'markku.rossi@eduskunta.fi' <markku.rossi@eduskunta.fi>;
'veera.ruoho@eduskunta.fi' <veera.ruoho@eduskunta.fi>;
'wille.rydman@eduskunta.fi' <wille.rydman@eduskunta.fi>;
'joona.rasanen@eduskunta.fi' <joona.rasanen@eduskunta.fi>;
'paivi.rasanen@eduskunta.fi' <paivi.rasanen@eduskunta.fi>;
'vesa-matti.saarakkala@eduskunta.fi'
<vesa-matti.saarakkala@eduskunta.fi>;
'annika.saarikko@eduskunta.fi' <annika.saarikko@eduskunta.fi>;
'pertti.salolainen@eduskunta.fi' <pertti.salolainen@eduskunta.fi>;
'kristiina.salonen@eduskunta.fi' <kristiina.salonen@eduskunta.fi>;
'hanna.sarkkinen@eduskunta.fi' <hanna.sarkkinen@eduskunta.fi>;
'sari.sarkomaa@eduskunta.fi' <sari.sarkomaa@eduskunta.fi>;
'arto.satonen@eduskunta.fi' <arto.satonen@eduskunta.fi>;
'sami.savio@eduskunta.fi' <sami.savio@eduskunta.fi>;
'mikko.savola@eduskunta.fi' <mikko.savola@eduskunta.fi>;
'matti.semi@eduskunta.fi' <matti.semi@eduskunta.fi>;
'juha.sipila@eduskunta.fi' <juha.sipila@eduskunta.fi>;
'saara-sofia.siren@eduskunta.fi' <saara-sofia.siren@eduskunta.fi>;
'ville.skinnari@eduskunta.fi' <ville.skinnari@eduskunta.fi>;
'timo.soini@eduskunta.fi' <timo.soini@eduskunta.fi>;
'joakim.strand@eduskunta.fi' <joakim.strand@eduskunta.fi>;
'eero.suutari@eduskunta.fi' <eero.suutari@eduskunta.fi>;
'satu.taavitsainen@eduskunta.fi' <satu.taavitsainen@eduskunta.fi>;
'katja.taimela@eduskunta.fi' <katja.taimela@eduskunta.fi>;
'martti.talja@eduskunta.fi' <martti.talja@eduskunta.fi>;
'mari-leena.talvitie@eduskunta.fi'
<mari-leena.talvitie@eduskunta.fi>;
'sari.tanus@eduskunta.fi' <sari.tanus@eduskunta.fi>;
'ville.tavio@eduskunta.fi' <ville.tavio@eduskunta.fi>;
'sampo.terho@eduskunta.fi' <sampo.terho@eduskunta.fi>;
'kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi' <kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi>;
'lenita.toivakka@eduskunta.fi' <lenita.toivakka@eduskunta.fi>;
'jani.toivola@eduskunta.fi' <jani.toivola@eduskunta.fi>;
'maria.tolppanen@eduskunta.fi' <maria.tolppanen@eduskunta.fi>;
'kari.tolvanen@eduskunta.fi' <kari.tolvanen@eduskunta.fi>;
'ari.torniainen@eduskunta.fi' <ari.torniainen@eduskunta.fi>;
'pilvi.torsti@eduskunta.fi' <pilvi.torsti@eduskunta.fi>;
'matti.torvinen@eduskunta.fi' <matti.torvinen@eduskunta.fi>;
'erkki.tuomioja@eduskunta.fi' <erkki.tuomioja@eduskunta.fi>;
'tytti.tuppurainen@eduskunta.fi' <tytti.tuppurainen@eduskunta.fi>;
'kaj.turunen@eduskunta.fi' <kaj.turunen@eduskunta.fi>;
'tapani.tolli@eduskunta.fi' <tapani.tolli@eduskunta.fi>;
'kari.uotila@eduskunta.fi' <kari.uotila@eduskunta.fi>;
'jutta.urpilainen@eduskunta.fi' <jutta.urpilainen@eduskunta.fi>;
'harry.wallin@eduskunta.fi' <harry.wallin@eduskunta.fi>;
'stefan.wallin@eduskunta.fi' <stefan.wallin@eduskunta.fi>;
'sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi' <sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi>;
'matti.vanhanen@eduskunta.fi' <matti.vanhanen@eduskunta.fi>;
'antero.vartia@eduskunta.fi' <antero.vartia@eduskunta.fi>;
'juhana.vartiainen@eduskunta.fi' <juhana.vartiainen@eduskunta.fi>;
'mirja.vehkapera@eduskunta.fi' <mirja.vehkapera@eduskunta.fi>;
'anu.vehvilainen@eduskunta.fi' <anu.vehvilainen@eduskunta.fi>;
'pia.viitanen@eduskunta.fi' <pia.viitanen@eduskunta.fi>;
'sofia.vikman@eduskunta.fi' <sofia.vikman@eduskunta.fi>;
'eerikki.viljanen@eduskunta.fi' <eerikki.viljanen@eduskunta.fi>;
'anne-mari.virolainen@eduskunta.fi'
<anne-mari.virolainen@eduskunta.fi>;
'ville.vahamaki@eduskunta.fi' <ville.vahamaki@eduskunta.fi>;
'ozan.yanar@eduskunta.fi' <ozan.yanar@eduskunta.fi>;
'ben.zyskowicz@eduskunta.fi' <ben.zyskowicz@eduskunta.fi>;
'peter.ostman@eduskunta.fi' <peter.ostman@eduskunta.fi>Aihe:
Vastine Kyllösen 31.1.2018 klo 13:08 sähköpostitse esittämään,
"Ohessa muutamia vastauksia ja ajatuksia asiasta laajemminkin:),
tekstiin ja vähä muutakin Natura 2000 toteutuksesta Suomessa
Yksikään
tämän sähköpostin saanut kansanedustaja eikä kukaan muukaan voi
vetäytyä sen taakse, ettei olisi ollut tietoa käytettävissä.
Mikäli
asioita ei ymmärretä tai ne eivät muutoin avaudu, allekirjoittanut
kyllä selvittää mitä mikin tarkoittaa.
ASIA:
Vastine
Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllösen 31.1.2018 klo 13.08
sähköpostitse lähettämään ”Ohessa muutamia vastauksia
ja ajatuksia asiasta laajemminkin :)”
otsikoituun
vastaustekstiin.
VIITE
1:
Pro
Real Life edunvalvontayhdistyksen ja Markku Sahlstedt´in 1.1.2018
kansanedustajille ja presidenttiehdokkaille lähettämä kysymys 1;
”Estääkö EY:n, nykyisin Euroopan unionin
tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti Suomen
Natura 2000 alueisiin Kemihaaran suot nimellä (numero
FI1300907), ilman luontodirektiivin liite III 1 vaiheen
edellyttämiä arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja ympätty
Natura 2000 alue Rovaniemen kaupungin asiapohjaisen ja
asiaperusteisen, Vuotoksen altaan tuulivoiman säätövoimaksi
rakentamisella toteutettavan tulvasuojelun?”
VIITE
2:
Pro
Real Life edunvalvontayhdistyksen ja Markku Sahlstedt´in 1.1.2018
kansanedustajille ja presidenttiehdokkaille lähettämä kysymys 2;
”Antaako Suomen 100-vuotinen itsenäisyys esim.
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO:lle) oikeuden olla
noudattamatta Euroopan unionin vakiintunutta oikeuskäytäntöä?”
Arvoisa
Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen ja muut arvoisat Euroopan
parlamentin jäsenet, Suomen tasavallan presidentti, Suomen
valtioneuvosto, kaikki Suomen ministeriöt ja niissä toimivat
ministerit, erityisesti pääministeri ja nykyiset ympäristöministeri
sekä oikeusministeri, Suomen ympäristökeskus, alueelliset
ympäristökeskukset ja kansanedustajat, sekä kaikki muut jakelussa
olevat, joille kaikille Kyllösen vastauksen johdosta
Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut uudistaa
kaiken aikaisemman ja esittää Suomen Natura 2000 tilanteesta
seuraavaa:
1.
Yhtään Suomen Natura 2000 –aluetta ei ole osoitettu eikä
valittu siten kuin EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen
vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää.
Edellä olevaa tosiasiaa ei Kyllösen
vastaus poimintoineen eikä muokkauksineen muuta eikä poista. Ei,
vaikka alkuperäistä kysymystä ja sen esittämisen perusteluja
hänen vastauksessa kuinka selkeytettäisiin tai pelkistettäisiin
esim. ensimmäisen kysymyksen osalta muotoon
”Estääkö väärin toteutettu Natura 2000 Rovaniemen
tulvasuojelun?”
2.
Jostain syystä Kyllönenkin sivuuttaa
sen, että Natura 2000-alueet tulee osoittaa ja valita siten kuin
EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö
mm. tuomioissa C-371/98 kohta 22, C-67/99 kohta 34, C-71/99 kohta 27,
C-220/99 kohta 31, C-301/14 kohdat 6, 31 ja 32 sekä viimeksi
19.10.2017 annetussa tuomiossa C-281/16 kohta viisi
edellyttävät. (Päätöksien osoitteet ovat tuonnempana
olevissa aikaisemmissa teksteissä). Kaikissa edellä mainituissa
päätöksissä mainitaan luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohta ja
siinä mainittu liite III ( 1 vaihe ) sekä mm. teksti
”Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1
vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen
tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä
liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen
kansallisella alueella olevilla alueilla on.” Tai muu vastaava
viittaus liite III 1 vaiheen toteuttamiseen kansallisessa vaiheessa
edellytettyjen tyhjentävien luetteloiden aikaan saamiseksi. Huomioon
otettavaksi erityisesti on korostettava
Luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdan lopun tekstiä …”kansallisella
alueella olevilla alueilla on.” Tekstissä ilmaisu
”kansallisella alueella” tarkoittaa
kulloisenkin jäsenvaltion aluetta. Loppuosa ”olevilla
alueilla on” tarkoittaa kaikkia kulloisenkin
jäsenvaltion kansallisella alueella olevia direktiiviluontotyyppi-
ja direktiivilajialueita. Kaikkia.
3.
Kyllösen 31.1.2018 sähköpostilla klo
13:08 toimittaman tekstin ensimmäinen lause; ”Kemihaaran
suot on todettu luonnonsuojelualueeksi ja on osa Natura 2000
verkostoa.” Ei perustu EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen
vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.
4.
Pelkkä luonnonsuojelualueeksi
toteaminen ja ilmoitus, että Kemihaaran suot on osa Natura 2000
verkostoa, ei täytä EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämää Natura 2000 alueiden
osoittamista eikä valintaa. Ei vaikka sen ilmoittaisi itse
tasavallan presidentti. Lukuisissa EY:n, nykyisin Unionin mm. edellä
kohdassa 2 luetelluissa tuomiopäätöksissä mainitut tyhjentävät
luettelot puuttuvat Suomessa täysin tykkänään. Ainakaan niitä ei
ole asianosaisille esitetty. Siitä mitä komissiolle on Natura 2000
asianosaisten tietämättä toimitettu, ei ole tietoa. Kuten ei
siitäkään mitä komissiolle tai muihin EU:n instansseihin
toimitetaan tämän vastinetekstin jälkeen. Komissio ei ole
toimittanut siltä jo
25.9.2010
toimitettavaksi pyydettyjä
asiakirjoja. ( ASIANA: ”Asiakirjojen
mukaan komission toimesta kolme kertaa tapahtunut Euroopan
parlamentin jäsen Timo Soinin ja muiden EU jäsenmaiden
erehdyttämisen katkaisuyritys ja asiakirjapyyntö.” jo 25.10.2010
tehty asiakirjapyyntö.) Tämän päivän
ja siitä eteenpäin mahdollisesta toteutettavan toimituksen
kustannuksista on keskusteltava ennen toimittamista.
5.
EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen
oikeuskäytännön edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita ei saada
aikaan ilman liite III 1 vaiheen kaikkien jäsenvaltion kasallisella
alueella olevien direktiiviluontotyyppi-, ja direktiivilajialueiden
arviointien, luokitteluiden ja luettelointien toteuttamista siten
kuin liitetiedostona tiedostonimellä ”Liite III kehystetty
lisäteksti mm. ilman 3.4.2014 C301/12 päätöstä.pdf 1 Mt)”
olevaan kehystettyyn lisätekstiin on
kirjoitettu. Johon lisää vielä 19.10.2017 annettu tuomiopäätös
C-281/16. Sen kohdat 31, 32 ja 33. (Kohdat kopioitu kohtiin
5.1, 5.2 ja 5.3).
5.1.
”31
Tältä osin on huomautettava, että komissiolla on oltava
käytettävissään tyhjentävä luettelo alueista, jotka
kansalliselta kannalta ovat ekologisesti merkityksellisiä
pyrittäessä luontodirektiivissä tarkoitettuun luontotyyppien sekä
luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevaan
tavoitteeseen, jotta komissio voisi laatia sellaisen luonnoksen
yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloksi, jonka
perusteella muodostetaan erityisten suojelutoimien alueiden
yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto (tuomio 7.11.2000,
First Corporate Shipping, C-371/98, EU:C:2000:600, 22 kohta).”
5.2.
”32 Vain
tällä tavalla on mahdollista päästä luontodirektiivin 3 artiklan
1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen,
jonka mukaan on varmistettava kyseisten luontotyyppien ja lajien
elinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyminen ja ennalleen
saattaminen niiden luontaisella levinneisyysalueella, joka voi
sijaita Euroopan unionin yhden tai useamman sisäisen rajan eri
puolilla. Luontodirektiivin 1 artiklan e ja i alakohdasta, kun niitä
luetaan yhdessä mainitun direktiivin 2 artiklan 1 kohdan kanssa,
näet ilmenee, että luontotyypin tai lajin suotuisan suojelun tasoa
on arvioitava jäsenvaltioiden sen Euroopassa olevan alueen
kokonaisuuden kannalta, jossa perussopimusta sovelletaan (tuomio
7.11.2000, First Corporate Shipping, C-371/98, EU:C:2000:600, 23
kohta).”
5.3.
”33
Luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukaan asianomainen
jäsenvaltio tekee ehdotuksen alueesta kyseisen direktiivin
liitteessä III vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen
tieteellisen tietämyksen perusteella. Tästä seuraa – kun otetaan
huomioon tämän tuomion 29 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö –,
että se, että tieteellisten seikkojen nojalla osoitetaan, että
tähän asianmukaiseen tieteelliseen tietämykseen on liittynyt
virhe, voi oikeuttaa mahdollisesti yhteisön tärkeänä pitämän
alueen pinta-alan pienentämisen.”
6.
Lukuisilla EY:n, nykyisin Unionin
tuomioistuimen päätöksissä edellytetyillä tyhjentävillä
luetteloilla ei ole osoitettu, että Kemihaaran suot nimellä ja
numerolla FI1300907 oleva alue tulisi millään perusteella kuulua
Natura 2000 verkostoon. Tilanne on sama kaikkien muidenkin Suomen
Natura 2000 alueiden osalla. Koko Suomen Natura 2000 toteutus, siten
kuin se Suomessa toteutettiin on virhe. Tuo virhe, oikeammin
ilmaistuna kaikki virheet ja EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen
oikeuskäytännön vastaisuudet tulee viran puolesta poistaa.
Tuomion C-281/16 perustelukohta 33 ja siitä
itse tuomioon, joka on kohdassa 42, asti olevat perustelukohdat
mahdollistavat Kemihaaran suot nimellä ja numerolla FI1300907 olevan
alueen poistamisen Natura 2000 verkostosta. Verkosto ei heikenny,
koska korvaavat alueet on jo Lapinliiton toimeksiannosta selvitetty.
Ramboll OY:n 18.11.2016 päivätty selvitys. Tilanne niin haluttaessa
tuomion C-281/16 sekä sitä ennen olevien perustelukohtien 34-41
että ko. asiaan 15.6.2017 annetun ratkaisuehdotuksen
perustelukohtien perusteella se, että Kemihaaran suot nimellä ja
numerolla FI1300907 oleva alue saadaan poistetuksi Natura 2000
verkostosta. Poistoa korvaavat, mahdollisesti tarvittavat alueet ovat
olemassa. Ja voihan olla jopa niin, ettei verkoston suhteellisen
suojelun taso heikenny siinä määrin merkittävästi, että
korvaavia alueita yleensäkään tarvitaan.
7.
Kemihaaran suot nimellä ja
numerolla FI1300907 olevan alueen lisäksi Suomen kaikki Natura
2000 alueet on ympäristöministeriön ja KHO:n toiminnan seurauksena
toteutettu ja tuomittu väärin ilman KHO:n EY:n, nykyisin Unionin
tuomioistuimelle esitettyjä ennakkoratkaisupyyntöjä. Myöskin
ne velvoitteet jotka on kirjoitettu Rooman sopimuksen 234 artiklan
viimeiseen perustelukohtaan, sittemmin Lissabonin sopimuksen 267
artiklan toiseksi viimeiseen perustelukohtaan, on KHO sivuuttanut
Natura 2000 ratkaisujen osalta täysin tykkänään. Onko
sivuuttamisen syynä on se, että KHO:ssa tiedetään tosiasiat? Eli
mm. ns. Costa v. ENELL päätös ja sen kaikkinainen jo jäsenvaltion
liittymissopimuksen hyväksymisellä hyväksytty velvoittavuus. Johon
lisänä myös se tosiasia, että mikäli, tai kun Unionin
tuomioistuin jatkossa noudattaa komission käyttöön edellytettyjen
tyhjentävien luetteloiden edellyttämisen osalta omaa vakiintunutta
oikeuskäytäntöään myös Suomen osalla, niin
KHO:lle olisi jo tullut ja tulee jatkossa Unionin
tuomioistuimessa ”pataan”. Ja kunnolla. (Jo 15.7.1964 annetun
tuomion Flaminio Costa v. ENEL. osoitelinkki
tiivistelmäkohtakorostuksineen 1.1.2018 tekstin lähes lopussa ja
uudestaan siitä tuonnempana olevissa teksteissä).
8.
Lukuisista pyynnöistä ja
vaatimuksista, joita kirjattu KHO:n valitusratkaisuihin mm. (viimeksi
2.4.2014), tietoisesti ja tahallaan sekä tarkoituksellisesti ja
tavoitteellisesti jätettyjen ennakkoratkaisujen pyytämättömyyden
lisäksi KHO on niin ikään tietoisesti ja tahallaan sekä
tarkoituksellisesti ja tavoitteellisesti jättänyt noudattamatta
Natura 2000 asiassa EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen
edellyttämää vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Ainakaan muilta
vaikutelmilta ei ole voinut välttyä. Kukaan KHO:ssa ei voi olla
tietämätön EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen päätöksistä
eikä niiden velvoittavuuksista. Mikäli ovat tietämättömiä, ovat
väärällä alalla olemisen lisäksi töissä, jopa väärässä
paikassa. Mikä tilanne KHO:n osalta on jatkossa, jää nähtäväksi.
Samoin kuin komission toiminta. Komission tähänastisen toiminnan
osalta Suomen kohdalla ei ole voinut välttyä vaikutelmalta, että
komissio on toiminut Suomen ympäristöministeriön etäispäätteenä.
9.
Tähän asti Natura 2000 alueiden
oikeudenomistajat Suomessa ovat saaneet olla ja olleet vailla
minkäännäköistä EY tuomioistuimen päätöksensä C-362/06 P
kohtaan 43 kirjattua oikeussuojaa. (Em. kohta 43 kopioitu kohtaan
9.1).
9.1.
”Tämän osalta on muistutettava, että kuten valituksenalaisen
määräyksen 63 kohdasta ilmenee, yksityisten on voitava saada
tehokasta oikeussuojaa niille oikeuksille, jotka heille yhteisön
oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvat. Sellaisten luonnollisten
henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeussuoja, jotka eivät EY 230
artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen
edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa riidanalaisen päätöksen
kaltaisia yhteisön toimia, on varmistettava tehokkaasti
kansallisissa tuomioistuimissa käytettävissä olevilla
oikeussuojakeinoilla. Niillä on EY 10 artiklassa määrätyn
lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti velvollisuus
mahdollisuuksien mukaan tulkita ja soveltaa oikeussuojakeinojen
käyttöä koskevia kansallisia menettelysääntöjä siten, että
luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat riitauttaa
tuomioistuimissa sellaisen päätöksen tai muun kansallisen toimen
laillisuuden, joka liittyy nyt kyseessä olevan kaltaisen yhteisön
toimen soveltamiseen niiden osalta, vetoamalla viimeksi mainitun
toimen pätemättömyyteen sekä vaatimalla näitä tuomioistuimia
esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin
ennakkoratkaisukysymyksiä (asia C-15/06 P, Regione Siciliana v.
komissio, tuomio 22.3.2007, Kok., s. I-2591, 39 kohta).”
10.
Miten kohtaan 9.1 kopioidussa tuomion
C-362/06 P perustelukohdassa 43 selvitetty oikeusvarmuus ja sillä
taattu tehokas oikeussuoja ja yleensäkään oikeussuoja toteutuu
tapauksessa, jossa päivää ennen Unionin tuomioistuimen asiassa
C-301/12 3.4.2014 antamaa ratkaisua, KHO 2.4.2014 antamassaan
ratkaisussa taltionumero 1047 diaarinumerot 1148/1/12 ja 1478/1/12
erehtyy käyttämään väärää tiedoksiantopäivää voidakseen
jättää kaikille hallinnollisille tahoille ainakin harmillisien,
ellei peräti kiusallisen valitus- ja purkuhakemuksen tutkimatta?
11.
Mikäli KHO ei myönnä sille
valitettavasti tapahtunutta erehdystä. Niin sitten KHO, jopa
tahallisen puliveivauskikkailunsa, joka jää jäljelle, seurauksena
haluaa edelleen käyttää ja perustella ympäristöministeriön
KHO:lle valitusosoituksessa mainitun päätöksen ja muun siinä
yhteydessä lähetyn valtioneuvoston asiakirja-aineiston ohessa
mahdollisesti toimittamaa 5.3.2012 virallisessa lehdessä
ollutta ilmoitusta valtioneuvoston 1.3.2012 tekemän päätöksen
tiedoksiantopäivänä. Väärän tiedoksiantopäivän käyttämisellä
pyritään välttämään kaikille hallinnollisille tahoille ainakin
harmillisien, ellei peräti kiusallisen valitus- ja purkuhakemuksen
käsittely, ennakkoratkaisupyynnön pyytäminen ja muiden vaatimusten
käsittely sekä samalla Suomen koko Natura 2000 käsittelyn
kaatuminen ja/tai kumoaminen.
12.
Samana päivänä ennen tasavallan presidentti Sauli Niinistön
ensimmäisiä virkaanasettamisjuhlallisuuksia 1.3.2012
valtioneuvoston tekemän Natura 2000 päätöksen, joka
liitetiedostona tiedostonimellä ”HYLA 794648.pdf (731 kt),
tiedottaminen tapahtui päätökseen liitetyn valitusosoituksen
tekstin ”Valitusaika alkaa tiedoksisaantipäivästä.
Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä
tämän päätöksen nähtäville asettamista koskevan ilmoituksen
julkaisemisesta virallisessa lehdessä.”, mukaan ja perusteella
vasta virallisen lehden numerossa 40 (40/4.4.2012). Tämä selviää
kiistattomasti liitetiedostona tiedostonimellä ”Virallinen lehti
nro 40/4.4.2012 23_2_2018.pdf (864 kt)” olevasta liitetiedostosta.
Siis Virallisesta lehdestä tehdystä otekopiosta ja sen sivulle 22
keltaisella värillä rajatusta tekstistä. Muu tiedoksiantopäivän
selittely on perusteetonta. Teki sen sitten kuka tai mikä taho
tahansa.
13.
Virallisen lehden numeron 40/4.4.2012 sivulla 22 on julkaistuna se
Valtioneuvoston 1.3.2012 Natura 2000 päätöksen valitusosoituksessa
mainittu hallintolain (434/2003) 62 §:n edellyttämä ko. päätöksen
tiedoksiantokuulutus. Se on ainoa asiaankuuluva ja olennainen sekä
kaikkia osapuolia sitova. Siitä syystä hallintolain 62 §:n teksti
on seuraavana. Se osoittaa KHO:n erehtyneen jostain syystä ja
pahasti. KHO:n käyttämässä virallisen lehden kuulutuksessa ei ole
minkäännäköistä mainintaa valitusosoituksen edellyttämästä
päätöksen tiedottamisesta eikä asiakirjojen nähtävänä
pitämisestä. Virallisista lehdistä ja niissä julkaistuista
kuulutuksista lisää jäljempänä.
13.1.62
§
”Yleistiedoksianto
Yleistiedoksiannossa
asiakirja pidetään määrätyn ajan vastaanottajan nähtävillä
viranomaisessa.
Asiakirjan
nähtäville asettamisesta on ilmoitettava virallisessa lehdessä ja
sen lisäksi viranomaisen ilmoitustaululla tai sellaisessa
sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten
saavan tiedon. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mitä asia koskee
sekä maininta siitä, missä ja mihin ajankohtaan saakka asiakirja
pidetään nähtävillä. (lihavointi
kirjoittajan).
Ilmoituksessa
on todettava, että tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen
seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa
lehdessä.”
14.
Suora lainaus Pro Real Life edunvalvontayhdistyksen valitus- ja
purkuhakemuksen käännöksestä ja ratkaisusta seuraavana:
(Alkuperäinen sähköisessä muodossa toimitettu KHO:n päätös on
liitetiedostona tiedostonimellä ”ProRealLife.odt (34kt)”.
15.
”LYHENNYSOTTEEN KÄÄNNÖS
KORKEIMMAN
HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS |
Antopäivä
Taltionumero
Diaarinumero
1148/1/12
1478/1/12
|
6
(6) |
Käsittely
korkeimmassa hallinto-oikeudessa
------------------------------------------------------------------------------------
2.
Pro Real Life Edunvalvontayhdistys ry on valituksestaan tarkemmin
ilmenevillä perusteilla vaatinut, että valtioneuvoston päätös
kumotaan.
Suomen
Natura 2000 -alueiden osoittaminen ja valinta on toteutettava
Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämällä tavalla. Päätös on saatettava unionin
tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisun saamiseksi päätöstä
tehtäessä tapahtuneiden menettelyvirheiden takia.
Yhdistys
on valituksessaan edelleen vaatinut, että sille on Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti luovutettava
KÄÄNNÖS
kaikkien
luontotyyppien ja lajien koko maan osalta EU:n komissiolle toimitetut
tiedot mukaan lukien luontodirektiivin liitteen III mukaiset tiedot.
Yhdistykselle on myös luovutettava Suomen Natura 2000 -alueiden
tietolomakkeet CD-levykkeellä.
Yhdistys
on vielä vaatinut, että sen oikeudenkäyntikulut korvataan.
-----------------------------------------------------------------------------------
Merkitään,
että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut eri päätöksen
Pro Real Life Edunvalvontayhdistys ry:n hakemukseen valtioneuvoston
aikaisempien Natura 2000 -verkostoehdotuksen hyväksymistä ja
ehdotuksen täydentämistä koskevien, 20.8.1998, 25.3.1999,
8.5.2002, 22.1.2004, 2.6.2005 ja 23.11.2006 antamien lainvoimaisten
päätösten purkamiseksi (diaarinumero 1479/1/12).
Korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Pro Real Life Edunvalvontayhdistys ry:n valitusta ja siinä esitettyjä vaatimuksia ei tutkita.
------------------------------------------------------------------------------------
Perustelut
1.
Pro Real Life Edunvalvontayhdistys ry:n valitus
1.1
Sovellettavat säännökset
Luonnonsuojelulain
61 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä
saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä
sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Pykälän 2
momentissa säädetään valittamisesta Metsähallituksen, Suomen
ympäristökeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä sekä kunnan
viranomaisen luonnonsuojelulain 26 ja 28 §:n nojalla tekemästä
päätöksestä. Pykälän 3 momentissa säädetään
valitusoikeudesta. Pykälän 4 momentin mukaan muutoin
muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa on
säädetty.
Hallintolainkäyttölain
22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää
ei oteta lukuun.
Hallintolainkäyttölain
26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava
valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle.
KÄÄNNÖS
Hallintolainkäyttölain
51 §:n 2 momentin mukaan jos valitusta ei ole tehty määräajassa
tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu
este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.
Hallintolain
62 §:n 1 momentin mukaan yleistiedoksiannossa asiakirja pidetään
määrätyn ajan vastaanottajan nähtävillä viranomaisessa. Pykälän
2 momentin mukaan asiakirjan nähtäville asettamisesta on
ilmoitettava virallisessa lehdessä ja sen lisäksi viranomaisen
ilmoitustaululla tai sellaisessa sanomalehdessä, josta
vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saava tiedon. Ilmoituksesta
on käytävä ilmi, mitä asia koskee sekä maininta siitä, missä
ja mihin ajankohtaan saakka asiakirja pidetään nähtävillä.
Pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on todettava, että
tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä
ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä.
Hallintolain
71 §:n 1 momentin mukaan ennen hallintolain 1.1.2004 tapahtunutta
voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan
hallintolain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Uuteen
käsittelyyn palautettuihin asioihin sovelletaan kuitenkin
hallintolain säännöksiä.
1.2
Oikeudellinen arviointi ja yhdistyksen valituksen tutkimatta
jättäminen myöhästyneenä
Kysymyksessä
oleva asia on tosin tullut valtioneuvostossa vireille ennen
hallintolain voimaantuloa 1.1.2004, mutta asia on viimeksi korkeimman
hallinto-oikeuden 6.4.2004 antamallaan päätöksellä taltionumero
749 palautettu uudelleen valtioneuvoston käsiteltäväksi.
Palautetun asian käsittelyyn valtioneuvostossa sovelletaan siten
hallintolain 71 §:n 1 momentin nojalla näin ollen muun muassa
hallintopäätöksen tiedoksiantoa koskevia hallintolain 62 §:n
säännöksiä.
Säilyttääkseen
puhevaltansa olisi yhdistyksen tullut valtioneuvoston päätökseen
liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan toimittaa
valituskirjelmänsä korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään 30.
päivänä päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun
ottamatta. Valitusosoituksessa on ilmoitettu, että valitusaika alkaa
päätöksen tiedoksisaantipäivästä ja että tiedoksisaannin
katsotaan hallintolain 62 §:n 3 momentin mukaisesti tapahtuneen
seitsemäntenä päivänä päätöksen nähtäville asettamista
koskevan ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Ilmoitus
valtioneuvoston päätöksestä on julkaistu virallisessa lehdessä
5.3.2012. Valituskirjelmä olisi näin ollen tullut toimittaa
korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään keskiviikkona 11.4.2012.
Valituskirjelmä on saapunut tänne sähköpostitse vasta 11.5.2012.
Tämän vuoksi yhdistyksen valitus on hallintolainkäyttölain 22
§:n, 26 §:n 1 momentin, 51 §:n 2 momenti
KÄÄNNÖS
ja
luonnonsuojelulain 61 §:n 4 momentin nojalla sekä ottaen huomioon
myös hallintolain 62 §:n 3 momentin ja 71 §:n 1 momentin
säännökset jätettävä tutkimatta.
--------------------------------------------------------------------------------------
Tätä
kaikki asianomaiset noudattakoot.
Korkein
hallinto-oikeus:
Matti
Pellonpää
Sakari Vanhala
Riitta
Mutikainen (t)
Mika Seppälä
Liisa
Heikkilä
Asian
esittelijä,
esittelijäneuvos
Ilpo Havumäki
Jakelu
Päätös
1. Pro Real Life Edunvalvontayhdistys ry, maksutta
2. Bengt Boman ym./asianajaja Tom Gustafsson, oikeudenkäyntimaksu 226 euroa
2. Bengt Boman ym./asianajaja Tom Gustafsson, oikeudenkäyntimaksu 226 euroa
Jäljennös
Paraisten kaupunginhallitus
Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Ympäristöministeriö
Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Ympäristöministeriö
Asiakirjat
Ympäristöministeriö
Lyhennysotteen
käännöksen on tehnyt:
Freja
Häggblom
esittelijäneuvos
Korkein
hallinto-oikeus
Korkein
hallinto-oikeus”
16.
Kun Valtioneuvoston 1.3.2012 tehdyn
Natura 2000 päätöksen valitusosoituksessa on teksti;
”Valitusaika alkaa tiedoksisaantipäivästä. Tiedoksisaannin
katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän päätöksen
nähtäville asettamista koskevan ilmoituksen julkaisemisesta
virallisessa lehdessä.”, se tarkoittaa kiistattomasti ja
yksiselitteisesti, että Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä Natura 2000
päätös on asetettu nähtäville vasta virallisen lehden numerossa
40 (40/4.4.2012), sen sivulla 22. Tämä on kiistaton tosiasia. Sen
varmentaa ko. kuulutuksen otsikkoteksti; ”Valtioneuvoston
1.3.2012 tekemän päätöksen tiedoksianto: Natura 2000-verkoston
Suomen ehdotuksen täydentäminen”. Kaikki muu selittely on
perusteetonta. Pelkkää KHO:n sananhelinää asiassa, jossa KHO ei
ole pienemmässäkään määrin noudattanut, saati edes halunnut
noudattaa valtioneuvoston päätöksen valitusosoituksessa sanottua.
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön noudattamishalukkuudesta tai
noudattamisesta puhumattakaan. (Valtioneuvoston päätös
valitusosoituksineen liitetiedostona tiedostonimellä ”HYLA
794648,pdf (635.kt)”)
17.
”Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemän päätöksen
tiedoksianto: Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen täydentäminen”
otsikoidun virallisen lehden numerossa 40 (40/4.4.2012), sen
sivulla 22 julkaistun kuulutuksen toiseksi viimeisen kappaleen
tekstin; ”Valtion neuvoston päätös ja kartat, joista ilmenevät
päätökseen sisältyvien Natura 2000 alueiden rajat ovat nähtävillä
ympäristöministeriössä 11.4.2012-11.5.2012 välisenä aikana.
Aineistoon voi tutustua myös Kaakkois-Suomen, Uudenmaan,
Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun
elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksissa.”, tulee viimeistään
selvittää ja osoittaa kaikille tahoille KHO:n erehtyneen
Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemän Natura 2000 päätöksen nähtäville
asettamisajankohdasta ja nähtävillä oloajasta, tai sitten muutoin
vaan puliveivauskikkailuillaan, joilta vaikutelmilta ei ole voinut
välttyä, jättäneen KHO:n lisäksi kaikille hallinnollisille
tahoille harmilliset, jopa kiusalliset Pro Real Life
edunvalvontayhdistyksen edellä ja jäljempänä selviävästä
tekstissä esittämät, jopa KHO:n ratkaisuun
valikoidusti ja muokatusti kirjatut vaatimukset tutkimatta.
18.
KHO:n erehdyksen, tai sitten
muutoin vaan tekemän puliveivauskikkailun kruunaa ja sinetöi KHO:n
päätökseensä kirjoittama teksti; ”Hallintolain 62 §:n 1
momentin mukaan yleistiedoksiannossa asiakirja pidetään määrätyn
ajan vastaanottajan nähtävillä viranomaisessa. Pykälän 2
momentin mukaan asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava
virallisessa lehdessä ja sen lisäksi viranomaisen ilmoitustaululla
tai sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua
parhaiten saava tiedon. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mitä asia
koskee sekä maininta siitä, missä ja mihin ajankohtaan saakka
asiakirja pidetään nähtävillä. Pykälän 3 momentin mukaan
ilmoituksessa on todettava, että tiedoksisaannin katsotaan
tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta
virallisessa lehdessä.” Tässä yhteydessä on erikseen
vielä huomioon otettavaksi jälleen korostettava, että hallintolain
(434/2003) 62 §:n edellyttämä ko. päätöksen
tiedoksiantokuulutus julkaistiin vasta
virallisen lehden numero 40 (40/4.4.2012) sivulla 22.
19.
KHO:n erehdyksessä, tai sitten muutoin vaan toteuttamassa
puliveivauskikkailussa, jopa suunnitellusti sekä
tavoitteellisesti, joilta vaikutelmiltakaan ei voi välttyä,
käyttämä virallisen lehden numeron 27/5.3.2012 sivuilla 25 ja 26
julkaistu kuulutus ei täytä valtioneuvoston 1.3.2012 päätökseen
liitenumerolla 1 liitetyssä valitusosoituksessa sanottua. Eikä
KHO:n päätökseensä kirjaamaa hallintolain (434/2003) 62 §:ssä
sanottua. Virallisen lehden numeron 27/5.3.2012 sivuilla 25 ja 26
julkaistu kuulutus on liitetiedostona tiedostonimellä ”Virallinen
lehti nro 27 5_3_2012 2 2018.pdf (2mt)”. Tuo ilmoitus ei sisällä
mitään niistä edellytyksistä eikä velvoitteista, mitä
valitusosoitus ja hallintolain (434/2003) 62 §:ssä sanottu
valtioneuvoston 1.3.2012 tekemän Natura 2000 päätöksen
tiedoksiannon sisällöksi määrää.
20.
KHO:n edellä kohtaan 15 kopioitu
käsittely Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaisu ja siinä sovellettavat säännökset
kohdassa toteutettu KHO:n erehdyksen, tai sitten muutoin vaan
toteuttaman puliveivauskikkailun perustelupyörittely siinä
luetteloituine lakipykälineen on kirjoitettu pelkästään
sekoittamaan selvääkin selvempi asiakirjojen
nähtävillä pitoaika ja siitä määräytyvä valitusaika-
ja sen päättymistilanne.
21.
Siitä huolimatta, vaikka virallisen
lehden numero 40 (40/4.4.2012) sivulla 22. valitusosoituksessa ja
hallintolain (434/2003) 62 §:ssä määrätyllä tavalla tiedoksi
kuulutettu valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä Natura 2000 päätös
tulkittaisiin hallintolainkäyttölain 51 pykälään tukeutuen
vanhaksi asiaksi, tulkinta ei poista virallisen lehden numero
40 (40/4.4.2012) sivulla 22 julkaistussa kuulutuksessa sanottua ko.
päätöksen asiaotsikkoa eikä asiakirjojen nähtävillä oloaikaa.
Tilanne on sama valitusajan osalta. Se päättyi vasta 11.5.2012.
Eikä 11.4.2012 niin kuin KHO tiedoksiantokuulutuksen ja hallintolain
(434/2003) 62 §:ssä sanotun vastaisesti tulkitsi. On varsin
outoa ja ennen kuulumatonta se, että valitusaika päättyy ennen
kuin päätösasiakirjat on asetettu nähtäville. Siinä on KHO:lle
selittämistä. Ja varmaan vähä muillekin.
22.
Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja
allekirjoittanut näkee KHO:n ratkaisuunsa kirjaaman
perustelupyörittelyn tavoitteeksi sen, että
hallintolainkäyttölaista, sen 51 §:n 2 momentissa sanotusta
tekstistä, ”Jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai
jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu
este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta”, saataisiin edes
jonkinlainen peruste KHO:n erehtymiselle. Tai sitten muutoin vaan,
jopa suunnitellusti ja tavoitteellisesti toteutetulle
puliveivauskikkailulle. Joilta vaikutelmiltakaan ei voi välttyä.
Hallintolainkäyttölain (26.7.1996/586) 51 § seuraavassa kohdassa.
22.1.51
§
”Asian
ratkaiseminen
Valitusviranomaisen
on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin
vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin
tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan
perustaa.
Jos
valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä
esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai
vaatimus jätetään tutkimatta.”
23.
Vaikka valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä
Natura 2000 päätös voitaisiin jollain perusteella tulkita ennen
hallintolain 1.1.2004 voimaan tuloa vireille tulleeksi
hallintoasiaksi, se ei millään tavalla eikä perusteella poista
virallisen lehden numero 40 (40/4.4.2012) sivulla 22
julkaistussa tiedoksiantokuulutuksessa eriteltyä ja tiedotettua
yksiselitteistä Natura 2000 alueiden
täydennyspäätöstä. Eikä myöskään ko.
tiedoksiantokuulutuksessa ilmoitettua päätösasiakirjojen
ajanjaksona 11.4.2012-11.5.2012 nähtävillä pidettävää aikaa
eikä siitä seuraavaa, vasta 11.5.2012 päättyvää
valitusaikaa. Eikä mitään muitakaan tiedoksiantokuulutukselta
edellytettäviä asioita. Kuten ei myöskään hallintolain
(434/2003) 62 §:ssä määrättyjä
velvoitteita.
24.
Mikäli KHO edellä sanotun jälkeen
mahdollisesti selittäisi erehdystään, tai sitten muutoin
vaan, jopa suunnitellusti sekä
tavoitteellisesti toteuttamaansa puliveivauskikkailua
hallintolain 71 §:n 1 momentin viimeisellä lauseella ”Tätä
lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtäviin
hallintosopimuksiin.”, niin sekään ei ole asiaan kuuluva eikä
pitävä peruste. Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä Natura 2000
täydennyspäätös ei ole mikään hallintosopimus.
24.1.Hallintolain
6.6.2003/434
71
§
”Siirtymäsäännökset
Ennen
tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin
sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä. Uuteen käsittelyyn palautettuihin asioihin
sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä. Tätä lakia
sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtäviin
hallintosopimuksiin. (lihavointi kirjoittajan)
Muussa
laissa tai asetuksessa oleva viittaus hallintomenettelylakiin,
asiakirjain lähettämisestä annettuun lakiin tai tiedoksiannosta
hallintoasioissa annettuun lakiin tarkoittaa tämän lain
voimaantulon jälkeen viittausta tähän lakiin.
Ennen
tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.”
25.
Mikäli valtioneuvoston 1.3.2012 tekemää Natura 2000
täydennyspäätöstä alettaisiin hallintosopimukseksi selittää
tai jopa perustella minkä instanssin tai tahon toimesta tahansa,
niin tilanne kehkeytyy mielenkiitoiseksi. Jonka jälkeen tulee mm.
hallinnon uskottavuuden palauttamiseksi väistämättömästi
selvittää mitä mahdollinen sopimus sisältää, tai jopa
mahdolliset sopimukset sisältävät? Samoin tulee selvittää kenen,
tai keiden kanssa mahdollinen hallintosopimus, tai jopa mahdolliset
hallintosopimukset on tehty? Uskottavasti on pystyttävä
selvittämään ja selvitettävä mm., onko mahdollinen
hallintosopimus tai jopa mahdolliset hallintosopimukset tehty esim.
tasavallan presidenttien, oikeuskanslerinviraston, eduskunnan
oikeusasiamiehen, kulloisenkin valtioneuvoston, vai kulloisenkin
oikeusministeriön, vai vain kulloisenkin ympäristöministeriön,
kulloistenkin ympäristöministerien, EU komission, tai peräti jopa
EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimien eri asteiden kesken?
26.
Euroopan parlamentin jäsen Merja
Kyllösen jäljempänä olevassa 31.1.2018 klo 13:08 lähetetyssä
sähköpostissa kysymykseen: ”Estääkö EY:n, nykyisin
Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön
vastaisesti Suomen Natura 2000 alueisiin Kemihaaran suot nimellä
(numero FI1300907), ilman luontodirektiivin liite III 1 vaiheen
edellyttämiä arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja ympätty
Natura 2000 alue Rovaniemen kaupungin asiapohjaisen ja
asiaperusteisen, Vuotoksen altaan tuulivoiman säätövoimaksi
rakentamisella toteutettavan tulvasuojelun?”, lähettämä vastaus
”Kemihaaran suot on todettu luonnonsuojelualueeksi ja on osa
Natura 2000 verkostoa. Tämä estää Vuotoksen tekoaltaan
rakentamisen, mikä voisi edistää tulvasuojelua.”, ei ole
oikea. Jostain syystä myös Merja Kyllönen erehtyy vastauksessaan
ja pahasti. Kyllönen tai häntä avustaneet tahot eivät ole
lukeneet liitetiedostona olevaa seuraavaa tekstiä. Joka on lyhyt
tiivistelmä Suomen Natura 2000 menettelystä.
Se laadittiin sen jälkeen kun EU oli järjestänyt Natura
kuulemisen.
26.1.
Onko EU:n Natura kuuleminen
teatteria?
Yhtään
suomen Natura 2000 aluetta ei ole osoitettu eikä valittu siten kuin
EU:n vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää. Kaikki
Natura-direktiivin vaatimat luontokohteiden arvioinnit, luokittelut
ja luetteloinnit ovat tekemättä. Ainakaan niitä ei ole esitetty
maanomistajille.
On
hämmästyttävää, että EU:n komissio ei ole Natura-alueiden
osoittamisten eikä valintojen osalta vaatinut Suomelta
Natura-sääntöjen noudattamista. Ei edes EY:n, nykyisin Euroopan
unionin tuomioistuimen päätösten perustelujen noudattamista.
Komissio ei myöskään ole edellyttänyt luontodirektiivin viemistä
kansalliseen lakiin siten kuin unionin oikeuskäytäntö edellyttää.
Komissio on siis laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Tilanne
on sama Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toiminnan osalta. Komissio
on antanut KHO:lle vapaat valtuudet tulkita direktiivejä ilman
ennakkoratkaisun pyytämistä unionin tuomioistuimelta. Tämä johti
siihen, että KHO muokkasi ja muutti valintaperusteita sekä alueiden
perustamisen perusteita kesken käsittelyn. Kävi jopa niin, että se
väitti määräajassa jätetyn valituksen saapuneen myöhässä.
Näin syntyi tilanne, missä lain suoma valitusaika oli päättynyt
jo ennen päätösasiakirjojen nähtäville asettamista. Siinä on
KHO:lla selittämistä.
Ei
voi välttyä vaikutelmalta, että Brysselin komissio on toiminut
Suomen ympäristöministeriön valtatavoitteiden etäispäätteenä.
Komission avulla toteutettu luonnonsuojelu Suomessa ei ole
luonnonsuojelua, vaan luonnonsuojelun verukkeella käytettävää
valtaa toisten omaisuuteen sellaisten henkilöiden toimesta, jotka
eivät itse mitään omista.
Korkein
hallinto-oikeus antoi vuoden 2012 Natura-alueiden täydennyksestä
tehtyihin valituksiin ratkaisunsa 2.4.2014. Päätös oli tarkkaan
ajoitettu. Seuraavana päivänä EU-tuomioistuin antoi eräässä
toisessa asiassa painavan ennakkoratkaisun, jonka seurauksena
väitetyt Natura-perusteiset suojeluarvot olisivat poistuneet
lukuisilta, ellei jopa kaikilta suomalaisilta Natura-kohteilta. Eli
päivää myöhemmin KHO:n olisi ollut entistäkin vaikeampaa
perustella direktiivin vastaista linjaansa.
KHO:lla
oli tiedossaan em. tuomion ratkaisuehdotus jo kesäkuusta 2013
lähtien, ja sen perusteella sillä oli syytä varautua siihen, että
sen ei ole mahdollista enää jatkaa EU-oikeuden eikä suomalaisten
maanomistajien oikeuksien loukkaamista siten kuin se on mm.
Costa.V.Enell päätöksessä ja sen tiivistelmässä sanottua
huomioon ottamatta Naturan alusta alkaen tehnyt.
Nyt
odotamme, että Korkein hallinto-oikeus tunnustaa tosiasiat ja
palauttaa laillisuuden Natura-hallintoon.
Markku
Sahlstedt
Maanviljelijä
Pro
Real life edunvalvontayhdistys
27.
EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti toteutetut Suomen Natura
2000 alueet, joihin myös Kemihaaran suot nimellä oleva FI1300907
numeroinen alue on ilmoitettu kuuluvaksi, eivät
yhdessä, eivätkä erikseen estä Vuotoksen altaan rakentamista.
Eivätkä siten myöskään altaan rakentamisella toteutettavaa
direktiiviperusteista Rovaniemen tulvasuojelua. Kuten ei myöskään
altaan rakentamisella toteutettavaa tuulivoiman edellyttämää
säätövoiman lisäämistä. Vuotoksen altaaseen varastoidun veden
kokonaismerkitys ja sen kaikkinainen kokonaisvaikutus ei ole
Rovaniemelle ja sen asukkaille tulvasuojelullisesti eikä myöskään
käyttömerkityksellisesti pieni. Sen osalta tulee muistaa, että
Vuotoksen altaan yhteyteen rakennettavan voimalaitoksen lisäksi tuo
sama vesimäärä on käytettävissä lisäämään tuulivoiman
edellyttämää säätövoimaa kaikissa voimaloissa tuosta Vuotoksen
altaasta Perämereen päin olevissa, Wikipedian mukaan yhteensä
ainakin kahdeksassa Kemijoen nykyisessä voimalaitoksessa.
28.
EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen
oikeuskäytännön vastaisesti, ilman komission käyttöön
toimitettuja EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita, komission
kaikki Suomen Natura 2000 alueiden hyväksymispäätökset ovat
pätemättömiä.
29.
Toivottavasti ainakin Rovaniemen kaupungilla ja
Lapinliitolla riittää halu ja varsinkin ”kantti” ilmoittaa
viime kädessä komissiolle, että komission hyväksymispäätökset
Suomen Natura 2000 alueiden osalta ovat pätemättömiä.
Toivottavasti halu ja ”kantti” riittää todeta ja ilmoittaa
komissiolle myös se tosia, että komissio on sallinut Suomen
toteuttaa Natura 2000 alueiden osoittamisen ja valinnan ilman EY:n,
nykyisin Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön noudattamista.
30.
Kantelussa tulee Ilmoittaa myös
silikaattikallioiden käännösvirhe ja kaikkien edellisten lisäksi
myös ilmoitus siitä ettei luontodirektiiviä ole siirretty
kansalliseen lakiin siten kuin EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen
vakiintunut oikeuskäytäntö mm. tuomioiden C-6/04 ja
C-508/04 tiivistelmä- ja niissä mainitut perustelukohdat
edellyttää. Sivuuttaa ei pidä myöskään tuomion C-507/04
perustelukohtaa 162. Päätöksien osoitelinkit löytyvät jäljempänä
olevassa valituksen ja purkuhakemuksen osana olevassa 30.4.2009
allekirjoitetussa huomautus- ja vaatimustekstissä.
31.
Kantelussa on korostettava erityisesti myös sitä, että Rooman
sopimuksen 249 artiklan kolmas perustelukohta, josta on tullut
Lissabonin sopimuksen 288 artiklan kolmas perustelukohta ei salli
jäsenvaltion valita muotoja ja keinoja sellaisen direktiivin
kansalliseen lakiin siirtämisen osalla, missä itse direktiivissä
sanotaan ja/tai määrätään se menetelmä, jota direktiivin
tavoitteiden saavuttamiseksi on käytettävä kaikissa
jäsenvaltioissa. Luontodirektiivi on direktiivi, jossa selkeästi
sanotaan se menetelmä jota on käytettävä direktiivin tavoitteiden
saavuttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.
Tämä on selkeästi todettava ja perusteltava komissiolle edellä
kohdassa 2 eritellyillä tuomiopäätöksillä ja niillä
vakiinnutetulla oikeuskäytännöllä. Kuten myös se, että Suomen
luonnonsuojelulaissa ei ole olemassa minkään näköisiä Natura
2000 alueiden osoittamis-, eikä valintaperusteita. Tämän KHO:kin
on myöntänyt kirjaamalla noin 700 valitusratkaisuunsa tekstin
”Luonnonsuojelulaissa ei säädetä Natura 2000-kohteiden
valintaperusteista. Näistä valintaperusteista ei ole säädetty
muissakaan säädöksissä, kuten edellä kohdassa 3.1. on lausuttu.”
32.
Vaikka luonnonsuojelulain 5 §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa on teksti; ”Ehdotettuun 5 §:ään
on sisällytetty suotuisan suojelutason määritelmä hieman
lyhennettynä ja maamme oloihin sopeutettuna. Siltä osin kuin on
kysymys luontodirektiivin liitteissä tarkoitetuista luontotyypeistä
ja lajeista, ei käsitteen ''suotuisa suojelutaso'' oikeudellinen
sisältö voi vaihdella yhteisön jäsenvaltiosta toiseen, vaan se
määräytyy mainitun direktiivin mukaan.”, niin sekin on jätetty
kaikkien Suomen Natura 2000 käsittelijöiden osalta huomioon
ottamatta. Niin Suomessa kuin komissiossa. KHO:llekin riitti ilman
liite III 1 vaiheen arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja
pelkästään se kun alueella esiintyi, tai oli esiintynyt jotain.
Karrikoituna ilmaistuna KHO:lle riitti mm. lintujen osalta se kun
joku oli joskus kuullut, että jonkun alueen yli oli joskus lentänyt
joku lintu. KHO lähti Natura valitusratkaisuissaan täysin EY:n,
nykyisin Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön
vastaisesti ympäristöministeriön noin 700 valituksien johdosta
1.3.1999 antaman lausunnon perusteella siitä, että liite III 1
vaiheen arvioinnit luokittelut ja luetteloinnit tarvitaan vasta
komissiossa tapahtuvassa alueiden luontodirektiivin 4 artiklan 2
kohdassa määritetyssä hyväksymisvaiheessa. Tämäkin tulee
komission valvottavaksi ilmoittaa. Toivottavasti komissio ei lähde
puolustamaan KHO:n ilman ennakkoratkaisun pyytämistä toteuttamia
valitusratkaisuja. Ei ainakaan sillä, että KHO hyväksyi muutamia
Natura 2000 oikeudenomistajien ensivaiheen noin 700 valituksesta.
Joista loistavimpana esimerkkinä on Kolovirta-Vaalunvirta-Pyttyselän
norpanpesimäalue, josta alueesta oli pakko poistaa lähes kilometrin
päähän sisämaahan ulottuva vanhan metsän alue, kun oli pakko
myöntää, ettei norppa pesi puussa.
33.
Komissiolle tulee Ilmoittaa myös Lapinliiton
teettämä ns. lettoselvitys ja sen perusteella erityisesti
korostaa yhdessä Ramboll OY:n selvityksen kanssa se, ettei
Suomessa ole kaikkia luontotyyppi- eikä
direktiivilajialueita arvioitu, luokiteltu eikä luetteloitu siten
kuin liite III 1 vaihe edellyttää. Tarkempi ja yksilöidympi
selvitys menettelystä liitetiedostona tiedostonimellä ”Liite III
kehystetty lisäteksti mm ilman 3.4.2014 C30112 päätöstä.pdf
(1Mt)” olevassa liite III kehystetyssä lisätekstissä.
34.
Liitetiedostona tiedostonimellä
”Komission vast 24 9_2_2009.rtf (99kt)” olevassa tekstissä on
silloisessa tilanteessa pikakommenttina selvitetty luontodirektiivin
kansalliseen lakiin siirtämättömyys. Plus komission Euroopan
parlamentin jäsen Kyösti Virrankoskelle antamassa kirjallisen
kysymyksen vastauksessa mustan valkoiseksi selittely. Kuten myös
luontodirektiivin kansalliseen lakiin siirtämättömyyden perustelu
sekä käännösvirheet ja muu komission toimimattomuus Suomen Natura
2000 menettelyn saattamiseksi EY:n, nykyisin Unionin
tuomioistuinpäätösten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaiseksi,
tulee esittää.
35.
Liitetiedostona tiedostonimellä ”Komission
vast 24 9_2_2009.rtf (99kt)” olevassa tekstissä tulee ehdottomasti
käyttää perusteena komissiota vastaan. Se osoittaa ettei komission
ole suorittanut valvontavelvollisuuttaan edes luontodirektiivin
kansalliseen lakiin siirtämisen valvonnan osalta. Muistettavaksi Pro
Real edunvalvontayhdistys korostaa tässäkin yhteydessä edellä jo
olevaa KHO:n noin 700 valitusratkaisuunsa kirjaamaa tekstiä
”Luonnonsuojelulaissa ei säädetä Natura 2000-kohteiden
valintaperusteista. Näistä valintaperusteista ei ole säädetty
muissakaan säädöksissä, kuten edellä kohdassa 3.1. on lausuttu.”
36.
Komissiolle tehtävä kantelu Suomen Natura 2000 toimien osalta on
toteutettava siten perusteltuna ja niin voimakkaana, että mikäli
komissio ei vieläkään hoida sille kuuluvaa
valvontavelvollisuuttaan Suomen Natura 2000 toimien osalta, sitä
vastaan voidaan nostaa valvontavelvollisuuden laiminlyöntikanne
Unionin tuomioistuimessa. Mikäli valvontavelvollisuuden
laiminlyöntikanteen nostamista arastellaan, tai jopa mahdollisesti
pelätään, eikä asiaa olla sinne asti viime kädessä viemässä,
muutkin toimenpiteet ovat turhia. Valvontavelvollisuuden
laiminlyöntikanteen tutkittavaksi ottamiskynnys on vain murto-osa
esim. komission Natura 2000 alueiden vahvistamispäätöksen
riitauttamiskanteesta.
37.
EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen asiaan C-362/06 P
kohdassa 43 antama tuomiolauselma, ”Tämän osalta on
muistutettava, että kuten valituksenalaisen määräyksen 63
kohdasta ilmenee, yksityisten on voitava saada tehokasta oikeussuojaa
niille oikeuksille, jotka heille yhteisön oikeusjärjestyksen mukaan
kuuluvat. Sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden
oikeussuoja, jotka eivät EY 230 artiklan neljännessä kohdassa
mainittujen tutkittavaksi ottamisen edellytysten vuoksi voi suoraan
riitauttaa riidanalaisen päätöksen kaltaisia yhteisön toimia, on
varmistettava tehokkaasti kansallisissa tuomioistuimissa
käytettävissä olevilla oikeussuojakeinoilla. Niillä on EY 10
artiklassa määrätyn lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti
velvollisuus mahdollisuuksien mukaan tulkita ja soveltaa
oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia kansallisia menettelysääntöjä
siten, että luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt
voivat riitauttaa tuomioistuimissa sellaisen päätöksen tai muun
kansallisen toimen laillisuuden, joka liittyy nyt kyseessä olevan
kaltaisen yhteisön toimen soveltamiseen niiden osalta, vetoamalla
viimeksi mainitun toimen pätemättömyyteen sekä vaatimalla näitä
tuomioistuimia esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä
osin ennakkoratkaisukysymyksiä (asia C-15/06 P, Regione
Siciliana v. komissio, tuomio 22.3.2007, Kok., s. I-2591, 39 kohta).”
(alleviivaus on tämän tekstin kirjoittajan), on Unionin
tuomioistuinta, komissiota, kansallisia tuomioistuimia, siis myös
KHO:ta, kuin myös kaikkia muita kansallisia viranomaisia ja
toimijoita sitova ja velvoittava.
38.
Valtioneuvoston 1.2.2018 eli jälleen presidentti Niinistön
virkaanastujaispäivänä tekemä Natura 2000 aluetta koskevasta
päätöksestä mahdollisesti tehtävissä
valituksissa on lähdettävä muun
ohessa myöskin siitä, että komission kaikki Suomen Natura
2000 alueita koskevat vahvistamispäätökset ovat pätemättömiä.
Pätemättömyyden perusteeksi tulee todeta edellä sanottu. Eli mm.
se, että yhtään Suomen Natura 2000 aluetta ei ole osoitettu eikä
valittu siten, kuin EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen vakiintunut
oikeuskäytäntö edellyttää. Jonka lisäksi se. että Kemihaaran
suot nimellä ja numerolla FI1300907 olevan Natura 2000 alue ei olisi
tullut kuulua eikä jatkossakaan tule kuulua ollenkaan Suomen Natura
2000 alueisiin. Eikä siten myöskään Eurooppalaiseen 2000
verkostoon. Näin toimien KHO ei voi ratkaista asiaa ilman
ennakkoratkaisun pyytämistä.
39.
Valtioneuvoston 1.2.2018 tekemästä päätöksestä
tehtävissä mahdollisissa valituksissa tulee vaatia KHO:ta
hankkimaan Unionin tuomioistuimen vastaus nimenomaisesti kysymykseen
”Estääkö EY:n, nykyisin Euroopan
unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti
Suomen Natura 2000 alueisiin Kemihaaran suot nimellä (numero
FI1300907), ilman luontodirektiivin liite III 1 vaiheen
edellyttämiä arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja ympätty
Natura 2000 alue Rovaniemen kaupungin asiapohjaisen ja
asiaperusteisen, Vuotoksen altaan tuulivoiman säätövoimaksi
rakentamisella toteutettavan tulvasuojelun?”
40.
Perusteeksi tulee muun ohessa esittää mm. edellä
kohdassa 37 esitetyssä tuomiossa todettu, alleviivattu teksti;
luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat riitauttaa
tuomioistuimissa sellaisen päätöksen tai muun kansallisen toimen
laillisuuden, joka liittyy nyt kyseessä olevan kaltaisen yhteisön
toimen soveltamiseen niiden osalta, vetoamalla viimeksi mainitun
toimen pätemättömyyteen sekä vaatimalla näitä tuomioistuimia
esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin
ennakkoratkaisukysymyksiä…
41.
Huomioon otettavaksi Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja
allekirjoittanut korostaa erityisesti sitä, että kysymyksessä on
jäsenvaltio Suomen EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen
oikeuskäytännön vastaisen toiminnan seurauksena myös komission
toimenpiteiden pätemättömyys. Ei pelkästään kansallisten
toimenpiteiden pätemättömyys.
42.
Kyllösen 31.1.2018 klo 13:08 sähköpostitse lähettämästä
yksiselitteisestä Ei vastauksesta 1.1.2018 Pro Real Life
edunvalvontayhdistyksen ja allekirjoittaneen esittämään toiseen
kysymykseen, ”Antaako Suomen 100-vuotinen itsenäisyys esim.
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO:lle) oikeuden olla
noudattamatta Euroopan unionin vakiintunutta oikeuskäytäntöä?”,
yhdistys ja allekirjoittanut toteaa ja ilmoittaa, että se on ainoa
oikea kannanotto Kyllösen vastauksessa. Muu osa on koostettua
selittelyä komission avulla Suomessa
toteutetusta vallankäytöstä. Kaiken lisäksi vielä EY:n,
nykyisin Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön
vastaisesta vallankäytöstä.
43.
Kyllösen vastaus Kemihaaran suot ja Vuotoksen altaan osalta
lähettämä vastaus seuraavana:
”Kemihaaran
suo ja Vuotoksen tekoallas:
Alue
on merkittävä suoluonnon suojelukohde. Alueen suotyypeistä 11 on
uhattuja Suomessa. Soiden arvoa lisää runsas eteläinen lajisto ja
useat uhanalaiset lajit sekä muut soihin liittyvät luontotyypit.
Kohdassa
"muuta lajistoa" mainitut vuoriloikko, soikkokaksikko,
mäkikeltano, välkevita ja tylppälehtivita ovat uhanalaisten
eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan vuoden 1991 mietinnön
mukaan alueellisesti uhanalaisia lajeja. Kissankäpälä,
tunturikurjenherne, kissankello, rantaukonnauris, vilukko,
kaarlenvaltikka, isolaukku ja kullero ovat perinnebiotooppien
huomionarvoista lajistoa.
Alue
on merkittävä metsähanhien, joutsenten ja kurkien sekä muiden
kahlaajien pesimä ja levähdysalue. Uivelon pesimäkanta alueella on
yli 5 % maan kokonaiskannasta ja lisäksi alueella on
uhanalaisen lajin maan suurin pesivä kanta.
Suomi
ehdotti vuonna 2004 Kemihaaran soita osaksi eurooppalaista
luonnonsuojeluverkostoa. EU:n komissio hyväksyi suot verkostoon
vuonna 2007, jolloin alkoi kuuden vuoden määräaika toteuttaa
alueen suojelu vuoden 2013 loppuun mennessä
Alue
tunnetaan etenkin sinne suunnitellusta Vuotoksen tekoaltaasta, jota
ei koskaan rakennettu. Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki Vuotoksen
altaasta kielteisen päätöksen 18.12.2002: Hanke on ehdottomien
rakentamiskieltojen mukainen eli sille ei ole edellytyksiä. Yli 10
vuoden aikana alueen luonnonarvot, vapaa suurjoki Yli-Kemijoki ja
kolmen yhtyvän joen suiston hieno suokokonaisuus, tulivat
kartoitetuiksi ja ne todettiin niin arvokkaiksi, että pääosin
juuri ne muodostivat ehdottomat rakentamisesteet
Vuotoksen
tekoallas edistäisi Rovaniemin tulvasuojelua ja olisi ensisijainen
toimi Rovaniemen tulvasuojeluksi. Allas suojaisi Rovaniemeä
suurtulvalta joka saattaisi tulla kerran 250 vuodessa.
Allas
on kuitenkin todella huono vaihtoehto luonnolle kokonaisuutena.”
44.
Edellä oleva Kyllösen vastaus
paljastaa ja osoittaa sen tosiasian, että komission ja KHO:n
myötävaikutuksella eurooppalaisella Natura 2000 verkostolla
lähdettiin toteuttamaan ja saatiin toteutettua sellaiset kotimaiset
suojeluohjelmat ja niiden kohteet, joita muutoin ei olisi saatu
toteutettua. Tämä käy selkeästi ilmi 19.2.2018 EU:n sivuilta
tulostetusta alueen Natura 2000 - Standard Data Form lomakkeen
tiedoista, joihin Kyllönen 31.1.2018 vastauksensa perustaa. Yhtäkään
direktiiviluontotyyppi eikä direktiivilajimerkintää Kemihaaran
suot nimisen ja FI1300907 numeroisen Natura 2000 - Standard Data Form
tietolomakkeeseen ole merkitty priorisoiduksi eli ensisijaisesti
suojeltavaksi luontotyypiksi tai lajiksi. Suotyypeistä 11 on
uhattuna Suomessa. Ei EU:ssa. Tilanne on sama Kyllösen luetteloimien
lintu- ja kasvilajien osalla. Erään
Suomessa julkaistun uhanalaisuusluettelon, tai taulukon mukaan
rahkasammal oli merkitty äärimmäisen uhanalaiseksi. Vaikka se on
Suomen yleisimpiä sammallajeja.
45.
Kyllösen vastauksessa korostettu KHO:n
toiminta ei kestä ensin kanteluna,
sittemmin komission
valvontalaiminlyöntikanteena Unionin tuomioistuimen käsittelyyn
toimitettuna jatkossa. Ellei sitten Unionin tuomioistuimen eri asteet
lähde puliveivaamaan ja mahdollisilla
puliveivauskikkailuillaan sivuuttamaan omia
vakiintuneita oikeuskäytäntöjään.
46.
Kyllösen vastauksen ”Vuotoksen
tekoallas edistäisi Rovaniemin tulvasuojelua ja olisi ensisijainen
toimi Rovaniemen tulvasuojeluksi. Allas suojaisi Rovaniemeä
suurtulvalta joka saattaisi tulla kerran 250 vuodessa.” osalta
Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut on täysin
samaa mieltä. Sen sijaan vastauksen loppuosasta ”Allas on
kuitenkin todella huono vaihtoehto luonnolle kokonaisuutena.” Pro
Real Life edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut ovat täysin eri
mieltä. Kaikki on suhteellista. Esimerkkinä Porttipahdan ja Lokan
tekoaltaat Kemijoen yläjuoksulla. Samoin kaikki kaupungit ja muut
asumiskeskittymät kirkkoineen ym. muine niissä olevine
rakennuksineen Suomen lisäksi missä tahansa. Tilanne on sama
edellisiin johtavien teiden ja niissä olevien siltojen jne. osalta.
Mistä kumman syystä kaikki nykyisin esitettävät monialaisesti ja
monimuotoisesti yhteiskuntaa ja sen eri toimintoja ylläpitävät ja
turvaavat sekä kaikkinaisen monitoimisesti palvelevat välttämättömät
hankkeet ja niiden toteutukset ovat pääsääntöisesti huonoja
vaihtoehtoja? Ainakin luonnonsuojelun avulla ja verukkeella valtaa
vastuuttomasti käyttäville.
47.
Kielteisen päätöksen aikaansaamiseksi
Rovaniemen kaupungin ja Itä-Lapin maakuntakaavan hyväksymistä
koskevaan asiaan ympäristöministeriön käyttämä päätös
C-239/04, on osoitus siitä, että EY:n, nykyisin Unionin
tuomioistuimen vakiintunutta oikeuskäytäntöä vedetään aina
esiin ja käytetään, kunhan se palvelee omia valtapyrkimyksiä ja
vallankäytön valtaa ilmaan vastuuta tavoitteita.
Ympäristöministeriön esityksestä valtioneuvosto sivuuttaa
täydellisesti sen tosiasian, että vaihtoehtoiset suunnitelmat tulee
olla kustannuksiltaan, toimivuudeltaan, hyödyiltään,
asiapohjiltaan ja asiaperusteiltaan sekä pitkäkestoisuuksiltaan
toteuttamiskelpoisia. Edellä sanottujen huomioon ottaminen
edellyttää Rovaniemen kaupungin tulvasuojelun toteuttamista
pahimman vaihtoehdon eli 250 vuoden tulvamahdollisuuden eliminoimisen
perusteella. Muutoin toimenpiteet ovat vakavan,
tulvadirektiivivelvoitteisen ongelman poistamiseksi turhia.
Rovaniemen tulvasuojelun toteuttaminen on verrattavissa asuntojen
rakentamiseen. Mitä hyötyä on pitkien ja monimutkaisten
puliveivauskikkailujen jälkeen rakentaa asuntoja, joissa ei voi asua
edes lämpiminä talvina? Saati pakkastalvina? Toisin sanoen mitä
järkeä on toteuttaa tulvasuojelua, joka ei toimi kaikissa
olosuhteissa. Siis myös 1/250 toteutuvissa suurtulvatilanteissa.
48.
Muistettavaksi Pro Real Life
edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut korostaa sitä, että mm.
Kemihaaran suot alueen Natura 2000 verkostoon liittämiskäsittely
valtioneuvostossa oli yksi niistä, joka johti oikeuskanslerin
virkatoimista 16 kansanedustajan allekirjoittaman tutkintapyynnön
käsittelyyn eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Muistettavaksi
myös se, että alkuperäinen tutkintapyyntö oli niin raju, että
mikäli se olisi tutkittu alkuperäisessä muodossa,
oikeuskanslerille olisi tarvinnut antaa suoraan potkut.
Muistettavaksi myös se, että alkuperäisestä tutkintapyynnöstä
muutettiin eduskunnassa jonkun henkilön tai jonkun henkilökollegion
toimesta 11 kohtaa, jotta se saatiin käsiteltyä niin, ettei
oikeuskanslerille tarvinnut pitkän käsittelyn jälkeen antaa muuta
kuin huomautus. Yhdentoista kohdan muutamista perusteltiin sillä,
että alkuperäistä tutkintapyyntöä ei muka saatu eduskunnan
tietoverkkoon alkuperäisessä muodossa. Uskokoon ken tahtoo.
Allekirjoittanut ei usko moista ilmoitusta. Ei koska
käsittelyasiakirjoista löytyi myös alkuperäisessä muodossa
eduskunnan tietoverkossa ollut allekirjoitettu tutkintapyyntö.
49.
Ennakkoratkaisujen pyytämättömyyden ja EY:n, nykyisin
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön noudattamattomuuden sekä
KHO:n päätöksissään toteuttamien tietoisten ja tavoitteellisten
direktiivitekstimuokkauksien perusteella allekirjoittanut, korostan,
että nimenomaan allekirjoittanut ei ole voinut välttyä
vaikutelmalta, että KHO on toiminut
Natura 2000 asiassa, korostan Natura 2000 asiassa hallinnon jatkeena,
jopa poliittisen hallinnon jatkeena kuin mikäkin poliittinen
pellekerho. Korostan ainakaan muilta vaikutelmilta ei ole voinut
välttyä. KHO toiminut siis erään laisena hallituksen korkeimpana
oikeutena. Emeritusprofessori Jyrki Virolaisen 11.4.2011
kirjoittamassa blogikirjoitustekstissä avataan ja käsitellään
KHO:n Natura 2000 toimintaa. Samoin siihen lähetetyssä lähes 60
kommentissa. Molemmat ovat seuraavana tekstinä. Kommentteja on
kaiken kaikkiaan 62, joista
muutama lopun kommentti eriytyy varsinaisesta asiasta.
50.
Seuraava
tämän numerokohdan jälkeen olevan sisennetyn lainausmerkillä
alkavan tekstin sisältö ei ole allekirjoittaneen tekstiä, vaan
suora lainaus Jyrki Virolaisen blogista. Virolainen on professori
(emeritus) ja entinen tuomari. Hänen prosessioikeusblogissaan
käsitellään yksinomaan juridiikkaa koskevia kysymyksiä.
Lukijoiden kommenteissa ja niiden vastauksissa itse asian lisäksi,
joskus vähä muutakin ajankohtaista. Virolaisen tekstin lisäksi
kommentit oli se sitten Jyrki Virolaisen tai anonyymien, on kopioitu
kaikkine kirjoitusvirheineen sellaisena kuin ne olivat varsinaisen
blogikirjoituksen jatkona. Edellinen varmaan täyttänee
lähdeaineistoilmoituksen. Tuolloisen MOT-ohjelman kommenteista
olevasta ohjelman käsikirjoituslinkistä varmaan avautuu itse
käsikirjoituskin niille jotka hallitsevat varsinaisen
käsikirjoituslinkin etsimisen Ylen sivuilta. Allekirjoittaneelle se
ei onnistunut. Mutta seuraavasta osoitteesta se tätä kirjoittaessa
onnistui.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/04/26/natura-anastus-kasikirjoitus
Siitä ei ole tietoa miten jatkossa onnistuu. Varsinkin kun ei ole
voinut välttyä vaikutelmalta, että osoitteita,
joista selviää perustellusti jotain hallinnolle harmillista, ellei
peräti kiusallista, ne
joko
katoavat kokonaan tai muuttuvat linkityksien seurauksena sellaiseen
kohtaan ettei niissä olevaa argumentaatiota enää osaa etsiä tai
muutoinkaan tavoita. Tämän jälkeen oleva sisennetty teksti on
emeritusprofessori Jyrki Virolaisen. Pro Real Life
edunvalvontayhdistyksen ja allekirjoittaneen teksti jatkuu jäljempänä
kohdasta 51.
”maanantai
11. huhtikuuta 2011
1.
TV1:n MOT-toimitus on jo reilun 10 vuoden ajan seurannut
eurooppalaisen luonnonsuojeluverkoston eli Naturan toimeenpanoa
Suomessa; tv:ssä on nähty asiasta viisi eri raporttia. Näissä
raporteissa on pyritty osoittamaan, miten direktiivin virheelliselle
tulkinnalle pohjautuva suomalainen Natura ajautui aikoinaan väärälle
uralle. Byrokratia on toimituksen mukaan peitellyt tehtyjä virheitä
uusilla virheillä.
2.
Naturaan maitaan luovuttamaan joutuneet maanomistajat puhuvat jopa
Natura-anastuksesta. Heidän perusväitteensä on, että he eivät
ole koskaan saaneet tietää, millä perusteilla heidän maansa on
määrätty suojeltaviksi ja lopulta pakkolunastettaviksi Naturaan.
3.
Tänään 11.4. MOT:ssa esitettiin katkelmia aikaisemmin nähdyistä
Natura-raporteista ja samalla tavallaan yhteenveto siitä, missä
Natura-asiassa on Suomessa menty pieleen.
4.
MOT-raportti seurasi tämäniltaisessa lähetyksessä erityisesti
espoolaisen Järvisen perheen Natura-verkostoa vastaan käymän
kamppailun katkeraa loppuhuipennusta, jossa valtio oikeutettiin
pakkolunastamaan Järvisten lähes 300 hehtaarin suuruinen metsätila
Espoon Nuuksiossa. Järviset olivat valittaneet
pakkolunastuspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO)
asti. Ohjelmassa väitettiin, että pakkolunastus valtiolle
toteutettiin viime kädessä laittomassa menettelyssä tehdyllä
KHO:n päätöksellä.
5.
Ohjelman mukaan KHO on virheellisellä menettelyllään pelastanut
Järvistä koskevassa asiassa umpikujaan ajautuneen
ympäristöhallinnon pinteestä ja siinä sivussa myös itsensä.
Tässä kohdin ohjelmassa kiinnitettiin huomiota KHO:n kaksijakoiseen
rooliin tuomioistuimen ja hallintoviranomaisen yhdistelmänä.
Käsittelyssä omaksutun virallisperiaatteen nojalla KHO voi ohjata
oikeudenkäyntiä tavoiteltuun päämäärään muuttamalla sen
aineistoa ja lähtökohtia. Tuomioistuin voi siten valita puolensa,
ohjelmassa sanottiin.
6.
Ohjelman alkujuonnon aikana kuvassa näytettiin KHO:n taloa Helsingin
Fabianinkadulla ja todettiin näin:
-
Tässä talossa istuu Korkein hallinto-oikeus. Moni luulee, että se
on ihan oikea tuomioistuin, joka ratkoo kansalaisten ja viranomaisten
välisiä kiistoja puolueettomasti. Mutta korkein hallinto-oikeus ei
ole tuomioistuin, vaan viranomaistoiminnan jatke. Sen ei tarvitse
kuunnella osapuolia side silmillä, vaan se voi puuttua
oikeudenkäynnin kulkuun muuttamalla sen aineistoa ja lähtökohtia.
Se voi valita puolensa. Tätä kutsutaan virallisperiaatteeksi. Tähän
hallintoviranomaisen ja tuomioistuimen risteytykseen valitti myös
espoolainen Järvisen perhe, kun ympäristöministeriö pakkolunasti
heidän maansa liitettäväksi luonnonsuojeluverkko Naturaan.
7.
Kovia väitteitä! Minulla ei ole ollut käytettävissäni KHO:n
Järvisten asiassa antamaa kahta päätöstä, joista toinen koskee
Järvisten pakkolunastusasiassa tekemää valitusta - valitus tuli
hylätyksi - ja toinen KHO:n Järvisten purkuhakemuksen johdosta
antamaa kielteistä päätöstä. Pyysin MOT-toimitukselta sanottujen
päätösten diaarinumerot ja ratkaisujen antopäivät ja yritin
niiden perusteella etsiä ratkaisuja Finnlexistä, jossa on julkaistu
kaikki KHO:n ennakkopäätöksiksi katsomat ratkaisut sekä lisäksi
lukuisa joukko muita päätöksiä. En kuitenkaan onnistunut
löytämään Järvisten asiassa annettuja päätöksiä.
8.
Jos ohjelmassa Järvisten asiasta esitetyt tiedot pitävät
paikkansa, ymmärrän kyllä syyn, minkä vuoksi KHO ei ole halunnut
julkaista sanottuja ratkaisuja internetissä. Minusta näyttää
nimittäin siltä, että Järviset ja MOT-toimitus ovat aivan
oikeassa väittäessään, että asian käsittelyssä on tapahtunut
KHO:ssa selvä virhe. Kyseessä ei ole mikään pikku virhe, vaan
virhe on laadultaan vakava eli sellainen, jonka voidaan otaksua
voineen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla pakkolunastusasian
lopputulokseen.
9.
Saatan kenties kommentoida KHO:n sanottuja päätöksiä ja asian
käsittelyssä omaksumia menettelytapoja tarkemmin sitten, kun olen
saanut nuo päätökset käsiini. Tässä yhteydessä en ryhdy
selostamaan tarkemmin esimerkiksi sitä, mitä ohjelmassa mainitulla
virallisperiaatteella juridisessa kielenkäytössä tarkoitetaan tai
voidaan tarkoittaa. Periaatteen sisältö ei ole yksiselitteinen.
10.
Minusta näyttää sitä, että KHO on perustanut Järvisen
valitusasiassa antamansa ratkaisun sellaiseen perusteeseen, johon
Järvisen vastapuoli eli valtiota edustanut ympäristöministeriö ei
ole vaatimustaan lainkaan perustanut. Karkeasti sanottuna valtion
pakkolunastusvaatimus perustui ohjelman mukaan Naturaan, mutta KHO
katsoi, että metsätila voitiinkin pakkolunastaa
luonnonsuojelualueeksi. Toimittajan juonnon mukaan "KHO muutti
kesken oikeudenkäynnin perustetta, jolla Järvisen maat oli
pakkolunastettu...Lunastusperuste ei ollutkaan enää alkuperäisen
päätöksen mukainen Natura, vaan Nuuksion kansallispuisto."
11.
Sanomattakin on selvää, että pakkolunastusperusteen muutos, jonka
KHO ilmeisesti paljon puhutun "virallisperiaatteen"
mukaisesti katsoi oikeutetuksi tekemään, tuli Järviselle
täydellisenä yllätyksenä, koska he eivät olleet varautuneet
etukäteen siihen. Lisäksi KHO sovelsi asiassa sellaista lainkohtaa,
johon valtio ei ollut pakkolunastusvaatimuksensa tueksi vedonnut.
12.
Hallintolainkäyttölaissa, jota hallintotuomioistuimet ja siis myös
KHO soveltavat, ei ole säännöstä siitä, onko tuomioistuin
sidottu vaatimuksen esittäjän perusteisiin samalla tavalla kuin
yleinen tuomioistuin (esimerkiksi käräjäoikeus ja hovioikeus) on
riita-asiassa selkeän väittämistaakkaa koskevan lainkohdan (OK
24:3) mukaan sidottu. Hallintolainkäytössä on ohjenuorana vain
mainittu virallisperiaate, jota ei ole laissa lainkaan määritelty
ja jonka sisältö on siten jäänyt epäselväksi antaen
tuomioistuimella varsin laajan harkintavallan. Tämä saattaa johtaa
mielivaltaan ja toisen osapuolen suosimiseen.
13.
Miten syntynyt tilanne, jossa pakkolunastuspäätös voitiin KHO:n
mukaan perustaa tilan ottamiseen kansallispuistoalueeksi eli
seikkaan, johon vaatimuksen esittäjä ei ollut vedonnut, olisi voitu
asianmukaisella tavalla "hoitaa?" Minusta vastaus on selvä.
Tuomioistuimen eli tässä tapauksessa siis KHO:n olisi tullut
informoida asianosaisia ja erityisesti Järvisiä siitä, että
tapauksessa saattoi tulla sovellettavaksi lainkohta ja peruste, jonka
nojalla valtiolla saattaisi olla oikeus pakkolunastaa tila
liitettäväksi kansallispuistoalueeseen.
14.
Juridiikassa puhutaan kyseistä menettelytapaa tarkoittaen
prosessinjohdosta, tarkemmin sanottuna aineellisesta eli
materiaalisesta prosessinjohdosta. Tuomarin tai tässä tapauksessa
tuomioistuimen tulee käyttää kyselyoikeuttaan ja informoida
asianosaisia siitä, mihin seikkoihin tai lainkohtiin asiassa
annettava ratkaisu saattaisi (kenties) olla mahdollista perustaa ja
varaa asianosaisille samalla tilaisuuden esittää asian johdosta
oman käsityksensä ja väitteensä. Ainoastaan tällä
edellytyksellä, siis asianosaisia informoimalla ja kuulemalla,
tuomioistuin saa perustaa ratkaisunsa seikkaan, johon ei alun perin
ole nimenomaan vedottu ja soveltaa sellaista lainkohtaa, jota
asianosaiset eivät ole itse tuoneet alkujaan esiin.
14.
Kysymys on hyvin tärkeästä menettely- ja oikeusperiaatteesta eli
asianosaisen kuulemisperiaatteesta, jonka toteutumisesta
tuomioistuimen tulee aina huolehtia viran puolesta. Tässä suhteessa
prosessinjohto on keino, joka on tuomioistuimen käytettävissä ja
jonka avulla asiaa voidaan selvittää niin, ettei asiassa aikanaan
annettava ratkaisu tule miltään osin asianosaisille yllätyksenä.
15.
Jos ohjelmassa esitetyt tapahtumatiedot pitävät paikkansa näyttää
siltä, että KHO on laiminlyönyt Järvisen asiassa prosessinjohdon
ja asianosaisten asianmukaisen kuulemisen. Tämän johdosta KHO:n
päätös, jolla pakkolunastusvaatimus on hyväksytty kokonaan
toisella perusteella ja toisen lainkohdan nojalla, johon vaatimuksen
esittäjä oli hakemuksessaan nojautunut, on tullut Järviselle
täydellisenä yllätyksenä. Voidaan keskustella myös siitä,
olisiko KHO:lla ylipäätään ollut oikeus perustaa ratkaisuaan
sellaiseen seikkaan, johon pakkolunastusta koskevassa vaatimuksessa
ei ollut vedottu, ja onko ylipäätään mahdollista, että
tuomioistuin ryhtyy prosessinjohtoteitse tavallaan "auttamaan"
vaatimuksen esittäjänä olevaa viranomaista. kun vastapuolena on
yksityishenkilö. Yleisessä tuomioistuimessa tapahtuvassa
riita-asian käsittelyssä tuomari ei sanotunlaisessa tilanteessa
puuttuisi prosessinjohtoteitse asiaan.
16.
Prosessinjohdon laiminlyönnissä, josta tapauksessa siis näyttäisi
olevan kysymys, on, kuten edellä totesin, itse asiassa kyse myös
asianosaisen kuulemisperiaatteen rikkomisesta, kuten edellä jo
totesin. Tämä on luonteeltaan vakava tai törkeä
oikeudenkäyntivirhe - puhutaan myös tuomiovirheestä - jonka
johdosta lainvoiman saanut tuomio voidaan kanteluteitse poistaa. Tämä
koskee myös hallintolainkäytössä annettuja lainvoimaisia
päätöksiä.
17.
Miksi sitten KHO meni Järvisen tapauksessa niin pitkälle, että se
hylkäsi Järvisen valituksen ja hyväksyi valtion
pakkolunastusvaatimuksen sellaisilla perusteella, johon valtio ei
ollut vedonnut ja vieläpä salasi aikeensa informoimatta Järvisiä
kyseisestä "oikeasta" perusteesta? Tästä ohjelman
tekijät esittivät oman käsityksensä. Näin tehtiin siksi, että
Järviset vaativat ympäristöhallintoa viimeistään tuossa
vaiheessa esittämään, missä Naturan tarkoittamat luontoarvot
heidän maillaan ovat. Tätä ympäristövirkamiehet eivät
kuitenkaan ole pystyneet aikaisemminkaan tekemään. Järviset
vaativat lisäksi KHO:ta pyytämään asiassa EY-tuomioistuimen
ennakkoratkaisun siitä, onko Suomessa ylipäätään sovellettu
oikein Natura-kohteiden valintakriteerejä.
18.
Ohjelman tekijöiden mukaan ennakkoratkaisun pyytäminen olisi
vaarantanut "ympäristöhallinnon ja KHO:n aiemmin yhdessä
rakentaman Naturan-korttitalon pystyssä pysymisen." Tämän
vuoksi KHO ratkaisi sivuutti Natura-perusteen ja ratkaisi asian
luonnonsuojelua koskevalla perusteella. Tällä tempulla KHO pelasti
pinteestä ympäristöministeriön ja siinä sivussa myös itsensä.
Sitä, löytyisikö selitys KHO:n menettelyyn tästä, on vaikea
sanoa. Ohjelmassa kiinnitti kuitenkin huomiota tapa, jolla
ympäristöministeri Paula Lehtomäki kernaasti vetosi
luontodirektiivin velvoitteita koskevissa kysymyksissä KHO:n
ratkaisuihin.
19.
Ohjelman mukaan "KHO keikkui kuin harakka tervatulla sillalla."
Eli "kun nokka irtosi, niin pyrstö tarttui." Tällä
tarkoitettiin sitä, että kun lunastuksen peruste saatiin irti ja
lailliseksi, niin hanke tarttui kiinni laillisen toimivallan
puutteeseen. Ohjelmassa esitettiin, että kansallispuistoa varten
ympäristöministeriöllä on lunastusoikeus vain silloin, kun alue
sisältyy valtioneuvoston päättämään kansallispuistoverkon
kehittämisohjelmaan. Nuuksion kansallispuisto, johon Järvisten tila
määrättiin pakkolunastettavaksi, ei kuitenkaan sisälly sanottuun
ohjelmaan. Lunastuspäätöksen tekemiseen nyt hyväksytyllä
perustella on oikeus vain valtioneuvostolla, ei
ympäristöministeriöllä. KHO kuitenkin ohitti toimivaltakysymyksen
kokonaan, hylkäsi Järvisten valituksen ja vahvisti pakkolunastuksen
päteväksi.
20.
Järviset hakivat vielä myöhemmin KHO:n sanotun päätöksen
purkamista, mutta tämän vaatimuksen KHO hylkäsi ottamatta
perusteluissaan kantaa yhteenkään hakijoiden esittämään
oikeudelliseen perusteeseen tai väitteeseen. Toisin sanoen
purkppäätö oli täysin perustelematon.
21.
Näihin ja moniin muihin ohjelmassa esitettyihin kysymyksiin olisi
ollut hyvä saada KHO:n asianomaisen päätöksen tehneen kokoonpanon
puheenjohtajan tai vaikkapa KHO:n presidentti Pekka Hallbergin
lausunto tai mielipide. Ohjelman tekijät olivatkin pyytäneet
haastattelua, mutta Hallberg tai kukaan muukaan KHO:n tuomareista ei
ollut siihen suostunut.
22.
Hallintolainkäyttö on monessa suhteessa aika kummallista
menettelyä, jos sitä vertaa esimerkiksi yleisissä tuomioistuimissa
käytävään riita-asian käsittelyyn. Yritän paneutua myöhemmin
toisessa yhteydessä siihen, missä kohdin hallintoprosessia tulisi
ainakin muuttaa. Voin yhtyä MOT-ohjemassa haastatellun professori
Vesa Majamaan loppukaneettiin, jonka mukaan "ne periaatteet,
joille hallintolainkäyttö nykyään rakentuu, eivät enää kestä
kriittistä tarkastelua". Majamaa: "Eikä oikeastaan
tarkastelua ensinkään."
23.
Viime vuoden lopulla jätti mietintönsä ("Oikeudenkäynti
hallintoasioissa") professori Olli Mäenpään johdolla
työskennellyt hallintoprosessityöryhmä (OM:n mietintöjä ja
lausuntoja 4/2011). Vilkaisin hieman sitä ja havaitsin oitis, että
mietintö ei sisällä kovinkaan paljon uutta verrattuna nykyiseen
hallintolainkäyttölakiin. Hallintoprosessia yritetään näköjään
jatkossakin kehittää sellaisten periaatteiden pohjalta, joita ei
voida nykymaailmassa enää hyväksyä. Menettely säilyisi edelleen
selkeästi kirjallisena, kaksiasianosaissuhdetta ei vieläkään
toteuttaisi ja lakiin ei otettaisi edelleenkään säännöksiä
siitä, missä suhteessa tuomioistuin on sidottu asianosaisten
esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Lakiehdotuksesta
puuttuvat kokonaan menettelyperiaatteita kuten esimerkiksi juuri
kuulemisperiaatetta koskevat säännökset ja prosessinjohdosta
säädettäisiin vain hyvin yleisellä tasolla ja ympäripyöreästi,
vain muutamia puutteita tässä mainitakseni.
24.
Minusta olisi korkea aika ryhtyä kehittämään hallintoprosessia
niin, että sinä omaksuttaisiin samanlaiset periaatteet kuin
riita-asioiden käsittelyssäkin koskien muun muassa suullista
menettelyä, väittämistaakkaa ja prosessinjohtoa. Hallinto-oikeudet
olisi integroitava vaikkapa 8-10 käräjäoikeuden yhteyteen ja
väliasteen tuomioistuimeksi myös hallintoasioissa tulisi
hovioikeus. Ylimmässä asteessa myös hallintoasioissa otettaisiin
käyttöön samanlainen valituslupajärjestelmä kuin KKO:ssa.
Tunnisteet:
hallintoprosessi,
hallintotuomioistuimet, KHO,
kuulemisperiaate, Natura,
pakkolunastus, prosessinjohto,
virallisperiaate, väittämistaakka
Ohjelmassa
näytettiin väläys lunastuspäätöksen perusteluista. Sen
perusteella näyttäisi siltä, ettei alueen kuuluminen
Natura-verkostoon ollut ainoa lunastusperuste. Päätöksessä
todetaan, että "Valtaosa lunastettavasta alueesta sisältyy
myös valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman kohteeseen 4: Espoon
järvialue, josta valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen
20.12.1990."
Luonnonsuojelulain
52 §:n 2 momentin mukaan ympäristöministeriö voi päättää
lunastusluvasta myös silloin, kun kysymys on alueesta, joka sisältyy
lainvoimaiseen luonnonsuojeluohjelmaan. Sama koskee aluetta, joka
rajoiltaan vähäisessä määrin poikkeaa luonnonsuojeluohjelman
alueesta.
Luonnonsuojelulain 77 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan mitä 24 §:n 3 momentissa ja 52 §:n 2 momentissa säädetään luonnonsuojeluohjelmasta, sovelletaan myös valtioneuvoston ennen sanotun lain voimaantuloa hyväksymään rantojensuojeluohjelmaan (20.12.1990).
Kansallispuisto on ilmeisesti tuotu esiin sekä lunastuspäätöksen että KHO:n päätöksen perusteluissa, koska lunastettava alue on katsottu tarpeelliseksi suojella osana olemassa olevaa luonnonsuojelualuetta, Nuuksion kansallispuistoa (ohjelmassa näytetyistä ympäristöministeriön päätöksen perusteluista erottuvat sanat "kansallispuisto" ja "Jotta – – muodostaisi sekä suojelun kannalta – – kokonaisuuden").
Luonnonsuojelulain 77 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan mitä 24 §:n 3 momentissa ja 52 §:n 2 momentissa säädetään luonnonsuojeluohjelmasta, sovelletaan myös valtioneuvoston ennen sanotun lain voimaantuloa hyväksymään rantojensuojeluohjelmaan (20.12.1990).
Kansallispuisto on ilmeisesti tuotu esiin sekä lunastuspäätöksen että KHO:n päätöksen perusteluissa, koska lunastettava alue on katsottu tarpeelliseksi suojella osana olemassa olevaa luonnonsuojelualuetta, Nuuksion kansallispuistoa (ohjelmassa näytetyistä ympäristöministeriön päätöksen perusteluista erottuvat sanat "kansallispuisto" ja "Jotta – – muodostaisi sekä suojelun kannalta – – kokonaisuuden").
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Jyrki,
Eikö tästä tapauksesta olisi mahdollista valittaa EIT:en ja jos ei, niin miksi?
--
Jari Mustonen
Eikö tästä tapauksesta olisi mahdollista valittaa EIT:en ja jos ei, niin miksi?
--
Jari Mustonen
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Kuten
sanoin, en ole nähnyt lunastuspäätöstä tai KHO:n päätöstä,
en tullut myöskään "tiirailleeksi" kuvaruudussa
vilahtaneen päätöksen perusteluja tarkemmin.
Joka tapauksessa KHO:n menettely ja päätös perustaa asia myös luonnonsuojelulakiin, näyttää tulleen paitsi Järvisille myös heidän lakimiehilleen yllätyksenä; he eivät osanneet tällaista "käännettä" ilmeisesti lainkaan odottaa.
KHO:n olisi siten pitänyt informoida tilan omistajia sanotusta mahdollisuudesta eli kuulla heitä ja varata heille tilaisuus lausua odotettavissa olevasta "käänteestä" mielipiteensä. Jos näin olisi tapahtunut, olisivat maanomistajat voineet esittää sanottavansa ja esittää mm. väitteen siitä, ettei ministeriöllä ollut po. tapauksessa toimivaltaa lunastuspäätöksen tekemiseen.
MIksi KHO halusi "yllättää" maanomistajat? Yllätys, yllätys, hähhähhää!
Jos KHO toimii tällä tavoin, nin ei ole mikään ihme, että se saa eri taholta kritiikkiä, jossa tätä maan ylintä hallintotuomioistuinta arvostellaan jopa siitä, ettei se itse asiassa olekaan mikään "oikea tuomioistuin", vaan ainoastaan "hallinnon jatke."
Saako hallintotuomioistuin todella epämääräisen ja laissa määrittelemättä jääneen virallisperiaatteen nojalla tehdä oikeastaan mitä tahansa ja vieläpä yksityistä asianosaista asianmukaisella tavalla kuulematta? Eikö tämä johda viranomaisen suosimiseen ja mielivaltaan? Onko tämä lainkaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaista?
Tästä on kysymys.
Toki tällaisessa tapauksessa voidaan valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen.
Joka tapauksessa KHO:n menettely ja päätös perustaa asia myös luonnonsuojelulakiin, näyttää tulleen paitsi Järvisille myös heidän lakimiehilleen yllätyksenä; he eivät osanneet tällaista "käännettä" ilmeisesti lainkaan odottaa.
KHO:n olisi siten pitänyt informoida tilan omistajia sanotusta mahdollisuudesta eli kuulla heitä ja varata heille tilaisuus lausua odotettavissa olevasta "käänteestä" mielipiteensä. Jos näin olisi tapahtunut, olisivat maanomistajat voineet esittää sanottavansa ja esittää mm. väitteen siitä, ettei ministeriöllä ollut po. tapauksessa toimivaltaa lunastuspäätöksen tekemiseen.
MIksi KHO halusi "yllättää" maanomistajat? Yllätys, yllätys, hähhähhää!
Jos KHO toimii tällä tavoin, nin ei ole mikään ihme, että se saa eri taholta kritiikkiä, jossa tätä maan ylintä hallintotuomioistuinta arvostellaan jopa siitä, ettei se itse asiassa olekaan mikään "oikea tuomioistuin", vaan ainoastaan "hallinnon jatke."
Saako hallintotuomioistuin todella epämääräisen ja laissa määrittelemättä jääneen virallisperiaatteen nojalla tehdä oikeastaan mitä tahansa ja vieläpä yksityistä asianosaista asianmukaisella tavalla kuulematta? Eikö tämä johda viranomaisen suosimiseen ja mielivaltaan? Onko tämä lainkaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaista?
Tästä on kysymys.
Toki tällaisessa tapauksessa voidaan valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Anonyymi
kirjoitti...
Tästä
Ulvilan surmasta näyttäisi myös irtoavan paljon mielenkiintoista
pohdittavaa prosessualistille.
Rikosprosessia tuntemattomana ihmettelen sitä, miten ylipäänsä voi olla mahdollista, että syytetyllä ei ole pääsyä kaikkeen siihen aineistoon, joka poliisitutkinnassa on kertynyt. On tietenkin täysin kestämätön lähtökohta, että poliisi/syyttäjä valikoi sen, mikä osa tiedoista tuodaan oikeudenkäynnissä esille.
Tuo Ulvilan juttu näyttää kaikkiaan äärimmäiseltä farssilta. Jos suomalaisessa tuomioistuinlaitoksessa olisi ryhtyä, KRP olisi pantu järjestykseen ajat sitten. Yhdysvalloissa olisi varmaan tehty mistrial-päätös.
Rikosprosessia tuntemattomana ihmettelen sitä, miten ylipäänsä voi olla mahdollista, että syytetyllä ei ole pääsyä kaikkeen siihen aineistoon, joka poliisitutkinnassa on kertynyt. On tietenkin täysin kestämätön lähtökohta, että poliisi/syyttäjä valikoi sen, mikä osa tiedoista tuodaan oikeudenkäynnissä esille.
Tuo Ulvilan juttu näyttää kaikkiaan äärimmäiseltä farssilta. Jos suomalaisessa tuomioistuinlaitoksessa olisi ryhtyä, KRP olisi pantu järjestykseen ajat sitten. Yhdysvalloissa olisi varmaan tehty mistrial-päätös.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot/kasikirjoitus
tuolta löytyy ohjelman käsikiejotus. Helpottaa asian tutkimista.
tuolta löytyy ohjelman käsikiejotus. Helpottaa asian tutkimista.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Huomauttaisin,
että virallisperiaate on muutakin kuin huonoa prosessinjohtoa. Se on
kansalaisen oikeusturvan tae. Virallisperiaate tarkoittaa sitä, että
hallintotuomioistuin ottaa huomioon myös ne seikat, joihin
kansalainen ei ole huomannut viitata.
Hallintoprosessi käydään lähes aina ilman avustajaa. Usein edes viranomaispuolella ei ole juristeja mukana. Tämän vuoksi tuomioistuimen on oltava paljon aktiivisempi kuin siviiliprosessissa.
Hallintoprosessi käydään lähes aina ilman avustajaa. Usein edes viranomaispuolella ei ole juristeja mukana. Tämän vuoksi tuomioistuimen on oltava paljon aktiivisempi kuin siviiliprosessissa.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Mutta
kuten tästä MOT-tapauksessa käsitellystä asiasta nähdään,
virallisperiaate voi olla ja käytännössä myös on keino, jolla
tuomioistuin toimii todella tavallaan viranomaistoiminnan tai
hallinnon jatkeena ja ikään kuin "avittaa" viranomaista
voittamaan asian yksityistä asianosaista vastaan.
Pitäisi ehdottomasti vaatia, että uuteen hallintolainkäyttölakiin otetaan selkeät säännökset siitä, mitkä ovat hallintotuomioistuimen tutkimisvallan rajat eli miten asiassa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet sitovat tuomioistuinta.
Viittaan OK 24:3:n säännöksiin vaatimistaakasta ja väittämistaakasta riita-asiassa. Siinä olisi mallia myös hallintoasioihin.
Virallisperiaate on aivan liian epämääräinen normi ja sen avulla voidaan näköjään "sumplia" hallintotuomioistuimessa melkein miten vain.
Ko. tapauksessa tuomioistuin toimi asianosaisilta salassa eikä käyttänyt prosessinjohtovelvoitettaan.
Myös prosessinjohdosta pitää saada uuteen lakiin nykyistä ja ehdotetussa mietinnössä esitettyä selvemmät säännökset.
Pitäisi ehdottomasti vaatia, että uuteen hallintolainkäyttölakiin otetaan selkeät säännökset siitä, mitkä ovat hallintotuomioistuimen tutkimisvallan rajat eli miten asiassa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet sitovat tuomioistuinta.
Viittaan OK 24:3:n säännöksiin vaatimistaakasta ja väittämistaakasta riita-asiassa. Siinä olisi mallia myös hallintoasioihin.
Virallisperiaate on aivan liian epämääräinen normi ja sen avulla voidaan näköjään "sumplia" hallintotuomioistuimessa melkein miten vain.
Ko. tapauksessa tuomioistuin toimi asianosaisilta salassa eikä käyttänyt prosessinjohtovelvoitettaan.
Myös prosessinjohdosta pitää saada uuteen lakiin nykyistä ja ehdotetussa mietinnössä esitettyä selvemmät säännökset.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
J.P.H.
kirjoitti...
Nuuksion
kansallispuisto on todella hienoa aluetta. Olen nuoruudessani
retkeillyt alueella useasti. On hienoa, että alue on
suojeltu.
Toinen asia on se onko oikeus tapahtunut ja onko lakia noudatettu kirjaimellisesti, tai oleellisesti. Katsoin myös tuon MOT ohjelman ja minulta jäi havaitsematta minkä suuruisen korvauksen Järviset saivat perintötilastaan. Tämä olisi ollut oikeudenmukaisuuden kannalta oleellinen tieto.
Toinen asia on se onko oikeus tapahtunut ja onko lakia noudatettu kirjaimellisesti, tai oleellisesti. Katsoin myös tuon MOT ohjelman ja minulta jäi havaitsematta minkä suuruisen korvauksen Järviset saivat perintötilastaan. Tämä olisi ollut oikeudenmukaisuuden kannalta oleellinen tieto.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Virolaisen
väite, että "KHO:n menettely ja päätös perustaa asia myös
luonnonsuojelulakiin, näyttää tulleen paitsi Järvisille myös
heidän lakimiehilleen yllätyksenä", on kummallinen.
Luontodirektiivin Natura-koskevat velvoitteethan on pantu Suomessa
täytäntöön ottamalla asiaa koskevat säännökset
luonnonsuojelulakiin. Natura 2000 -ohjelmaan sisällytetyn kohde
suojeltaneen useimmiten luonnonsuojelulain nojalla. MOT:n jutusta
ilmenneiden seikkojen perusteella pitäisin selvänä, että
lunastuspäätös on tehty nimenomaan luonnonsuojelulain 52 §:n 2
momentin nojalla.
MOT:n jutussa on sitä paitsi sekoitettu pahemman kerran Natura 2000 -verkostoon liittämisen edellytykset ja lunastamisen edellytykset. Kyseinen alue oli jo komission päätöksellä sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan. On toki mahdollista, että Suomen viranomaisten komissiolle toimittama selvitys ei täytä luontodirektiivin vaatimuksia. KHO:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa arvioida lunastuspäätöksestä tehdyn valituksen käsittelyn yhteydessä komission päätöksen lainmukaisuutta.
Luontodirektiivi edellyttää Natura 2000 -ohjelmaan sisällytetyn alueen suojelemista, mutta ei välttämättä sen lunastamista valtiolle. Tässä tapauksessa alue on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suojella osana olemassa olevaa luonnonsuojelualuetta, Nuuksion kansallispuistoa. Tämä on ollut nimenomaan se syy, miksi alue on katsottu tarpeelliseksi lunastaa valtiolle. Muistuttaisin, että KHO:n käsittelemässä asiassa ei ollut kyse luonnonsuojelualueen perustamisesta vaan yksityisen alueen lunastamisesta valtiolle luonnonsuojelualueeseen liittämistä varten. Ohjelmassa näytetyssä ympäristöministeriön lausunnon kohdassa tuotiin hyvin selvästi esiin, että lunastettava alue on tarkoitus liittää Nuuksion kansallispuistoon. Tämä seikka on ilmeisesti tuotu esiin myös ympäristöministeriön päätöksessä (ks. aiempi viestini). Toimivalta lunastuspäätöksen tekemiseen on ollut ympäristöministeriöllä, koska lunastettu kohde sisältyy Natura 2000 -ohjelmaan ja valtioneuvoston hyväksymään rantojensuojeluohjelmaan. Sillä seikalla, ettei Nuuksion kansallispuisto sisälly kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmaan, ei ole merkitystä asiassa. Missään ei ole säädetty, että kansallispuistoon saisi liittää vain tuohon nimenomaiseen luonnonsuojeluohjelmaan sisältyviä alueita.
Ympäristöministeriön lausunnossa KHO:lle todetaan seuraavaa: "Nuuksion kansallispuiston perustamista koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 111/1993 vp) on todettu muun muassa seuraavaa: 'Kansallispuiston perustamisen jälkeen jää Nuuksion järviylängön maisemallisesti ja luontonsa puolesta arvokkaimpaan ydinosaan luettavien yksityismaiden suojelu edelleen ratkaisematta. Niistä suurin osa, ennen kaikkea valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman alue, olisi perusteltua hankkia valtiolle osaksi Nuuksion kansallispuistoa.' Koko Nuuksion Natura 2000 -alue on suunniteltu ja rajattu niistä lähtökohdista, joilla pyritään kansallispuiston lopulliseen laajuuteen. Suojelun toteutusmuotoa harkittaessa on nimenomaan lähdetty edellä mainituista seikoista".
MOT:n jutussa on sitä paitsi sekoitettu pahemman kerran Natura 2000 -verkostoon liittämisen edellytykset ja lunastamisen edellytykset. Kyseinen alue oli jo komission päätöksellä sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan. On toki mahdollista, että Suomen viranomaisten komissiolle toimittama selvitys ei täytä luontodirektiivin vaatimuksia. KHO:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa arvioida lunastuspäätöksestä tehdyn valituksen käsittelyn yhteydessä komission päätöksen lainmukaisuutta.
Luontodirektiivi edellyttää Natura 2000 -ohjelmaan sisällytetyn alueen suojelemista, mutta ei välttämättä sen lunastamista valtiolle. Tässä tapauksessa alue on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suojella osana olemassa olevaa luonnonsuojelualuetta, Nuuksion kansallispuistoa. Tämä on ollut nimenomaan se syy, miksi alue on katsottu tarpeelliseksi lunastaa valtiolle. Muistuttaisin, että KHO:n käsittelemässä asiassa ei ollut kyse luonnonsuojelualueen perustamisesta vaan yksityisen alueen lunastamisesta valtiolle luonnonsuojelualueeseen liittämistä varten. Ohjelmassa näytetyssä ympäristöministeriön lausunnon kohdassa tuotiin hyvin selvästi esiin, että lunastettava alue on tarkoitus liittää Nuuksion kansallispuistoon. Tämä seikka on ilmeisesti tuotu esiin myös ympäristöministeriön päätöksessä (ks. aiempi viestini). Toimivalta lunastuspäätöksen tekemiseen on ollut ympäristöministeriöllä, koska lunastettu kohde sisältyy Natura 2000 -ohjelmaan ja valtioneuvoston hyväksymään rantojensuojeluohjelmaan. Sillä seikalla, ettei Nuuksion kansallispuisto sisälly kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmaan, ei ole merkitystä asiassa. Missään ei ole säädetty, että kansallispuistoon saisi liittää vain tuohon nimenomaiseen luonnonsuojeluohjelmaan sisältyviä alueita.
Ympäristöministeriön lausunnossa KHO:lle todetaan seuraavaa: "Nuuksion kansallispuiston perustamista koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 111/1993 vp) on todettu muun muassa seuraavaa: 'Kansallispuiston perustamisen jälkeen jää Nuuksion järviylängön maisemallisesti ja luontonsa puolesta arvokkaimpaan ydinosaan luettavien yksityismaiden suojelu edelleen ratkaisematta. Niistä suurin osa, ennen kaikkea valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman alue, olisi perusteltua hankkia valtiolle osaksi Nuuksion kansallispuistoa.' Koko Nuuksion Natura 2000 -alue on suunniteltu ja rajattu niistä lähtökohdista, joilla pyritään kansallispuiston lopulliseen laajuuteen. Suojelun toteutusmuotoa harkittaessa on nimenomaan lähdetty edellä mainituista seikoista".
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Virolaisen
väite perustuu siihen, mitä Järviset eilisessä ohjelmassa itse
lausuivat ja minkä myös prof. Majamaa toi aika selkeästi
esiin.
"On katsottu tarkoituksenmukaiseksi" ja "suojelun toteuttamismuotoa harkittaessa" jne. sanotaan YM:n KHO:lle antamassa lausunnossa, mutta kyse on nyt siitä, millä perusteella tilaa oltiin alun perin pakkolunastamassa.
Kysymyksessä on merkittävä asia maanomistajien kannalta. Kyllä tämän luokan asia pitää osata käsitellä niin ammattitaitoisesti ja asianmukaisesti, ettei päätöksen jälkeen herätä ihmetystä, mistä tuo "uusi peruste" tempaistiin päätökseen ja sen perusteluihin.
KHO olisi aivan hyvin pitää suullisen käsittelyn, jossa asia olisi ruodittu kunnolla. KHO:lla on toimitalossa iso suullisen käsittelyn sali ja varmaan pienempiäkin istuntohuoneita. Miksi niitä ei juuri koskaan käytetä, kun käsitellään ihmisten valituksia?
KHO toimittaa vuosittain keskimäärin vain 2-3 suullista käsittelyä, vaikka se ratkaisee vuodessa noin 4 000 asiaa.
KHO:n suuressa istuntosalissa järjestetään lähinnä vain yleisö- ja juhlatilaisuuksia, joissa Pekka Hallberg ja kumppanit kehuvat, miten fiiniä tämä prosessi ja yleensä hallintolainkäyttö Suomessa onkaan!
Mutta kuten olen aiemminkin sanonut, todellisuudessa KHO lienee Euroopan salaisin tuomioistuin mitä suullisiin ja siis julkisiin käsittelyihin tulee.
Käsittelyn julkisuus voi voi toteutua vain suullisessa istuntokäsittelyssä. jossa asianosaiset ajavat asiaansa.
On merkillistä, ettei edes nyt valmisteltavana olevaan uuteen hallintoprosessilakiin ehdoteta säännöksiä siitä, mitä tuo kummallinen virallisuusperiaate oikein tarkoittaa ja mitkä ovat hallinto-oikeuden ja KHO:n tutkimisvallan rajat.
Kävin äsken läpi prof. Olli Mäenpään laajaa opusta "Hallintoprosessioikeus", mutta ihmeeksi huomasin, ettei siinäkään käsitellä kysymystä siitä, miten asiassa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet sitovat tuomioistuinta. Käsitettä väittämistaakka (tai vetoamistaakka) , joka on oikeudenkäynnin kulmakiviä, ei Mäenpään kirjassa edes mainita. Ei liioin hänen johdollaan istuneen hallintoprosessityöryhmän mietinnössä. - Varsin outoa!
Prosessinjohdosta kirjassa ja mietinnössä on kyllä mainintoja, mutta esitys liikkuu po. osin erittäin yleisellä tasolla ilman minkäänlaista konkretiaa.
"On katsottu tarkoituksenmukaiseksi" ja "suojelun toteuttamismuotoa harkittaessa" jne. sanotaan YM:n KHO:lle antamassa lausunnossa, mutta kyse on nyt siitä, millä perusteella tilaa oltiin alun perin pakkolunastamassa.
Kysymyksessä on merkittävä asia maanomistajien kannalta. Kyllä tämän luokan asia pitää osata käsitellä niin ammattitaitoisesti ja asianmukaisesti, ettei päätöksen jälkeen herätä ihmetystä, mistä tuo "uusi peruste" tempaistiin päätökseen ja sen perusteluihin.
KHO olisi aivan hyvin pitää suullisen käsittelyn, jossa asia olisi ruodittu kunnolla. KHO:lla on toimitalossa iso suullisen käsittelyn sali ja varmaan pienempiäkin istuntohuoneita. Miksi niitä ei juuri koskaan käytetä, kun käsitellään ihmisten valituksia?
KHO toimittaa vuosittain keskimäärin vain 2-3 suullista käsittelyä, vaikka se ratkaisee vuodessa noin 4 000 asiaa.
KHO:n suuressa istuntosalissa järjestetään lähinnä vain yleisö- ja juhlatilaisuuksia, joissa Pekka Hallberg ja kumppanit kehuvat, miten fiiniä tämä prosessi ja yleensä hallintolainkäyttö Suomessa onkaan!
Mutta kuten olen aiemminkin sanonut, todellisuudessa KHO lienee Euroopan salaisin tuomioistuin mitä suullisiin ja siis julkisiin käsittelyihin tulee.
Käsittelyn julkisuus voi voi toteutua vain suullisessa istuntokäsittelyssä. jossa asianosaiset ajavat asiaansa.
On merkillistä, ettei edes nyt valmisteltavana olevaan uuteen hallintoprosessilakiin ehdoteta säännöksiä siitä, mitä tuo kummallinen virallisuusperiaate oikein tarkoittaa ja mitkä ovat hallinto-oikeuden ja KHO:n tutkimisvallan rajat.
Kävin äsken läpi prof. Olli Mäenpään laajaa opusta "Hallintoprosessioikeus", mutta ihmeeksi huomasin, ettei siinäkään käsitellä kysymystä siitä, miten asiassa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet sitovat tuomioistuinta. Käsitettä väittämistaakka (tai vetoamistaakka) , joka on oikeudenkäynnin kulmakiviä, ei Mäenpään kirjassa edes mainita. Ei liioin hänen johdollaan istuneen hallintoprosessityöryhmän mietinnössä. - Varsin outoa!
Prosessinjohdosta kirjassa ja mietinnössä on kyllä mainintoja, mutta esitys liikkuu po. osin erittäin yleisellä tasolla ilman minkäänlaista konkretiaa.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Eilisessä
MOT-ohjelmassa väitettiin, että KHO on menetellyt
virheellisesti,koska se ei ollut pyytänyt käsiteltävänään
olevassa asiassa EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisua.
Vt. tämän johdosta KHO:n tänään antaman ennakkopäätöksen 2011:38 otsikkoa:
- KHO purki päätöksensä, koska ei ollut aikanaan hankkinut EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisua.
Vt. tämän johdosta KHO:n tänään antaman ennakkopäätöksen 2011:38 otsikkoa:
- KHO purki päätöksensä, koska ei ollut aikanaan hankkinut EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisua.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Miksi
KHO:n presidentti, kukaan KHO:n tuomareista tai edes KHO:n
tiedotuspäällikkö ei suostunut haastateltavaksi eilen nähdyssä
MOT-ohjelmassa?
Nyt ohjelman jälkeen KHO:ssa kenties väitetään, että ohjelman tekijät olivat ymmärtäneet KHO:n päätöksen väärin tai esittäneet ohjelmassa vääriä väitteitä. Mutta juuri tämän vuoksi olisi ollut paikallaan, että KHO:n edustajat olisivat olleet vastaamassa ohjelmassa esitettyihin väitteisiin.
Viranomaisia velvoittava tiedottamisvelvollisuus koskee myös tuomioistuimia. Tähän velvollisuuteen kuuluu, että MOT-ohjelman kaltaisissa tapauksissa asianomaisen tuomioistuimen edustaja suostuu haastattelupyyntöön ja oikaisee tiedotusvälineen mahdolliset väärät väitteet.
Nyt ohjelman jälkeen KHO:ssa kenties väitetään, että ohjelman tekijät olivat ymmärtäneet KHO:n päätöksen väärin tai esittäneet ohjelmassa vääriä väitteitä. Mutta juuri tämän vuoksi olisi ollut paikallaan, että KHO:n edustajat olisivat olleet vastaamassa ohjelmassa esitettyihin väitteisiin.
Viranomaisia velvoittava tiedottamisvelvollisuus koskee myös tuomioistuimia. Tähän velvollisuuteen kuuluu, että MOT-ohjelman kaltaisissa tapauksissa asianomaisen tuomioistuimen edustaja suostuu haastattelupyyntöön ja oikaisee tiedotusvälineen mahdolliset väärät väitteet.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Professori
Virolainen on ottanut esille erittäin merkittävän epäkohdan.
Toisin kuin yritetään väittää, hallintotuomioistuimet Suomessa eivät todellakaan ole puolueettomia tuomioistuimia, joiden tutkittavaksi kuntalainen voisi saattaa vaikkapa kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuuden.
Todellisuudessa hallintotuomioistuimet ovat nimenomaan viranomaistoiminnan jatke, instanssi, joka itse virheellisesti mieltää tehtäväkseen siunata viranomaisten päätökset ja selittää lailliseksi sellainenkin menettely, jonka lailliseksi käsittämiseen ei normaalikansalaisen eikä edes keskivertojuristin järki ja oikeustaju riitä.
Nämä lailliseksi selittämiset ovat usein samaa tasoa, kuin sen taannoisen rikosjuttuihin erikoistuneen juristin, joka tarinan mukaan raastuvanoikeuden istunnossa väitti, ettei hänen päämiehensä suinkaan ollut pakenemassa rikospaikalta vaan itse asiassa juoksemassa sitä kohti. Jos nimittäin poliisi olisi antanut hänen jatkaa matkaansa, hän olisi ennenpitkää saapunutkin rikospaikalle - juostuaan ensin 40.000 kilometriä.
Annettujen ratkaisujen valossa viranomaisten tarkoitus luvattoman usein pyhittää keinot. Tämä koskee sekä KHO:ta että erityisesti hallinto-oikeuksia. Ongelma on vakava, ja siihen tulisi puuttua. Koko hallintoprosessijärjestelmä kaipaa täysremonttia.
Toisin kuin yritetään väittää, hallintotuomioistuimet Suomessa eivät todellakaan ole puolueettomia tuomioistuimia, joiden tutkittavaksi kuntalainen voisi saattaa vaikkapa kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuuden.
Todellisuudessa hallintotuomioistuimet ovat nimenomaan viranomaistoiminnan jatke, instanssi, joka itse virheellisesti mieltää tehtäväkseen siunata viranomaisten päätökset ja selittää lailliseksi sellainenkin menettely, jonka lailliseksi käsittämiseen ei normaalikansalaisen eikä edes keskivertojuristin järki ja oikeustaju riitä.
Nämä lailliseksi selittämiset ovat usein samaa tasoa, kuin sen taannoisen rikosjuttuihin erikoistuneen juristin, joka tarinan mukaan raastuvanoikeuden istunnossa väitti, ettei hänen päämiehensä suinkaan ollut pakenemassa rikospaikalta vaan itse asiassa juoksemassa sitä kohti. Jos nimittäin poliisi olisi antanut hänen jatkaa matkaansa, hän olisi ennenpitkää saapunutkin rikospaikalle - juostuaan ensin 40.000 kilometriä.
Annettujen ratkaisujen valossa viranomaisten tarkoitus luvattoman usein pyhittää keinot. Tämä koskee sekä KHO:ta että erityisesti hallinto-oikeuksia. Ongelma on vakava, ja siihen tulisi puuttua. Koko hallintoprosessijärjestelmä kaipaa täysremonttia.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Anonyymi
kirjoitti...
En
edelläänkään ymmärrä, mikä se uusi peruste muka on.
Ympäristöministeriön päätöksessä on nimenomaan ollut kyse
alueen hankkimisesta valtion omistukseen kansallispuistoon
liittämistä varten.
Ympäristöministeriön päätöksessä on todettu lunastettavan tilan sisältyvän Natura 2000 -ohjelmaan, rantojensuojeluohjelmaan ja maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi osoitettuun alueeseen. Tämän jälkeen (perustelujen 3. kappale) päätöksessä on perusteltu sitä, miksi edellä mainittujen ohjelmien ja maakuntakaavan edellyttämä suojelu on päätetty toteuttaa päätöslauselmasta ilmenevällä toimenpiteellä eli lunastamalla alue valtion omistukseen. Perustelut ovat liittyneet muun muassa Nuuksion kansallispuistoon.
Koska alue sisältyy Natura 2000 -ohjelmaan, on Suomen viranomaisilla ollut velvollisuus toteuttaa suojelu viimeistään kuudessa vuodessa siitä, kun komissio tai neuvosto on hyväksynyt alueen yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi. Koko asiassa ei siten ole niinkään ollut kyse siitä, suojellaanko alue vai ei, vaan siitä, onko alueen lunastaminen valtion omistukseen kansallispuistoon liittämistä varten oikea tapa toteuttaa Natura 2000 -ohjelman edellyttämä suojelu.
Ilmeisesti valittajat ovat kuvitelleet hakevansa muutosta johonkin muuhun asiaan kuin mistä ympäristöministeriön päätöksessä edes oli kyse.
Ympäristöministeriön päätöksessä on todettu lunastettavan tilan sisältyvän Natura 2000 -ohjelmaan, rantojensuojeluohjelmaan ja maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi osoitettuun alueeseen. Tämän jälkeen (perustelujen 3. kappale) päätöksessä on perusteltu sitä, miksi edellä mainittujen ohjelmien ja maakuntakaavan edellyttämä suojelu on päätetty toteuttaa päätöslauselmasta ilmenevällä toimenpiteellä eli lunastamalla alue valtion omistukseen. Perustelut ovat liittyneet muun muassa Nuuksion kansallispuistoon.
Koska alue sisältyy Natura 2000 -ohjelmaan, on Suomen viranomaisilla ollut velvollisuus toteuttaa suojelu viimeistään kuudessa vuodessa siitä, kun komissio tai neuvosto on hyväksynyt alueen yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi. Koko asiassa ei siten ole niinkään ollut kyse siitä, suojellaanko alue vai ei, vaan siitä, onko alueen lunastaminen valtion omistukseen kansallispuistoon liittämistä varten oikea tapa toteuttaa Natura 2000 -ohjelman edellyttämä suojelu.
Ilmeisesti valittajat ovat kuvitelleet hakevansa muutosta johonkin muuhun asiaan kuin mistä ympäristöministeriön päätöksessä edes oli kyse.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Jyrki
Virolainen kirjoitti...
Anonyymin
tavoin myöskään maanomistajat ja heidän lakimiehensä eivät ole
ymmärtäneet, millä perusteella KHO on ratkaissut asian päätöksestä
ilmenevällä tavalla ja perusteella.
Juuri tämän vuoksi tuomari ja tuomioistuinkollegio on velvollinen prosessinjohtoteitse informoimaan asianosaisia ja selventämään ja selvittämään asiaa, jotta kuuleminen toteutuisi eikä yllätysratkaisuja pääsisi syntymään.
Juuri tämän vuoksi tuomari ja tuomioistuinkollegio on velvollinen prosessinjohtoteitse informoimaan asianosaisia ja selventämään ja selvittämään asiaa, jotta kuuleminen toteutuisi eikä yllätysratkaisuja pääsisi syntymään.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Todettaakot
vielä, että asiassa ei näyttäisi olleen kyse Euroopan yhteisöjen
oikeuden tulkinnasta, joten ennakkoratkaisun pyytäminen yhteisöjen
tuomioistuimelta ei ole ollut tarpeen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana ei ollut se, täyttääkö alue luontodirektiivin Natura 2000 -kohteelle asettamat vaatimukset (tämä kysymys oli jo ratkaistu komission päätöksellä hyväksyä kyseinen alue Natura 2000 -ohjelmaan). Asiassa oli sen sijaan kysymys siitä, onko lunastaminen valtion omistukseen kansallispuistoon liittämistä varten oikea tapa toteuttaa Natura 2000 -ohjelman edellyttämä suojelu. Luontodirektiivistä tuskin on johdettavissa mitään estettä ympäristöministeriön valitsemalle suojelun toteuttamistavalle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana ei ollut se, täyttääkö alue luontodirektiivin Natura 2000 -kohteelle asettamat vaatimukset (tämä kysymys oli jo ratkaistu komission päätöksellä hyväksyä kyseinen alue Natura 2000 -ohjelmaan). Asiassa oli sen sijaan kysymys siitä, onko lunastaminen valtion omistukseen kansallispuistoon liittämistä varten oikea tapa toteuttaa Natura 2000 -ohjelman edellyttämä suojelu. Luontodirektiivistä tuskin on johdettavissa mitään estettä ympäristöministeriön valitsemalle suojelun toteuttamistavalle.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Kuten
sanottu, maanomistajilla ja heidän lakimiehillään on ollut asiasta
toisenlainen käsitys, mitä anonyymi nyt yrittää innokkaasti
tolkuttaa.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Mitä
tulee KHO:n tuomareiden kieltäytymiseen MOT:n haastattelusta, pitää
olla joko hullu tai todella varma omasta asiastaan, jos
suostuu MOT:n haastateltavaksi MOT:n vastapuoleksi. MOT ei edes yritä
olla objektiivinen ohjelma (eikä väitäkään olevansa), vaan
selkeästi ottaa jonkun kannan.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
todettakoon
vielä, että valtio ei esittänyt KHO:ssa mitään vaatimuksia. Vaan
Järviset. Valtio toki puolusti päätöstään, jonka lopputulosta
blgisti ilmeisesti kutsuu "vaatimuksiksi". Tähän nähden
riitaprosessin vaatimustaakan jalkauttaminen asiaan ei toimi kovin
hyvin.
Ehkä on niin, että valittajat eivät täysin ymmärtäneet mihin perusteisiin valtion päätös oli perustunut (vaatimusten perusteet/blogistin terminologiassa). kun päätös ilmeisesti oli perustunut muihin tai myös muihin seikkoihin kuin mitä valittajat esittivät, voitiin KHO:nkin päätös perustaa näihin seikkoihin. Siis alue on kuitenkin voitu perustaa x.x. perusteella, vaikka valittajat ovat riitauttaneet asian perusteella y?
sinänsä on selvää, että KHO:kaan ei voi perustaa päätöstään sellaiseen perusteeseen (blogistilla voisi olla : vaatimuksen peruste), jota valtion päätöksessä ei ole mainittu.
no, kyllä toisaalta tämä hallinto-prosessi vähän epämääräistä on! toivon, että blogisti tekisi siirtymän hallintolainkäytön tutkimiseen ja ottaisi homman haltuun. Sinänsä riitaprosessin sääntöjen tyyliset säännöt toisivat vähän ryhtiä hommmaan. Asioiden kirjo vaan on niin kovin laaja hallintopäätösten ja asioiden osalta. Sinänsä virallisperiaate kai toimii lähtökohtaisesti heikomman suojaksi. mutta onhan se periaatteena epämääräinen.
TV: Antti
Ehkä on niin, että valittajat eivät täysin ymmärtäneet mihin perusteisiin valtion päätös oli perustunut (vaatimusten perusteet/blogistin terminologiassa). kun päätös ilmeisesti oli perustunut muihin tai myös muihin seikkoihin kuin mitä valittajat esittivät, voitiin KHO:nkin päätös perustaa näihin seikkoihin. Siis alue on kuitenkin voitu perustaa x.x. perusteella, vaikka valittajat ovat riitauttaneet asian perusteella y?
sinänsä on selvää, että KHO:kaan ei voi perustaa päätöstään sellaiseen perusteeseen (blogistilla voisi olla : vaatimuksen peruste), jota valtion päätöksessä ei ole mainittu.
no, kyllä toisaalta tämä hallinto-prosessi vähän epämääräistä on! toivon, että blogisti tekisi siirtymän hallintolainkäytön tutkimiseen ja ottaisi homman haltuun. Sinänsä riitaprosessin sääntöjen tyyliset säännöt toisivat vähän ryhtiä hommmaan. Asioiden kirjo vaan on niin kovin laaja hallintopäätösten ja asioiden osalta. Sinänsä virallisperiaate kai toimii lähtökohtaisesti heikomman suojaksi. mutta onhan se periaatteena epämääräinen.
TV: Antti
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Kallelle:
Eikö ole itsestään selvää, että KHO:n tuomareiden pitäisi olla todella varmoja asiastaan?
Vai onko tuomio sittenkin perustettu mielivaltaan, eikä syihin ja lakiin?
Eikö ole itsestään selvää, että KHO:n tuomareiden pitäisi olla todella varmoja asiastaan?
Vai onko tuomio sittenkin perustettu mielivaltaan, eikä syihin ja lakiin?
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Kalle
- vai oliko se nyt Pikku-Kalle - ei varmaan muista tai tiedä, että
tuota MOT-ohjelmaa on tehty TV1:ssä muistini mukaan kai jo lähemmäs
parikymmentä vuotta.
Kun yleisradiolla on velvollisuus pyrkiä ohjelmistossaan mahdollisimman objektiiviseen tiedonvälitykseen (näin ainakin otaksun), tuntuu Kallen väite siitä, ettei MOT:ssa koskaan edes yritettäisi tehdä objektiivisia ohjelmia, kyllä kovasti liioitellulta.
Eilisessäkin ohjelmassa olisi luultavasti voitu päästä vielä nyt nähtyä objektiivisempaan tulokseen, jos KHO:n edustajat olisivat ministeri Lehtomäen tavoin olleet asiassa yhteistyöhalukkaita.
Kun yleisradiolla on velvollisuus pyrkiä ohjelmistossaan mahdollisimman objektiiviseen tiedonvälitykseen (näin ainakin otaksun), tuntuu Kallen väite siitä, ettei MOT:ssa koskaan edes yritettäisi tehdä objektiivisia ohjelmia, kyllä kovasti liioitellulta.
Eilisessäkin ohjelmassa olisi luultavasti voitu päästä vielä nyt nähtyä objektiivisempaan tulokseen, jos KHO:n edustajat olisivat ministeri Lehtomäen tavoin olleet asiassa yhteistyöhalukkaita.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Olettaisin,
että ennen lunastuspäätöksen tekoa maanomistajia on kuultu, missä
yhteydessä heille on kerrottu ministeriön toimesta, millä
perusteella lunastuspäätös aiotaan tehdä. Tämän jälkeen
maanomistajat ovat lausuneet asiassa niiden seikkojen ja perusteiden
perusteella, jotka ministeriö on heille ilmoittanut tulevan
kysymykseen lunastusperusteena.
Ministeriön lunastuspäätös oli perustunut seikkaan x, mutta eilisessä MOT-ohjelmassa väitettiin, että KHO hylkäsi maanomistajien x:n riitauttamiseen perustuvan valituksen ja katsoi, että lunastus oli pätevä, ei kutenkaan seikan x, vaan kokonaan uuden seikan y perusteella. Tähän seikkaan ministeriön lunastuspäätös ei siis ollut perustunut.
Tämä oli eilisen ohjelman sanoma.
Minusta hallintoprosessi ei ole vain "vähän" vaan monessa suhteessa eriskummallinen, kuten olen eilen blogissani maininnut.
Suomessa hallintoprosessia ei opeteta eikä tutkita prosessioikeuden osana, vaan nimenomaan juuri hallinto-oikeuden osana. Kun olen joskus hieman ihmetellyt asiaa, olen saanut aina vastaukseksi sen, että "no, kun hallintolainkäyttö liittyy niin kiinteästi hallintoon ja hallinto-oikeuteen."
Siis, tästäkin selkeästi ilmenee, että hallintoprosessia pidetään tavallaan hallinnon ja viranomaistoiminnan "jatkeena," ei itsenäisenä prosessinlajina.
Minusta nyt olisi jo vihdoinkin korkea aika "puhdistaa" hallintoprosessi hallinnon piirteistä ja tehdä siitä selkeästi "kunnon prosessia."
Hallintoprosessissa vain hallintoriita-asioiden käsittely on kaksiasianosaissuhteelle perustuvaa normaalia prosessia. Pitäisi tutkia, eikö myös hallintovalitusmenettelystä voitaisi muodostaa hallintoriita-asian käsittelyn kaltainen menettely. Minusta siihen ei olisi painavia periaatteellisia esteitä.
Ministeriön lunastuspäätös oli perustunut seikkaan x, mutta eilisessä MOT-ohjelmassa väitettiin, että KHO hylkäsi maanomistajien x:n riitauttamiseen perustuvan valituksen ja katsoi, että lunastus oli pätevä, ei kutenkaan seikan x, vaan kokonaan uuden seikan y perusteella. Tähän seikkaan ministeriön lunastuspäätös ei siis ollut perustunut.
Tämä oli eilisen ohjelman sanoma.
Minusta hallintoprosessi ei ole vain "vähän" vaan monessa suhteessa eriskummallinen, kuten olen eilen blogissani maininnut.
Suomessa hallintoprosessia ei opeteta eikä tutkita prosessioikeuden osana, vaan nimenomaan juuri hallinto-oikeuden osana. Kun olen joskus hieman ihmetellyt asiaa, olen saanut aina vastaukseksi sen, että "no, kun hallintolainkäyttö liittyy niin kiinteästi hallintoon ja hallinto-oikeuteen."
Siis, tästäkin selkeästi ilmenee, että hallintoprosessia pidetään tavallaan hallinnon ja viranomaistoiminnan "jatkeena," ei itsenäisenä prosessinlajina.
Minusta nyt olisi jo vihdoinkin korkea aika "puhdistaa" hallintoprosessi hallinnon piirteistä ja tehdä siitä selkeästi "kunnon prosessia."
Hallintoprosessissa vain hallintoriita-asioiden käsittely on kaksiasianosaissuhteelle perustuvaa normaalia prosessia. Pitäisi tutkia, eikö myös hallintovalitusmenettelystä voitaisi muodostaa hallintoriita-asian käsittelyn kaltainen menettely. Minusta siihen ei olisi painavia periaatteellisia esteitä.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Kalle
kirjoitti...
Blogisti
voinee henkilöön käyvien hyökkäysten sijaan vaikka harrastaa
tutkimusta MOT:n motiiveista. Esimerkiksi MOT:n oma linjaus
http://ohjelmat.yle.fi/mot/toimitus sanoo näin: "Ohjelma voi
olla ärsyttävä ja joidenkin mielestä jopa loukkaava."
Toki sitten sanotaan myös "on kuultava myös toista osapuolta", mutta tämä MOT:ssa kyllä usein toteutetaan tarkoituksenhakuisesti. Tästä vaikka referenssinä MOT:n saamat JSN:n langettavat päätökset.
MOT:n kaltaisia ohjelmia toki tarvitaan ja mielelläni tuen MOT:iakin tv-maksullani, mutta en käyttäisi MOT:in mielipiteitä tiedon lähteinä - kylläkin mielenkiintoisten asioiden selvittämisen alkupisteinä. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan blogistin analyysiä ko. KHO:n päätöksestä (olen laiska enkä jaksa itse sitä KHO:sta metsästää).
MOT on muuten pyörinyt n. vuodesta 1996.
Toki sitten sanotaan myös "on kuultava myös toista osapuolta", mutta tämä MOT:ssa kyllä usein toteutetaan tarkoituksenhakuisesti. Tästä vaikka referenssinä MOT:n saamat JSN:n langettavat päätökset.
MOT:n kaltaisia ohjelmia toki tarvitaan ja mielelläni tuen MOT:iakin tv-maksullani, mutta en käyttäisi MOT:in mielipiteitä tiedon lähteinä - kylläkin mielenkiintoisten asioiden selvittämisen alkupisteinä. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan blogistin analyysiä ko. KHO:n päätöksestä (olen laiska enkä jaksa itse sitä KHO:sta metsästää).
MOT on muuten pyörinyt n. vuodesta 1996.
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
Halinto-oikeuksien
suurin ongelma on vanha hallinto-oikeuden periaate, että
viranomaisratkaisun oletetaan olevan oikea, jollei muuta osoiteta.
Samaan johtaa se, ettei siellä ole yleensä kaksiosaisprosessia (ts
valtiolla oma edustaja), jolloin tuomioistuin itse liukuu
virallisperiaatteen johdosta valtion edun valvojaksi. Kyllä
hallinto-oikeuksiin ja KHO:oon soveltuu useimmiten se vanha periaate,
että "ei koira koiran hännälle polje".
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
En
ota seuraavassa kantaa kirjoituksen kohteena olevaan caseen, vaan
hallinto-"oikeudelliseen" prosessiin yleisesti.
Olen pitkään ihmetellyt, kuinka Suomessa voi olla tämänkaltainen - täysin viranomaisen johdateltavissa oleva - tuomioistuin. Käytännössä hallinto-oikeudet toistavat juuri ne perustelut, jotka viranomainen lausunnossaan/selvityksessään antaa ja ratkaisevat asian viranomaisen kannan mukaisesti. Lisäksi prosessissa päätöksen tehnyt virkamies antaa yleensä vain oman lausuntonsa ja varsinaisen kannan ilmaisee itse viranomainen lakimiehineen - kansalaisella ei uskoakseni ole kovin usein lakimiestä käytössään hallintoprosessissa.
Yhdessä hyvin tuntemassani tapauksessa lakia tulkittiin päätöksen perusteluissa niin totaalisen väärin sekä HaO:ssa että KHO:ssa, että asia vietäneen aikanaan ylimpien laillisuusvalvojien käsittelyyn. Päätös saa puolestani pysyä, kunhan ne perustelut ja noudatetut oikeusohjeet saataisiin edes laillisiksi. Kyllä aiheutti suurta riemua se KHO:n perinteinen feodaaliherruutta uhkuva loppukaneetti: "Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot!" - tällä pyrittäneen "mä huudan niin kovaa, että olen oikeassa" - tyyppiseen argumentaatioon.
-KS
Olen pitkään ihmetellyt, kuinka Suomessa voi olla tämänkaltainen - täysin viranomaisen johdateltavissa oleva - tuomioistuin. Käytännössä hallinto-oikeudet toistavat juuri ne perustelut, jotka viranomainen lausunnossaan/selvityksessään antaa ja ratkaisevat asian viranomaisen kannan mukaisesti. Lisäksi prosessissa päätöksen tehnyt virkamies antaa yleensä vain oman lausuntonsa ja varsinaisen kannan ilmaisee itse viranomainen lakimiehineen - kansalaisella ei uskoakseni ole kovin usein lakimiestä käytössään hallintoprosessissa.
Yhdessä hyvin tuntemassani tapauksessa lakia tulkittiin päätöksen perusteluissa niin totaalisen väärin sekä HaO:ssa että KHO:ssa, että asia vietäneen aikanaan ylimpien laillisuusvalvojien käsittelyyn. Päätös saa puolestani pysyä, kunhan ne perustelut ja noudatetut oikeusohjeet saataisiin edes laillisiksi. Kyllä aiheutti suurta riemua se KHO:n perinteinen feodaaliherruutta uhkuva loppukaneetti: "Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot!" - tällä pyrittäneen "mä huudan niin kovaa, että olen oikeassa" - tyyppiseen argumentaatioon.
-KS
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
tiistaina,
huhtikuuta 12, 2011
KS
ja Norr-Rogel:
Ette voisi enempää oikeassa olla. Oma kokemukseni on juuri tuo niissä lukuisissa kunnanvaltuuston tai -hallituksen ym. päätöksiä koskeneissa valitusasioissa, joita olen hoitanut.
Tuosta "in dubio pro officio" -periaatteesta sanoisin, että usein asia ei edes ole millään tavalla epäselvä, vaan se pitäisi hallintotuomioistuimessa päivänselvästi ratkaista valittajan eduksi. Valitusten hyväksyminen olisi usein erittäin helppo perustella selvien lainkohtien nojalla, jopa ilman mitään tulkintaa. Mutta kun ei, niin ei.
Hallinto-oikeudet näkevät valtavan vaivan keksiäkseen perustelut, joista voidaan selvistä lain säännöksistä huolimatta erinäisten aasinsiltojen ja epäloogisuuksien kautta johtaa valittajalle epäedullinen lopputulos ja kääntää asia aivan päälaelleen. Mistä tällaisia "juristeja" hallinto-oikeuksiin oikein tulee???
Ehkä tämä juontaa juurensa aikaan, kun tietyt kunnalliset päätökset piti alistaa lääninhallituksen vahvistettavaksi.
Hallinto-oikeudet KHO:ta myöten elävät edelleen tätä aikaa, näennäisestä tuomioistuinroolistaan huolimatta. Järjestelmä todellakin on pelkkä viranomaistoiminnan jatke ja tarvitsee täydellisen remontin.
Kuka ryhtyisi tätä asiaa lobbaamaan?
Ette voisi enempää oikeassa olla. Oma kokemukseni on juuri tuo niissä lukuisissa kunnanvaltuuston tai -hallituksen ym. päätöksiä koskeneissa valitusasioissa, joita olen hoitanut.
Tuosta "in dubio pro officio" -periaatteesta sanoisin, että usein asia ei edes ole millään tavalla epäselvä, vaan se pitäisi hallintotuomioistuimessa päivänselvästi ratkaista valittajan eduksi. Valitusten hyväksyminen olisi usein erittäin helppo perustella selvien lainkohtien nojalla, jopa ilman mitään tulkintaa. Mutta kun ei, niin ei.
Hallinto-oikeudet näkevät valtavan vaivan keksiäkseen perustelut, joista voidaan selvistä lain säännöksistä huolimatta erinäisten aasinsiltojen ja epäloogisuuksien kautta johtaa valittajalle epäedullinen lopputulos ja kääntää asia aivan päälaelleen. Mistä tällaisia "juristeja" hallinto-oikeuksiin oikein tulee???
Ehkä tämä juontaa juurensa aikaan, kun tietyt kunnalliset päätökset piti alistaa lääninhallituksen vahvistettavaksi.
Hallinto-oikeudet KHO:ta myöten elävät edelleen tätä aikaa, näennäisestä tuomioistuinroolistaan huolimatta. Järjestelmä todellakin on pelkkä viranomaistoiminnan jatke ja tarvitsee täydellisen remontin.
Kuka ryhtyisi tätä asiaa lobbaamaan?
keskiviikkona,
huhtikuuta 13, 2011
Kallelle:
Olet mielestäni oikeassa,
olen törmännyt lähipiirissäni nimenomaan MOT:n tarkoituksenhakuisen sisällön esittämiseen ala Korvola, jossa selvästikin Korvolaa on "motivoitu" taholta, joka hyötyy ohjelman esittämisestä. Vastuuseen emme Korvolaa ja YLE:ä saaneet yrityksistämme huolimatta.
Sen sijaan MOT:n rooli median rakkikoirana pienen ihmisen asialla isoa ja pahaa sutta vastaan, kuten tässä MOT:n ohjelmassa, on juuri sitä mistä kannattaakin räksyttää. Viranomaisvalta ja hyvä veli -järjestelmä toimii sen verran vahvasti Suomessa.
Olet mielestäni oikeassa,
olen törmännyt lähipiirissäni nimenomaan MOT:n tarkoituksenhakuisen sisällön esittämiseen ala Korvola, jossa selvästikin Korvolaa on "motivoitu" taholta, joka hyötyy ohjelman esittämisestä. Vastuuseen emme Korvolaa ja YLE:ä saaneet yrityksistämme huolimatta.
Sen sijaan MOT:n rooli median rakkikoirana pienen ihmisen asialla isoa ja pahaa sutta vastaan, kuten tässä MOT:n ohjelmassa, on juuri sitä mistä kannattaakin räksyttää. Viranomaisvalta ja hyvä veli -järjestelmä toimii sen verran vahvasti Suomessa.
keskiviikkona,
huhtikuuta 13, 2011
Jos
hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus ovat viranomaistoiminnan
jatke, niin mitä vakuutusoikeus sitten on?
Vakuutusoikeuden toimivallan alla kansalaisten oikeudet sivuutetaan minusta jopa hallinto-oikeuksiakin räikeämmin. Ja ihan oikeasti ilman perusteluita. Viitataan vain epämääräisesti viranomaisen asiassa aiemmin esittämiin perusteisiin. Usein valittaja ei tiedä lainkaan, miksi hänet katsottu esimerkiksi yrittäjäksi tai päätoimiseksi opiskelijaksi.
Koska hallintoprosessi on käytännössä kirjallista menettelyä, luulisi hallintoprosessin puolella perusteluiden olevan seikkaperäisempiä, kuin käräjäoikeuksien puolella. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan välillä perustelut puuttuvat jopa kokonaan.
Vakuutusoikeuden toimivallan alla kansalaisten oikeudet sivuutetaan minusta jopa hallinto-oikeuksiakin räikeämmin. Ja ihan oikeasti ilman perusteluita. Viitataan vain epämääräisesti viranomaisen asiassa aiemmin esittämiin perusteisiin. Usein valittaja ei tiedä lainkaan, miksi hänet katsottu esimerkiksi yrittäjäksi tai päätoimiseksi opiskelijaksi.
Koska hallintoprosessi on käytännössä kirjallista menettelyä, luulisi hallintoprosessin puolella perusteluiden olevan seikkaperäisempiä, kuin käräjäoikeuksien puolella. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan välillä perustelut puuttuvat jopa kokonaan.
Suomi
on henkinen DDR ja valtiososialismin linnake jota johtaa entinen
DDR:n tunnustamiskomitean puheenjohtaja nimittämiensä
suosikkien,Koskelo (KKO)ja Hallberg(KHO)tuella. Toivottavasti
Järviset vievät asian käsittelyyn Euroopan Ihmisoikeus
Tuomioistuimeen. Sieltä saadaan taas uusi langettava tuomio
oikeudenmukaisen oikeuden käynnin sivuuttamisesta. Josta näyttää
tulleen "Maan Tapa"
Yllä
olevan blogitekstin kirjoittaja on sivuuttanut oikeustieteelliseen
tarkasteluun kuuluvan perushyveen, jonka mukaan mitään
oikeudellista ratkaisua ei pitäisi arvioida saati arvostella
tutustumatta alkuperäistekstiin. Kirjoitus on pelkkää viittausta
toisen käden lähteeseen eli MOT-ohjelman
käsikirjoitukseen.
Bloginpitäjä on tunnetusti nykyisin eläkeläinen. Professoriajat ovat kuitenkin sen verran lähellä, että tämä arviointiperiaate pitäisi olla yhä kirkkaana mielessä. Sain itse KHO:n puheena olevat päätökset helposti sähköpostin liitteinä yhden puhelinsoiton perusteella. Toivottavasti bloginpitäjä hankkii samat asiakirjat ja paneutuu niihin.
Tässä vaiheessa puhtaasti toisen käden lähteeseen nojaava tarkastelu on kuitenkin johtanut siihen, että blogikirjoitus - samoin kuin siinä referoitu MOT - on altis kritiikille.
Esimerkiksi käy kirjoituksen väite siitä, että hallintolainkäytössä vallalla oleva virallisperiaate olisi tarkoittanut KHO:ssa pakkolunastuksen perusteiden eli pelin sääntöjen muuttamista kesken oikeudenkäynnin. MOT esitti, että KHO perusti ratkaisunsa johonkin muuhun lainkohtaan kuin mistä alun perin oli kyse.
Virallisperiaate tarkoittaa sitä, että tuomioistuin hankkii tarvittavan selvityksen viran puolesta. Se takaa oikeussuojaa valittajalle, jolla ei ole ymmärrystä, osaamista, varaa tai muuta kykyä toimittaa tarvittavaa aineistoa oikeudelle. Kyse on usein siis niin sanotusta tavallisesta ihmisestä. Virallisperiaate ei merkitse oikeussääntöjen valikoivaa käyttämistä.
MOT:ssa ja myös blogikirjoituksessa uhrataan paljon tilaa sille, että ympäristöministeriö ei olisi ollut toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan valittajina olleiden maanomistajien maiden lunastusta. Jos juristin koulutuksella ja kirkkain aivoin lukee luonnonsuojelulain 52 §:n 1 ja 2 momentteja huomaa, että niissä on erotettu toimivalta ja itse substanssi. Ministeriöllä on ollut toimivalta ratkaista valittajien asia.
Samankaltaista harhatulkintaa on se, että KHO:n olisi ollut pakko pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua tässä asiassa. Kun sovellettavana on luonnonsuojelulaki, sellaista velvollisuutta ei ole. Mikään ei myöskään olisi taannut, että EU:n tuomioistuin olisi asettunut valittajien tueksi.
Professori emerituksen blogitekstissä sivuutetaan edelleen hyvin vähällä se, että valittajina olleilla maanomistajilla on suuri taloudellinen intressi kamppailla maittensa puolesta loppuun asti ja millä keinoin tahansa. Tämä tarkoittaa käytännössä ns. valikoivan totuuden esittämistä tapahtumista.
Väärä on esimerkiksi väite siitä, että halu liittää maat kansallispuistoon olisi tullut yllätyksenä vasta siinä vaiheessa, kun asia oli KHO:ssa. Neuvottelut valittajien omistamien alueiden lunastuksesta alkoivat jo vuonna 1999 luonnonsuojelulain nojalla ihan tavanomaisin neuvotteluin. Maa-alueista tehtiin rahallisia tarjouksia, jotka hylättiin. Kuulutus lunastamisesta annettiin 2005. Koko ajan oli puhe siitä, että lunastaminen johtuu halusta liittää alue Nuuksion kansallispuistoon.
Tuomioistuinkäsittelyn aikana valittajat ovat lisäksi varmuudella saaneet tietoonsa ja kommentoitavakseen viranomaisten asiassa esittämät kirjelmät. Niissä on esitetty perusteet sille, miksi ja miten lunastus on haluttu toimittaa.
Siitä voin olla MOT:n ja bloginpitäjän kanssa samaa mieltä, että Naturaan liittyvissä toimissa on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana saattanut hallinnossa tulla virheitä ja vinoutumia. Tällä perusteella ei silti voi sanoa, että KHO olisi hallinnon jatke tai että juuri tämä Nuuksioon liittyvä tapaus olisi mennyt pieleen.
Bloginpitäjä on tunnetusti nykyisin eläkeläinen. Professoriajat ovat kuitenkin sen verran lähellä, että tämä arviointiperiaate pitäisi olla yhä kirkkaana mielessä. Sain itse KHO:n puheena olevat päätökset helposti sähköpostin liitteinä yhden puhelinsoiton perusteella. Toivottavasti bloginpitäjä hankkii samat asiakirjat ja paneutuu niihin.
Tässä vaiheessa puhtaasti toisen käden lähteeseen nojaava tarkastelu on kuitenkin johtanut siihen, että blogikirjoitus - samoin kuin siinä referoitu MOT - on altis kritiikille.
Esimerkiksi käy kirjoituksen väite siitä, että hallintolainkäytössä vallalla oleva virallisperiaate olisi tarkoittanut KHO:ssa pakkolunastuksen perusteiden eli pelin sääntöjen muuttamista kesken oikeudenkäynnin. MOT esitti, että KHO perusti ratkaisunsa johonkin muuhun lainkohtaan kuin mistä alun perin oli kyse.
Virallisperiaate tarkoittaa sitä, että tuomioistuin hankkii tarvittavan selvityksen viran puolesta. Se takaa oikeussuojaa valittajalle, jolla ei ole ymmärrystä, osaamista, varaa tai muuta kykyä toimittaa tarvittavaa aineistoa oikeudelle. Kyse on usein siis niin sanotusta tavallisesta ihmisestä. Virallisperiaate ei merkitse oikeussääntöjen valikoivaa käyttämistä.
MOT:ssa ja myös blogikirjoituksessa uhrataan paljon tilaa sille, että ympäristöministeriö ei olisi ollut toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan valittajina olleiden maanomistajien maiden lunastusta. Jos juristin koulutuksella ja kirkkain aivoin lukee luonnonsuojelulain 52 §:n 1 ja 2 momentteja huomaa, että niissä on erotettu toimivalta ja itse substanssi. Ministeriöllä on ollut toimivalta ratkaista valittajien asia.
Samankaltaista harhatulkintaa on se, että KHO:n olisi ollut pakko pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua tässä asiassa. Kun sovellettavana on luonnonsuojelulaki, sellaista velvollisuutta ei ole. Mikään ei myöskään olisi taannut, että EU:n tuomioistuin olisi asettunut valittajien tueksi.
Professori emerituksen blogitekstissä sivuutetaan edelleen hyvin vähällä se, että valittajina olleilla maanomistajilla on suuri taloudellinen intressi kamppailla maittensa puolesta loppuun asti ja millä keinoin tahansa. Tämä tarkoittaa käytännössä ns. valikoivan totuuden esittämistä tapahtumista.
Väärä on esimerkiksi väite siitä, että halu liittää maat kansallispuistoon olisi tullut yllätyksenä vasta siinä vaiheessa, kun asia oli KHO:ssa. Neuvottelut valittajien omistamien alueiden lunastuksesta alkoivat jo vuonna 1999 luonnonsuojelulain nojalla ihan tavanomaisin neuvotteluin. Maa-alueista tehtiin rahallisia tarjouksia, jotka hylättiin. Kuulutus lunastamisesta annettiin 2005. Koko ajan oli puhe siitä, että lunastaminen johtuu halusta liittää alue Nuuksion kansallispuistoon.
Tuomioistuinkäsittelyn aikana valittajat ovat lisäksi varmuudella saaneet tietoonsa ja kommentoitavakseen viranomaisten asiassa esittämät kirjelmät. Niissä on esitetty perusteet sille, miksi ja miten lunastus on haluttu toimittaa.
Siitä voin olla MOT:n ja bloginpitäjän kanssa samaa mieltä, että Naturaan liittyvissä toimissa on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana saattanut hallinnossa tulla virheitä ja vinoutumia. Tällä perusteella ei silti voi sanoa, että KHO olisi hallinnon jatke tai että juuri tämä Nuuksioon liittyvä tapaus olisi mennyt pieleen.
Siinapa
se!
Kylla virallisperiaate voi tarkoittaa ja tarkoittaakin paljon muutakin. Nakojaan myos sen, etta tuomioistuin, tassa siis KHO, voi perustaa paatoksensa sellaiseen lainkohtaan ja sellaiseen oikeustosiseikkaan, johon viranomainen ei ole lainkaan veonnut tai johon vetoaminen on hyvin epaselvaa.
Ts. hallintolainkaytossa ei ole voimassa minkaanlainen vaittamis- tai vetoamistaakka! Eika tuomioistuimen tarvitse kayttaa prosessinjohtovelvoitettaan ja edes informoida yksityista asianosaista siita, etta paatos voidaankin perustaa sellaiseen oikeustosiseikkaan, johon viranomaisen paatpksessa ei ole vedottu!
Tama on sangen paha puute hallintolainkaytossa ja johtaa, kuten Jarvisten mukaan tassakin tapauksessa, taydelliseen mielivaltaan.
Varsin outoa, ettei tallaistakaan pahaan puutetta ole hallintolainkaytyssa noteeratta eika nakojaan aiota noteerata jatkossakaan!
Mutta en toki aio tamankaan asian takia repia pelihousujani ala Kemppinen vaan tyydyn ottamaan langisti ja pitkia oluita taalla Etelan mailla, poissa kiihkeata vaalitaistelua kayvasta Suomesta ja katupolysta!
Voikaa hyvin
Kylla virallisperiaate voi tarkoittaa ja tarkoittaakin paljon muutakin. Nakojaan myos sen, etta tuomioistuin, tassa siis KHO, voi perustaa paatoksensa sellaiseen lainkohtaan ja sellaiseen oikeustosiseikkaan, johon viranomainen ei ole lainkaan veonnut tai johon vetoaminen on hyvin epaselvaa.
Ts. hallintolainkaytossa ei ole voimassa minkaanlainen vaittamis- tai vetoamistaakka! Eika tuomioistuimen tarvitse kayttaa prosessinjohtovelvoitettaan ja edes informoida yksityista asianosaista siita, etta paatos voidaankin perustaa sellaiseen oikeustosiseikkaan, johon viranomaisen paatpksessa ei ole vedottu!
Tama on sangen paha puute hallintolainkaytossa ja johtaa, kuten Jarvisten mukaan tassakin tapauksessa, taydelliseen mielivaltaan.
Varsin outoa, ettei tallaistakaan pahaan puutetta ole hallintolainkaytyssa noteeratta eika nakojaan aiota noteerata jatkossakaan!
Mutta en toki aio tamankaan asian takia repia pelihousujani ala Kemppinen vaan tyydyn ottamaan langisti ja pitkia oluita taalla Etelan mailla, poissa kiihkeata vaalitaistelua kayvasta Suomesta ja katupolysta!
Voikaa hyvin
Kysymys
ei toki ole siitä, että yhden MOT -ohjelmassa esitellyn tapauksen
perusteella hallintotuomioistuimia KHO mukaan lukien voisi pitää
viranomaistoiminnan jatkeena.
Itse ainakin olen tehnyt tämän johtopäätöksen, en yhden, vaan lukuisten sellaisten tapausten perustella, joissa itse olen ollut mukana valittajan asiamiehenä.
Siitä, etteivätkö hallintotuomioistuimet olisi käytännössä viranomaistahon asian ajajia, ei pääse yli eikä ympäri.
Itse ainakin olen tehnyt tämän johtopäätöksen, en yhden, vaan lukuisten sellaisten tapausten perustella, joissa itse olen ollut mukana valittajan asiamiehenä.
Siitä, etteivätkö hallintotuomioistuimet olisi käytännössä viranomaistahon asian ajajia, ei pääse yli eikä ympäri.
Itse
olen toiminut ympäristöhallinnossa naturan valmistelun aikaan ja
saanut kunniakirjankin sen hankkeen toteuttamiseen osallistumisesta.
Ympäristökeskuksissa naturaa valmistelemaan ryhdyttiin
yksinkertaisesti vain laittamalla kaikki vanhempiin
luonnonsuojeluohjelmiin ( soidensuojelu-, lintuvesi-,
rantojensuojelu-, lehtojensuojelu-, jne ja kansallispuisto-ohjelma )
kuuluvat alueet ja jo perustetut suojelualueet uuteen
naturaohjelmaan. Joitakin vähämerkityksisiä jätettiin pois ja
lisäyksiäkin haviteltiin. Minkäänlaista direktiivin edellyttämää
suhteellista arviointia ei tehty vaan lomakkeet koristeltiin vain
lintu- ja luontodirektiiviin kuuluvilla laji ja luontotyyppinimillä.
Toiminta oli maanomistajienkin kannalta pääasiassa
tarkoituksenmukaista koska vanhojen ohjelmien ulkopuolisia alueita ei
paljonkaan tullut. Järvisten alue varmaankin tekee osin poikkeuksen,
tilaisuus kun tekee ympäristöhallinnossakin varkaan. Lisäksi uusia
alueita tuli hieman kun natura digitoitiin eri koordinaatistolla
(muistini mukaan) kuin millä vanhat peruskartat oli tehty (joiden
mukaisia oli vanhat suojeluohjelmat) ja rajauksia ei kuulemma siinä
vaiheessa kun virhe huomattiin voinut enää korjata ainakaan
alaspäin.
Hankkeella oli eu:sta johtuva tiukka aikataulu (taisi olla eu-tuomioistuimen uhka) ja kun loppuvaiheessa huomattiin että eihän tämä mennyt direktiivien mukaan laisinkaan, lätkäisi hallitus kuitenkin päätöksen. Tätä laitonta prosessia sitten ympäristöministeriö ja KHO ovat yrittäneet peitellä.
Hankkeella oli eu:sta johtuva tiukka aikataulu (taisi olla eu-tuomioistuimen uhka) ja kun loppuvaiheessa huomattiin että eihän tämä mennyt direktiivien mukaan laisinkaan, lätkäisi hallitus kuitenkin päätöksen. Tätä laitonta prosessia sitten ympäristöministeriö ja KHO ovat yrittäneet peitellä.
Tässä
onkin jo hyvin keskusteltu aiheesta virallisperiaate vs.
määräämisperiaate.
Maanmittarina olen huomannut että virallisperiaate varmasti yksi tärkeinpiä asianosaisen oikeusturvatakeita hallinnossa, joka samalla myös takaa aineellisen totuuden toteumista. Oman kokemukseni mukaan vain harvat asianosaiset pystyisivät aidosti puollustamaan etujaan, jos hallintotoiminta ja hallintolainkäyttö perustuisivat pääsääntöisesti määräämisperiaatteeseen.
Ongelmalliseksi se tulee hallintolainkäytössä, jossa keskustellaan yleensä vain kirjeitse.
Niin siinä kuin hallintotoiminnassakin ei saisi yllättää asiakasta kovin pahasti. Itse tuli kerran syylistyttyä sellaiseen, kun kuvittelin sen palvelevan prosessiekonomiaa suuren asianosaismäärän takia, kun olin vielä erityisen varma päätökseni oikeellisuudesta, mutta maaoikeus kumosi koko toimituksen kuulemisvirheen takia juuri tapahtuneen yllätysmomentin takia.
Silloin otti maaoikeuden tuomio päähän mutta myöhemmin olen huomannut että siinä oli oikeasti suuri viisaus ja opetus nuorelle virkamiehelle.
KHO on saattanut olla tässä aineellisesti oikeasssa, mutta prosessissa on menty metsään ja siitä jää paha maku suuhun.
Mutta takaisin asiaan. Viralliperiaate ilman pääkäsittelyä on kyllä asianosaisen oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Olen ehkä vähän jäävi sanomaan, mutta mielestäni toimitusmuotoinen hallintomenettely yhdistettynä virallisperiaatteeseen takaa parhaat oikeusturvatakeet asianosaiselle, vaikka onkin kyllä joskus todella työlläs päättävälle virkamiehelle. Toisaalta sen jälkeen kyllä usein on varmempi olo että tuli tehtyä varmasti oikea päätös kuin jos olisi tehnyt normaalin hallintopäätöksen, jossa asianosaisia on kuultu vain kirjallisesti. Siihenkin maailmaan nyt on tullut tutustuttua, kun on ratkaissut maanmittaustoimiston toimivaltaan kuuluvia lunastuslupia.
Maanmittarina olen huomannut että virallisperiaate varmasti yksi tärkeinpiä asianosaisen oikeusturvatakeita hallinnossa, joka samalla myös takaa aineellisen totuuden toteumista. Oman kokemukseni mukaan vain harvat asianosaiset pystyisivät aidosti puollustamaan etujaan, jos hallintotoiminta ja hallintolainkäyttö perustuisivat pääsääntöisesti määräämisperiaatteeseen.
Ongelmalliseksi se tulee hallintolainkäytössä, jossa keskustellaan yleensä vain kirjeitse.
Niin siinä kuin hallintotoiminnassakin ei saisi yllättää asiakasta kovin pahasti. Itse tuli kerran syylistyttyä sellaiseen, kun kuvittelin sen palvelevan prosessiekonomiaa suuren asianosaismäärän takia, kun olin vielä erityisen varma päätökseni oikeellisuudesta, mutta maaoikeus kumosi koko toimituksen kuulemisvirheen takia juuri tapahtuneen yllätysmomentin takia.
Silloin otti maaoikeuden tuomio päähän mutta myöhemmin olen huomannut että siinä oli oikeasti suuri viisaus ja opetus nuorelle virkamiehelle.
KHO on saattanut olla tässä aineellisesti oikeasssa, mutta prosessissa on menty metsään ja siitä jää paha maku suuhun.
Mutta takaisin asiaan. Viralliperiaate ilman pääkäsittelyä on kyllä asianosaisen oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Olen ehkä vähän jäävi sanomaan, mutta mielestäni toimitusmuotoinen hallintomenettely yhdistettynä virallisperiaatteeseen takaa parhaat oikeusturvatakeet asianosaiselle, vaikka onkin kyllä joskus todella työlläs päättävälle virkamiehelle. Toisaalta sen jälkeen kyllä usein on varmempi olo että tuli tehtyä varmasti oikea päätös kuin jos olisi tehnyt normaalin hallintopäätöksen, jossa asianosaisia on kuultu vain kirjallisesti. Siihenkin maailmaan nyt on tullut tutustuttua, kun on ratkaissut maanmittaustoimiston toimivaltaan kuuluvia lunastuslupia.
Vähän
vielä jatkoa aiempaan.
Itse olen käsittänyt virallisperiaatteen yhdeksi näkökulmaksi nimenomaan sen että toimitusinsinöörinä tuon esille kaiken löytämäni aineiston, jota asianosaiset sitten voivat kommentoida ja toisaalta tällä tavoin myös ohjata keskustelun eli asianosaisten kannat ja perustelut puhumaan oikeasta asiasta. Monesti kun on huomannut että asianosaiset helposti puhuvat muusta kuin päätöksen kannalta relevanteista asioista ja keskustelu pitää johtaa oikeisiin uomiin.
Ihan tuossa MOT:in lopussa oli maanomistajan "heittona" että korvauksia he saivat vain noin 60 % siitä mitä asiantuntijat olivat arvioineet maan arvoksi. Tätä ei annettu kenenkään maanmittauslaitoksen edustajan kommentoida, ja sen tarkoituksena oli ilmeisesti painottaa sitä että jos lunastuslupa-asia hävitään KHO:ssa niin sitten myös tulee rahallisesti takkiin myöskin ja maanmittarina, joka on oppinut vannomaan täyden korvauksen periaatteen nimiin, tämä vähän vihlaisee.
Koska yleensä asianosaistenkaan asiantuntijat eivät näin suurissa lunastushankkeissa ole kokemukseltaan ihan mitään pikkutekijöitä, kuullostaa 60 % ero vaaditussa ja korvatussa korvauksessa aika isolta. Tätä Nuuksion lunastusta on jonkinverran sisäisesti käsitelty, ja tuohon 60 % arviointieroon löytyy oikeudelliset syyt eikä kyse ole varsinaisesti erilaisista arviointituloksista. Ero on nimittäin syntynyt lähes puhtaasti siitä kuinka paljon arvellaan lunastettavalla alueella olevan rakennusoikeutta. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa, jolloin mahdollisten rakennuspaikkojen määrää on erityisen hankala arvioida. Lisäksi soppa vielä hämmensi että alueelle on aiemmin laadittu rantayleiskaava, joka kokonaisuudessaan kumottiin aikanaan KHO:ssa. KHO totesi että kaavassa käytetty mitoitusperuste oli oikein mutta muusta syystä se rikkoi maanomistajien tasapuolista kohtelua ja siksi se tuli hylätä, eikä Espoo sitten käynnistänyt asiassa uutta valmistelua ollenkaan. Kiistanlaiseksi kysymykseksi toimitukseen jäi se että mikä merkitys tällaisella kumotun kaavan mitoitukselle voidaan antaa rakennuspaikkoja laskettaessa.
Itse olen käsittänyt virallisperiaatteen yhdeksi näkökulmaksi nimenomaan sen että toimitusinsinöörinä tuon esille kaiken löytämäni aineiston, jota asianosaiset sitten voivat kommentoida ja toisaalta tällä tavoin myös ohjata keskustelun eli asianosaisten kannat ja perustelut puhumaan oikeasta asiasta. Monesti kun on huomannut että asianosaiset helposti puhuvat muusta kuin päätöksen kannalta relevanteista asioista ja keskustelu pitää johtaa oikeisiin uomiin.
Ihan tuossa MOT:in lopussa oli maanomistajan "heittona" että korvauksia he saivat vain noin 60 % siitä mitä asiantuntijat olivat arvioineet maan arvoksi. Tätä ei annettu kenenkään maanmittauslaitoksen edustajan kommentoida, ja sen tarkoituksena oli ilmeisesti painottaa sitä että jos lunastuslupa-asia hävitään KHO:ssa niin sitten myös tulee rahallisesti takkiin myöskin ja maanmittarina, joka on oppinut vannomaan täyden korvauksen periaatteen nimiin, tämä vähän vihlaisee.
Koska yleensä asianosaistenkaan asiantuntijat eivät näin suurissa lunastushankkeissa ole kokemukseltaan ihan mitään pikkutekijöitä, kuullostaa 60 % ero vaaditussa ja korvatussa korvauksessa aika isolta. Tätä Nuuksion lunastusta on jonkinverran sisäisesti käsitelty, ja tuohon 60 % arviointieroon löytyy oikeudelliset syyt eikä kyse ole varsinaisesti erilaisista arviointituloksista. Ero on nimittäin syntynyt lähes puhtaasti siitä kuinka paljon arvellaan lunastettavalla alueella olevan rakennusoikeutta. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa, jolloin mahdollisten rakennuspaikkojen määrää on erityisen hankala arvioida. Lisäksi soppa vielä hämmensi että alueelle on aiemmin laadittu rantayleiskaava, joka kokonaisuudessaan kumottiin aikanaan KHO:ssa. KHO totesi että kaavassa käytetty mitoitusperuste oli oikein mutta muusta syystä se rikkoi maanomistajien tasapuolista kohtelua ja siksi se tuli hylätä, eikä Espoo sitten käynnistänyt asiassa uutta valmistelua ollenkaan. Kiistanlaiseksi kysymykseksi toimitukseen jäi se että mikä merkitys tällaisella kumotun kaavan mitoitukselle voidaan antaa rakennuspaikkoja laskettaessa.
Tuo
noin viisi kirjoitusta ylöspäin oleva sanoilla "Yllä olevan"
alkava teksti näyttää aivan KHO:n edustajan kirjoittamalla.
Melkeinpä luulisin tuntevani sanavalinnoista jopa tietyn
hallintoneuvoksen.
Mutta ehkäpä erehdyn. Ei kai KHO yrittäisi puolustella tekemisiään "eläkeläisen" blogin keskusteluosioissa.
(Eläkeläiseltä olisi muuten hauska nähdä sitten analyysiä Ulvilan murhatapaukseen liittyvistä KRP:n touhuista.)
Mutta ehkäpä erehdyn. Ei kai KHO yrittäisi puolustella tekemisiään "eläkeläisen" blogin keskusteluosioissa.
(Eläkeläiseltä olisi muuten hauska nähdä sitten analyysiä Ulvilan murhatapaukseen liittyvistä KRP:n touhuista.)
Hallintilainkäytän
näkeminen viranomaistoiminnan "jatkeena" eli jonknlaisena
siunaajana vaikuttaa omien kokemusten perusteella varsin oudolta ja
perustelemattomalta.
Muutoksenhaun muutosprosentti hallintooikeuksissa on reilu 2/3, mikä osoittaa lähinnä sitä, että niin suuressa osassa hallintopäätöksiä on toimittu lain mukaisesti. Muihin johtopäätöksiin toki voi päästä mutu-menetelmällä ja motteja katsomalla, mutta tosiseikat ovat muuta.
Hallintoprosesseissa on erikoisen tyypillistä, että häviäjä katsoo kärsivänsä suurta vääryyttä ja että kunta/valtio viranomaisineen ja tuomioistuimineen on yhtä suurta salaliittoa häntä vastaan.
Muutoksenhaun muutosprosentti hallintooikeuksissa on reilu 2/3, mikä osoittaa lähinnä sitä, että niin suuressa osassa hallintopäätöksiä on toimittu lain mukaisesti. Muihin johtopäätöksiin toki voi päästä mutu-menetelmällä ja motteja katsomalla, mutta tosiseikat ovat muuta.
Hallintoprosesseissa on erikoisen tyypillistä, että häviäjä katsoo kärsivänsä suurta vääryyttä ja että kunta/valtio viranomaisineen ja tuomioistuimineen on yhtä suurta salaliittoa häntä vastaan.
Siis
väärinpäin meni: valituksen hylkääviä ratkaisuja on reilut 2/3.
"Virallisperiaate
tarkoittaa sitä, että tuomioistuin hankkii tarvittavan selvityksen
viran puolesta." kirjoittaa anonyymi ylempänä.
Avainsana on "tarvittavan". Jos "tarvittavan" selvityksen hankkiminen johtaa valituksen hyväksymiseen ja viranomaispäätöksen kumoamiseen, selvitys ei silloin ole "tarvittava", eikä hallintotuomioistuin sitä hanki, vaan ratkaisee asian valittajan vahingoksi.
Näin toimii virallisperiaate Suomen hallinto-oikeuksissa. Tämä on käytäntö, kaikki muu on kaunisteltua teoriaa.
Avainsana on "tarvittavan". Jos "tarvittavan" selvityksen hankkiminen johtaa valituksen hyväksymiseen ja viranomaispäätöksen kumoamiseen, selvitys ei silloin ole "tarvittava", eikä hallintotuomioistuin sitä hanki, vaan ratkaisee asian valittajan vahingoksi.
Näin toimii virallisperiaate Suomen hallinto-oikeuksissa. Tämä on käytäntö, kaikki muu on kaunisteltua teoriaa.
Saiskos
kysyä, missä päin blogisti nyt lomailee. Onko tullut vastaan
mielenkiintoisen nimisiä oluita?
Oluista
oli puhetta.
Paikallisia olutmerkkeja taalla on mm. Tropical.
Paikallisia olutmerkkeja taalla on mm. Tropical.
Lukaisin
asken Suomen Asianajajaliiton lausunnon OM:n tyoryhman mietinnosta
koskien uutta hallintolainkayttolakia eli lakia oikeudenkaynnista
hallintoasioissa.
Jos on mitaansanomaton tuo Olli Maenpaan johdolla toimineen tyoryhmamn mirtinto - siin ei puututa korjaavasti juuri mihinkaan nykyista hallintoprosessia rasittavaan epakohtaan - niin on kylla samanlainen eli mitaansanomaton myos Asianajajaliiton lausunto.
Esim. 91 pykalasta, joka koskee em. virallisperiaatetta ja joka taysin ymparipyorea, liiton lausunnossa ei sanota mitaan!
Ainoa "valopilkku" lausunnossa on kohta, jossa sanotan, etta valituslupapaatoksia olisi "syyta alkaa perustella."
Tietenkin valituslupapaatos olisi aina perusteltava, koska perustelemattomuus rikkoo lakia ja on jopa perustuslain hengen vastaista.
Olen aina ihmetellyt, miksi hallintoprosessi on taysin erillinen saarake suomalaisessa prosessioikeudessa. Hallintolainkayttoa ovat tutkineet, tai yrittaneet tutkia, vain KHO:n esittelijat ja jotkut hallintotuomarit.
Hallintoprosessualistit, jos selaisia nyt loytyy, ei koskaan kasittele kirjoituksdissaan ja puheenvuoroissaan sita, iten asiat on siina "oikeassa" prosessioikeudessa eli riita- ja rikosprosessissa jarjestetty ja saadetty.
Toisaalta siivili- ja rikosprosessuakistut eivat koskaan kasittele hallintoprosessia; ilmeisesti he eivat sita tunne eivatka haluakaan tuntea.
Myskaan Maenpaan tyoryhman mietinnosta ei ole - tietnkaan - pyydetty lausuntoa keltaan prosessioikeuden asiantuntijalta. Lausuntoja ei haluta, koska ei ketaan "ulkopuolista" ei haluta "sekaamaan" ja muuttamaan hallintoprosessin eruiskummalisia normeja ja normittomuutta.
Sorry pikku lyonti- yms. virheet -johtuvat illan kuumuudesta!
Jos on mitaansanomaton tuo Olli Maenpaan johdolla toimineen tyoryhmamn mirtinto - siin ei puututa korjaavasti juuri mihinkaan nykyista hallintoprosessia rasittavaan epakohtaan - niin on kylla samanlainen eli mitaansanomaton myos Asianajajaliiton lausunto.
Esim. 91 pykalasta, joka koskee em. virallisperiaatetta ja joka taysin ymparipyorea, liiton lausunnossa ei sanota mitaan!
Ainoa "valopilkku" lausunnossa on kohta, jossa sanotan, etta valituslupapaatoksia olisi "syyta alkaa perustella."
Tietenkin valituslupapaatos olisi aina perusteltava, koska perustelemattomuus rikkoo lakia ja on jopa perustuslain hengen vastaista.
Olen aina ihmetellyt, miksi hallintoprosessi on taysin erillinen saarake suomalaisessa prosessioikeudessa. Hallintolainkayttoa ovat tutkineet, tai yrittaneet tutkia, vain KHO:n esittelijat ja jotkut hallintotuomarit.
Hallintoprosessualistit, jos selaisia nyt loytyy, ei koskaan kasittele kirjoituksdissaan ja puheenvuoroissaan sita, iten asiat on siina "oikeassa" prosessioikeudessa eli riita- ja rikosprosessissa jarjestetty ja saadetty.
Toisaalta siivili- ja rikosprosessuakistut eivat koskaan kasittele hallintoprosessia; ilmeisesti he eivat sita tunne eivatka haluakaan tuntea.
Myskaan Maenpaan tyoryhman mietinnosta ei ole - tietnkaan - pyydetty lausuntoa keltaan prosessioikeuden asiantuntijalta. Lausuntoja ei haluta, koska ei ketaan "ulkopuolista" ei haluta "sekaamaan" ja muuttamaan hallintoprosessin eruiskummalisia normeja ja normittomuutta.
Sorry pikku lyonti- yms. virheet -johtuvat illan kuumuudesta!
Ensinnä;
Mitä rentouttavinta reissua palsturille. Ota pari minunkin
puolestani ja syö myös silmilläsi (kaloreita 0) sikäli, kun
siellä bikinikelit ilmojen puolesta on.
Toiseksi; Nyt olisi tosiaan paikka siviili- ja rikosprosessualistin arvioida mainittua hallintoprosessimietintöä vertaillen omaan leipäheittoonsa sillä totta on, ettei tätä kaiketi kukaan oikeustieteilijä ole koskaan aiemmin vakavissaan tutkinut. Ja kukapa, ainakin muutamia hallintoprosessin kritiikille alttiita seikkoja esiin nostaen, paremmin osaisi kommentoida kuin arvoisa emeritus-palsturi (?). Tuo jossain aiemmassa blogissa mainittu Mikael Koillinen (OTL) on kirjoittanut mielenkiintoisen rikos- ja hallintoprosesuaalisia seuraamuksia vertailevan artikkelin nimeltään "Seuraamusjärjestelmien leikkauspisteessä - Nulla poena sine lege certa". Siihen kannattaa tutustua. Koillinen taisi olla Turun yliopiston hallinto-oikeuden amanuenssina.
Kolmanneksi; Jos tämä täky sattuisi nappaamaan ja sinulla harrastusta asiaan olisi, tee se kuitenkin vasta kun reissu on ohi. Ota taas pari minunkin puolestani, vaikka sitä Tropicalia...
Toiseksi; Nyt olisi tosiaan paikka siviili- ja rikosprosessualistin arvioida mainittua hallintoprosessimietintöä vertaillen omaan leipäheittoonsa sillä totta on, ettei tätä kaiketi kukaan oikeustieteilijä ole koskaan aiemmin vakavissaan tutkinut. Ja kukapa, ainakin muutamia hallintoprosessin kritiikille alttiita seikkoja esiin nostaen, paremmin osaisi kommentoida kuin arvoisa emeritus-palsturi (?). Tuo jossain aiemmassa blogissa mainittu Mikael Koillinen (OTL) on kirjoittanut mielenkiintoisen rikos- ja hallintoprosesuaalisia seuraamuksia vertailevan artikkelin nimeltään "Seuraamusjärjestelmien leikkauspisteessä - Nulla poena sine lege certa". Siihen kannattaa tutustua. Koillinen taisi olla Turun yliopiston hallinto-oikeuden amanuenssina.
Kolmanneksi; Jos tämä täky sattuisi nappaamaan ja sinulla harrastusta asiaan olisi, tee se kuitenkin vasta kun reissu on ohi. Ota taas pari minunkin puolestani, vaikka sitä Tropicalia...
Anonyymi
kirjoitti...
Asianajajaliiton
lausunnon mitäänsanomattomuus ei ole yllätys.
Milloinkapa se liitto olisi jäsenkuntansa etua ajanut? Nykyisen puheenjohtajan johdolla päinvastoin on jopa täysin irtisanoutunut moisesta.
Jäsenkunnan edun ajamiseksi lasken myös järkevät lainsäädäntöuudistukset, jotka hyödyttävät päämiesten edun ajamista ja sitä kautta lisäävät advokaattien työn mielekkyyttä.
Miten kuuluikaan se pässin viemistä narussa koskeva sanonta?
Milloinkapa se liitto olisi jäsenkuntansa etua ajanut? Nykyisen puheenjohtajan johdolla päinvastoin on jopa täysin irtisanoutunut moisesta.
Jäsenkunnan edun ajamiseksi lasken myös järkevät lainsäädäntöuudistukset, jotka hyödyttävät päämiesten edun ajamista ja sitä kautta lisäävät advokaattien työn mielekkyyttä.
Miten kuuluikaan se pässin viemistä narussa koskeva sanonta?
Otetaan
esimerkki virallisperiaatteesta: KHO 2007:17. Jutussa oli kysymys
abiturientista, joka oli rikkonut koejärjestystä.
Kurinpitorangaistuksena rehtori oli hylännyt hänen
koesuorituksensa, mikä johti reppuihin. Hallinto-oikeus piti
seuraamusta kohtuuttomana ja kumosi rangaistuksen.
Rehtori ja ylioppilastutkintolautakunta neuvottelivat ja YTL kehotti rehtoria valittamaan. Valituksen perusteena oli, että jos hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, kurinpito ylioppilastutkinnossa muuttuu mahdottomaksi ja kokeen merkitys valtakunnallisena tutkintona menetetään. Myöhemmin YTL on pyytänyt, että sen rehtorin valituksen liitteenä toimittama lausunto käsitellään YTL:n tekemänä valituksena.
KHO totesi, ettei laki anna rehtorille valitusoikeutta. Sen sijaan YTL:llä on valitusoikeus julkista etua valvovana viranomaisena. KHO yhtyi YTL:n näkemykseen, joka myös omasta mielestäni on faktisesti oikea. Abiturientin tutkinto hylättiin.
Nyt KHO joutui tekemään aika ruman prosessiteknisen mutkan ja vaihtamaan asianosaista, jotta saataisiin materiaalisesti oikea päätös. Vaihtoehtona oli, kuten todettiin, ylioppilastutkinnon kurinpitomenettelyn muuttuminen laillisesti arveluttavaksi. Rikottiinko abiturientin oikeuksia? Mielestäni ei. Rehtori oli valittanut KHO:hon YTL:n kehotuksesta ja liittänyt YTL:n lausunnon mukaan. Abi oli päässyt vastaamaan argumentteihin alusta asti. Sen sijaan rehtori ja YTL olivat erehtyneet siitä, kenellä on valitusoikeus. KHO korjasi asian ja pääsi materiaalisesti oikeaan ratkaisuun.
Vaihtoehto olisi ollut järjetön: kumotaan päätös puhtaasti prosessuaalisen väärinkäsityksen nojalla ja päädytään materiaalisesti virheelliseen, yhteiskunnalle vahingolliseen ratkaisuun.
Rehtori ja ylioppilastutkintolautakunta neuvottelivat ja YTL kehotti rehtoria valittamaan. Valituksen perusteena oli, että jos hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, kurinpito ylioppilastutkinnossa muuttuu mahdottomaksi ja kokeen merkitys valtakunnallisena tutkintona menetetään. Myöhemmin YTL on pyytänyt, että sen rehtorin valituksen liitteenä toimittama lausunto käsitellään YTL:n tekemänä valituksena.
KHO totesi, ettei laki anna rehtorille valitusoikeutta. Sen sijaan YTL:llä on valitusoikeus julkista etua valvovana viranomaisena. KHO yhtyi YTL:n näkemykseen, joka myös omasta mielestäni on faktisesti oikea. Abiturientin tutkinto hylättiin.
Nyt KHO joutui tekemään aika ruman prosessiteknisen mutkan ja vaihtamaan asianosaista, jotta saataisiin materiaalisesti oikea päätös. Vaihtoehtona oli, kuten todettiin, ylioppilastutkinnon kurinpitomenettelyn muuttuminen laillisesti arveluttavaksi. Rikottiinko abiturientin oikeuksia? Mielestäni ei. Rehtori oli valittanut KHO:hon YTL:n kehotuksesta ja liittänyt YTL:n lausunnon mukaan. Abi oli päässyt vastaamaan argumentteihin alusta asti. Sen sijaan rehtori ja YTL olivat erehtyneet siitä, kenellä on valitusoikeus. KHO korjasi asian ja pääsi materiaalisesti oikeaan ratkaisuun.
Vaihtoehto olisi ollut järjetön: kumotaan päätös puhtaasti prosessuaalisen väärinkäsityksen nojalla ja päädytään materiaalisesti virheelliseen, yhteiskunnalle vahingolliseen ratkaisuun.
Oikeusvaltio??
Meillä on "maailman paras terveydenhoito", kuulee usein
suomessa sanottavan. Yleensä sanoja Ei ole käynyt Kappelskär'iä
kauempana maailmalla. Meillä on "maailman paras ja
oikeudenmukaisin oikeusjärjestelmä". .. Allekirjoittanut on
tuonut pari autoa perheen omaan käyttöön saksasta. Kun aina ei
jaksanut kirjoittaa valitusta, niin parista autosta jäi saamatta
valtion laittomasti perimät ALV maksut. Valituksia on raskas
kirjoittaa, kun ne määrätään lähettämään rikokseen
syyllistyneelle(Tulli), joka sitten toimittaa lausunnon oikeudelle.
Sitten käsittelyssä oikeus vahvistaa 99% tullin näkemyksen. Tulli
syyllistyi törkeään jatkettuun kavallukseen periessään
laittomaksi tietämiään ALV-maksuja tuontiautoista. Asiasta oli EU
antanut jo lausuntonsa. Suomessa KHO totesi, ettei kavallettuja
rahoja tarvitse maksaa takaisin kavalluksen uhreille. MOT:n
maanlunastus ohjelma vahvisti vain , että oikeuden tehtävä on
suojella lakia rikkoneita viranomaisia. Uhriksi jääneen kansalaisen
oikeusturvaa ei ole olemassa. Nim.L.H. Hoppu
Erastoteneksen
esimerkki oli kuvaava sen suhteen, miten "joustavasti" KHO
toimii, kun kyse viranomaisen edun varjelemisesta!
Po. tapauksessa puuttui enaa vain, etta tuota onnetonta abia ei edes kuultu KHO:ssa valittajan "katevan vaihdoksen" johdosta! En tieda, tapahtuiko nain, mutta en yhtaan ihmettelisi, etta nain tapahtui.
L.H.Hopun kertoma tapaus on myos kuvaava. KHO toimi nyt verottajan jatkeena.
Kuvaa KHO:n puueettomuudesta ja riippumattomuudesta on omiaan hammentamaan minusta se tapa, jolla KHO:n presidentti toimii monissa asioissa valtioneuvoston nimeamana asiantuntijana ja lausunnonantajana.
Maan ylimman tuomioistuimen paallikkotuomarin ei pitaisi osallistua nain nakyvasti erilaisiin lainvalmistelu-yms. hankkeisiin. Se syo uskottavuutta ja luottamusta ao. tuomioistuimen riippumattomuuteen.
No, mys sen egyptilaisen mummojutun kaannyttamisasianhan kaikki myos viela muistavat.
Siinakin haluttiin "joustavasti" oikaista kaikki tavat, jotka ovat tuomioistuimen riippumattomuuden takeena.
Haluttiin miellyttaa "ylipaallikkoa", jonka oikeustajua kuulemma KHO:n anetyspaatos 5-1-1 ei miellyttanyt. Haluttiin, etta asiassa olisi lainvoimaisesta tuomiosta huolimatta meneteltava KHO:n vahemmiston tahdon mukaisesti.
Po. tapauksessa puuttui enaa vain, etta tuota onnetonta abia ei edes kuultu KHO:ssa valittajan "katevan vaihdoksen" johdosta! En tieda, tapahtuiko nain, mutta en yhtaan ihmettelisi, etta nain tapahtui.
L.H.Hopun kertoma tapaus on myos kuvaava. KHO toimi nyt verottajan jatkeena.
Kuvaa KHO:n puueettomuudesta ja riippumattomuudesta on omiaan hammentamaan minusta se tapa, jolla KHO:n presidentti toimii monissa asioissa valtioneuvoston nimeamana asiantuntijana ja lausunnonantajana.
Maan ylimman tuomioistuimen paallikkotuomarin ei pitaisi osallistua nain nakyvasti erilaisiin lainvalmistelu-yms. hankkeisiin. Se syo uskottavuutta ja luottamusta ao. tuomioistuimen riippumattomuuteen.
No, mys sen egyptilaisen mummojutun kaannyttamisasianhan kaikki myos viela muistavat.
Siinakin haluttiin "joustavasti" oikaista kaikki tavat, jotka ovat tuomioistuimen riippumattomuuden takeena.
Haluttiin miellyttaa "ylipaallikkoa", jonka oikeustajua kuulemma KHO:n anetyspaatos 5-1-1 ei miellyttanyt. Haluttiin, etta asiassa olisi lainvoimaisesta tuomiosta huolimatta meneteltava KHO:n vahemmiston tahdon mukaisesti.
Huomasin
uutisista, etta Vaasan HO on muuttanut karajaoikeuden tuomiota
Kauhajoen koulusurmajutussa ja tuominnut aseen kouluampujalle
jattaneen komisarion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden
rikkomisesta saamaan varoituksen.
Hyva, etta tuo syyllisyys nyt vihdoin todettiin, mutta kylla tuomio on lieva, aivan liian lieva syyllisyyteen nahden.
Toivottavasti uhrien omaiset jaksavat viela kerran koota voimansa ja vieda asian KKO:een. Odotan, etta tuomio tulisi viela muuttumaan ja syytetty tuomituksi kuolemantuottamuksista.
Hovioikeuden mukaan komisariolla ei ollut "perusteltua syyta" otaksua, etta Matti Saari syyllistyisi kouusurmiin.
Tasta voidaan hyvilla perusteilla olla eri mielta.
Sakasssa koulusurmaajan isa, joka jatti aseen kodissaan valvomatta, tuomittiin ammuttujen koululaisten kuolemantuottamuksesta ehdottomaan vankeuteen, koska katsottiin, etta kotona asuvan mielenhairioisen pojan takia asetta olisi tullut sailyttaa lukitussa kaapissa.
Suomessa poliisi, jolla on virkavelvollisuus huolehtia siita, ettei aseita anneta hairiintyneille, suorastaan jatti aseen tulevan kouklusurmaajan kasiin: ei tuomiota kuolemantuottamuksesta!
Kahden maan tuomioistuimen ratkaisun valilla on selkea ristiriita.
Kun on lukenut Kauhajeon jutun esitutkinta-asiakirjoja ja todistajina kuultujen poliisimiesten kertomuksia ja muiden todistajien lausumia, en ole voinut kylla tulla muuhun tulokseen kuin sihen, etta tapauksessa oli selvasti nahtavissa vaara tulevasta kouusumarmasta.
Kylla jutussa olisi ehdottomasti saatava valituslupa ja KKO;n tuomio.
Ei voi valttya olettamukselta, etta alemmat oikeudet ovat jostakin syysta halunneet vahatella pohjalaisen komisarion vastuuta - Pohjanmaalla kun ollaan.
Hyva, etta tuo syyllisyys nyt vihdoin todettiin, mutta kylla tuomio on lieva, aivan liian lieva syyllisyyteen nahden.
Toivottavasti uhrien omaiset jaksavat viela kerran koota voimansa ja vieda asian KKO:een. Odotan, etta tuomio tulisi viela muuttumaan ja syytetty tuomituksi kuolemantuottamuksista.
Hovioikeuden mukaan komisariolla ei ollut "perusteltua syyta" otaksua, etta Matti Saari syyllistyisi kouusurmiin.
Tasta voidaan hyvilla perusteilla olla eri mielta.
Sakasssa koulusurmaajan isa, joka jatti aseen kodissaan valvomatta, tuomittiin ammuttujen koululaisten kuolemantuottamuksesta ehdottomaan vankeuteen, koska katsottiin, etta kotona asuvan mielenhairioisen pojan takia asetta olisi tullut sailyttaa lukitussa kaapissa.
Suomessa poliisi, jolla on virkavelvollisuus huolehtia siita, ettei aseita anneta hairiintyneille, suorastaan jatti aseen tulevan kouklusurmaajan kasiin: ei tuomiota kuolemantuottamuksesta!
Kahden maan tuomioistuimen ratkaisun valilla on selkea ristiriita.
Kun on lukenut Kauhajeon jutun esitutkinta-asiakirjoja ja todistajina kuultujen poliisimiesten kertomuksia ja muiden todistajien lausumia, en ole voinut kylla tulla muuhun tulokseen kuin sihen, etta tapauksessa oli selvasti nahtavissa vaara tulevasta kouusumarmasta.
Kylla jutussa olisi ehdottomasti saatava valituslupa ja KKO;n tuomio.
Ei voi valttya olettamukselta, etta alemmat oikeudet ovat jostakin syysta halunneet vahatella pohjalaisen komisarion vastuuta - Pohjanmaalla kun ollaan.
Asianajajaliiton
lausunnossa on puututtu blogistin mainitsemaan asiaan, ei 91 §:n
vaan 47 §:n kohdalla. Tässä lainaus lausunnosta:
47 §:n perusteluissa todetaan: ”Päätöksen perusteena käytettävistä oikeussäännöistä asianosaista ei yleensä tarvitse kuulla. Asianosaista olisi kuitenkin yleensä syytä kuulla tutkimisen edellytystä koskevasta kysymyksestä, mikäli valituksen tutkimisen edellytykset ovat oikeudellisesti tai tosiseikkojen puolesta epäselvät tai tulkinnanvaraiset”. Työryhmän kuulemistilaisuudessa asianajajat pitivät epäkohtana sitä, että toisinaan hallintotuomioistuimet saattavat hyvin yllätyksellisillä perusteilla ratkaista asian tai jättää sen tutkimatta ilman, että missään vaiheessa oikeudenkäyntiä olisi peruste tullut esiin. Hallintoprosessissa, jossa ei yleensä käsittely ole välitöntä tämä tulee useimmin esiin kuin yleisissä tuomioistuimissa, joissa asia valmistellaan suullisessa käsittelyssä. Asianajajaliiton mielestä pelkkä maininta lain perusteluissa, että ”olisi syytä kuulla” ei riitä, vaan asia pitäisi säännellä esimerkiksi seuraavalla tavalla. ”Hallintotuomioistuimen on myös kuultava oikeudenkäynnin osapuolia sellaisista oikeudenkäynnin lopputulokseen vaikuttavista seikoista, joihin kukaan osapuoli ei ole vedonnut.”
47 §:n perusteluissa todetaan: ”Päätöksen perusteena käytettävistä oikeussäännöistä asianosaista ei yleensä tarvitse kuulla. Asianosaista olisi kuitenkin yleensä syytä kuulla tutkimisen edellytystä koskevasta kysymyksestä, mikäli valituksen tutkimisen edellytykset ovat oikeudellisesti tai tosiseikkojen puolesta epäselvät tai tulkinnanvaraiset”. Työryhmän kuulemistilaisuudessa asianajajat pitivät epäkohtana sitä, että toisinaan hallintotuomioistuimet saattavat hyvin yllätyksellisillä perusteilla ratkaista asian tai jättää sen tutkimatta ilman, että missään vaiheessa oikeudenkäyntiä olisi peruste tullut esiin. Hallintoprosessissa, jossa ei yleensä käsittely ole välitöntä tämä tulee useimmin esiin kuin yleisissä tuomioistuimissa, joissa asia valmistellaan suullisessa käsittelyssä. Asianajajaliiton mielestä pelkkä maininta lain perusteluissa, että ”olisi syytä kuulla” ei riitä, vaan asia pitäisi säännellä esimerkiksi seuraavalla tavalla. ”Hallintotuomioistuimen on myös kuultava oikeudenkäynnin osapuolia sellaisista oikeudenkäynnin lopputulokseen vaikuttavista seikoista, joihin kukaan osapuoli ei ole vedonnut.”
Monet
asioita yleensä ymmärtävät ovat lukeneet KHO:n päätökset,
jotka löytyvät nyt MOT:n sivustolta. Kukaan heistä ei ole löytänyt
sieltä mitään väitettyä viran puolesta toimimista. Voisiko
blogisti tai joku muu ystävällisesti ihan kädestä pitäen kertoa,
mikä se pointti on ja mistä kohdasta se sieltä oikein löytyy.
Olisiko
yleisissä tuomioistuimissakin hiukan viranomaistoiminnan jatkeen
vikaa?
Muistaakseni Mikkelin pamauksessa eli Jakomäen pankkiryöstössäkin poliisi sai puhtaat paperit, vaikka käyttäytyi kuin lauma uteliaita siviilejä ja sulutti ryöstäjän lopulta kaupungin keskustaan kaikken vilkkaimmalle paikalle, mitä vain kaupungista yöaikaan löytyi.
Muistaakseni Mikkelin pamauksessa eli Jakomäen pankkiryöstössäkin poliisi sai puhtaat paperit, vaikka käyttäytyi kuin lauma uteliaita siviilejä ja sulutti ryöstäjän lopulta kaupungin keskustaan kaikken vilkkaimmalle paikalle, mitä vain kaupungista yöaikaan löytyi.
MOT:n
kásittelemassa lunastus- tai Natura-asiassa en ole viela lukenut
KHO:n paatoksia, kun lahdin tiistaina Etelan reissuun. Palaan asiaan
ja kun palaan kotomaahan.Otetaan nyt sentaan loma lomana.
Miksikohan KHO ei julkaissut noita kumpaakaan paatostaan aikanaan internetissa eli Finlexissa?
Miksikohan KHO ei julkaissut noita kumpaakaan paatostaan aikanaan internetissa eli Finlexissa?
Jyrki
Virolainen kirjoitti...
Ok,
hyva etta Asianajajaliiton lausunnossa oli kuitenkin puututtu tuohon
materiaaliseen prosessinjohtoon koskien kulemista sovellettavien
oikeusnormien kohdalla.
Tuota kohtaa lausunnossa on si´ta selatessani huomannut.
Mutta viela tarkeampaa olisi ollut puuttua sihen,etta uudessa lakiehdotuksessa ei ole saannosta vaittamistaakasta tai siita, missa kohdin tai laajuudessa hallintotuomioistuin on sidottu valituksenalaisessa paatoksessa ja/tai valituksessa vedottuihon oikeustosiseikkoihin.
Tuota kohtaa lausunnossa on si´ta selatessani huomannut.
Mutta viela tarkeampaa olisi ollut puuttua sihen,etta uudessa lakiehdotuksessa ei ole saannosta vaittamistaakasta tai siita, missa kohdin tai laajuudessa hallintotuomioistuin on sidottu valituksenalaisessa paatoksessa ja/tai valituksessa vedottuihon oikeustosiseikkoihin.
Julkaisemistarpen
arvioimiseksi pitäisi varmaan tietää, oliko tässä KHO:n Nuuksion
päätöksessä jotakin oikeudellisesti erikoista vai oliko kyseessä
yksi monista suunnilleen samantapaisista luonnonsuojelulakiasioiden
ratkaisuista. Valituslupakynnystähän näissä jutuissa ei ole,
joten KHO ratkaissee tällaisiakin vuosittain asiallisesti aika
lailla. Netistä löytyvän KHO:n vuoden 2009 vuosikertomuksen mukaan
tuon vuoden lopussa luonnonsuojelulakijuttuja oli vireillä siellä
49.
Ns.
"kummallisia" ratkaisuja, joita ei haluta jostakin syysta -
esim. juuri menettelyn erikoisuuksien takia, julkaista, voidaan hyvin
jattaa julkaisematta.
Ko. tapauksessa joka tapauksessa maanomistajien mielesta ratkaisu oli kummallinen ja tuli heille yllatyksena.Siita ei paasta mihinkaan.
Puhutaan oikeudenkayntimenettelyn koetusta oikeudenmukaisuudesta eli siita, kokevatko jutun asianosaiset oikeuskasittelyn reiluna ja asianmukaisena. Puhutaan myos oikeudenmukaisuuden tunnusta.
Naihin kysymyksiin kiinnitettiin huomiota runsaasti mm. tuomioistuinlaitoksen kehittamiskomitean mietinnossa (KM 2003:3).
Nayttaa silta, etta po. MOT-jutussa maanomistajat eivat kokeneet KHO:n oikeusrosessia lainkaan oikeudenmukaisena ja reiluna.
Ko. tapauksessa joka tapauksessa maanomistajien mielesta ratkaisu oli kummallinen ja tuli heille yllatyksena.Siita ei paasta mihinkaan.
Puhutaan oikeudenkayntimenettelyn koetusta oikeudenmukaisuudesta eli siita, kokevatko jutun asianosaiset oikeuskasittelyn reiluna ja asianmukaisena. Puhutaan myos oikeudenmukaisuuden tunnusta.
Naihin kysymyksiin kiinnitettiin huomiota runsaasti mm. tuomioistuinlaitoksen kehittamiskomitean mietinnossa (KM 2003:3).
Nayttaa silta, etta po. MOT-jutussa maanomistajat eivat kokeneet KHO:n oikeusrosessia lainkaan oikeudenmukaisena ja reiluna.
Lueskelin
taalla paallisin puolin Vaasan HO:n tuomiota Kauhajoki-jutussa.
Olen pettynyt hovioikeuden nayttokysymyksen perustelujen suppeuteen ja siihen, ettei pro et contra-metodista nay perusteluista juuri jalkeakaan.
Myos HO:n perusteluista valittyy kuva, jonka mukaan oikeus yrittaa kaikin voimin selittaa tapahtunutta eli komisarion laiminlyontia parhain pain.
Ikaan kuin komisario olisi ollut muita ja ns. tavallisia poliisimiehia jotenkin heikkolahjaisempi alylliselta kapasiteetiltaan. Tastahan ei tietenkaan voi olla kuitenkaan kyse.
Paha puute perusteluissa on se, ettei todistajien kertomuksia ole edes vaivauduttu kaymaan yksityiskohtaisesti lavitse; ainoita todistajia, jotka edesmainitaan ho:n tuomiossa niemlta, on Vesa Nyrhinen.
Hanen kertomuksensa nayttoarvo on vesitetty perusteluissa silla, etta han oli kertonut ns. toisen kaden tietoa ja etta kertomus on annettu aikana, jolloin oltiin viela jarkyttyneita tapahtumasta.
Ei vaikuta kovin johdonmukaiselta. Nyrhista ei kaiketi kuultu heti tai seuraavana paivana vaan vasta myohemmin.
Minusta jo se aineistao, jonka Matti Saari laittoi internettiin, kertoi vakavasta koulusurman vaarasta. Han ihannoi selvasti Jokelan ampujaa Auvista monia pienia yksityiskohtia myoten. Kauhajoen komisario oli kaynyt Jokelan jalkeen eriyisessa koukutustilaisuudessa, jossa kasiteltiin koulusurmia ja potentiaalisten koulusurmaajien tunnistamista jne.
Mutta nama seikat eivat painaneet hovioikeudessakaan mitaan. Ratkaisevaa tuntui olevan se, etta komisario oli puhuttanut Saarta eika ollut tunnistanut vaaraa.
Pitaisi kuitenkin muistaa, etta syytetylla ei ole totuusvelvollisuutta, toisin kuin todistajailla, eika kyse ole ollut sita, miten komisario henkilokohtaisesti koki tilanteen, vaan miten hanen olisi pitanyt aseluvista vastaavana virkamiehena suhtatua asiaan.
Komisariohan ei valittanyt edes tutustua kaikkeen Saaren internettiin laittamaan aineistoon.
Olen pettynyt hovioikeuden nayttokysymyksen perustelujen suppeuteen ja siihen, ettei pro et contra-metodista nay perusteluista juuri jalkeakaan.
Myos HO:n perusteluista valittyy kuva, jonka mukaan oikeus yrittaa kaikin voimin selittaa tapahtunutta eli komisarion laiminlyontia parhain pain.
Ikaan kuin komisario olisi ollut muita ja ns. tavallisia poliisimiehia jotenkin heikkolahjaisempi alylliselta kapasiteetiltaan. Tastahan ei tietenkaan voi olla kuitenkaan kyse.
Paha puute perusteluissa on se, ettei todistajien kertomuksia ole edes vaivauduttu kaymaan yksityiskohtaisesti lavitse; ainoita todistajia, jotka edesmainitaan ho:n tuomiossa niemlta, on Vesa Nyrhinen.
Hanen kertomuksensa nayttoarvo on vesitetty perusteluissa silla, etta han oli kertonut ns. toisen kaden tietoa ja etta kertomus on annettu aikana, jolloin oltiin viela jarkyttyneita tapahtumasta.
Ei vaikuta kovin johdonmukaiselta. Nyrhista ei kaiketi kuultu heti tai seuraavana paivana vaan vasta myohemmin.
Minusta jo se aineistao, jonka Matti Saari laittoi internettiin, kertoi vakavasta koulusurman vaarasta. Han ihannoi selvasti Jokelan ampujaa Auvista monia pienia yksityiskohtia myoten. Kauhajoen komisario oli kaynyt Jokelan jalkeen eriyisessa koukutustilaisuudessa, jossa kasiteltiin koulusurmia ja potentiaalisten koulusurmaajien tunnistamista jne.
Mutta nama seikat eivat painaneet hovioikeudessakaan mitaan. Ratkaisevaa tuntui olevan se, etta komisario oli puhuttanut Saarta eika ollut tunnistanut vaaraa.
Pitaisi kuitenkin muistaa, etta syytetylla ei ole totuusvelvollisuutta, toisin kuin todistajailla, eika kyse ole ollut sita, miten komisario henkilokohtaisesti koki tilanteen, vaan miten hanen olisi pitanyt aseluvista vastaavana virkamiehena suhtatua asiaan.
Komisariohan ei valittanyt edes tutustua kaikkeen Saaren internettiin laittamaan aineistoon.
"Myos
HO:n perusteluista valittyy kuva, jonka mukaan oikeus yrittaa kaikin
voimin selittaa tapahtunutta eli komisarion laiminlyontia parhain
pain."
Ja edellämainitusta välittyy kuva että virkamiehet nauttivat erityistä "suojelusta" vaikka tekisivät megaluokan mokia!
Ja edellämainitusta välittyy kuva että virkamiehet nauttivat erityistä "suojelusta" vaikka tekisivät megaluokan mokia!
Tassa
viime hetken vaaliveikkaus huomisten eduskuntaavlien
osalta.
Puolueiden aaniosuus annatuista aanista JV:n mukaan:
kokoomus 21 %
demarit 19 %
persut 18 %
keskusta 17 %
vasurit 8 %
vihreat 8 %
krist. 4,5 %
rkp 4,5 %
Veikkaus on tietenkin hieman toiveajatttelun mukainen.Demarit voi yllattaa ja nousta jopa suurimmaksi puolueeksi. Myos persut voivat saada enamman aania.
Puolueiden aaniosuus annatuista aanista JV:n mukaan:
kokoomus 21 %
demarit 19 %
persut 18 %
keskusta 17 %
vasurit 8 %
vihreat 8 %
krist. 4,5 %
rkp 4,5 %
Veikkaus on tietenkin hieman toiveajatttelun mukainen.Demarit voi yllattaa ja nousta jopa suurimmaksi puolueeksi. Myos persut voivat saada enamman aania.
No
niin, vaalitulos on nyt nahty.
Minun ennustukseni puolueiden jarjestyksesta meni isojen puolueiden osalta taysin nappiin!
onittelen itseani siita - jo hiukka aiemmin - ja kumosin muutaman kolpakiollisen Triopicalia paikallisessa suomalaisessa ravintolassa ("Mummolassa", einomaiset mummon lihapullat muuten), jossa oli jarjestetty vaalivalvojaiset paikallisille harmalaisille turisteille.
Meno siella oli ylen rauahallista. Ei edes Pate Vayrysen putaminen eduskunnasta herattanyt mitaan maan surua.
Yritin selittaa tilannetta porukalle ja Paten puotoamista silla, etta nama nyt olivat Patelle ns. valivaalit, koska Paten tahtain on jo ensi vuoden Pressan valeissa!
Hemmetin hyvat vaalit monessa suhteessa!
Koomuksesta tuli lopultakin maan suurin puolue, vaikka kyseessa olivat todelliset persujen "rotestivalit"! Naissa olosuhteissa todella hieno suoritus kokoomukselle ja erityisesti Jyrki Kataiselle!
Taman jalkeen ei liene epailystakaan siita, kuka on Suomen seuraava paaministeri!
Vai onko?
Yhta hienot vaalit nama vaalit olivat sikali, etta monet vanhat kansanedustajat, joilla ei todellakaan ollut enaa jarkevastio ajatellen mitan kayttoa eduskunnassa, putosivat!
Vayrysen Pate on toki luku sinansa - han olisi paassyt helposti "jatkoon" Lapista, mutta ajatellaanpa seuraavia nimia, jotka tipoutivat - ja hyva niin!!!
- Suvi Linden
- Timo Kaunisto samoin kuin hanen nykyinen vihrreiden tyttoysrtavansa Ojansivu Hameesta
- Sirpa Asko-Seljavaara
- Pentti "Stasi"Tiusanen
- Uusipaavalniemi
- Akaan-Penttila
- Juhani Korkeaoja
- Minna Sirno
- Juha Mieto
- painija Asell
- jne, jne.
Nyt en muista laheskaan kaikkia "hyvalla syylla" tippuneita" - vissiin liikaa jo tota Tropicalia - mutta palaan asiaan huomenissa tarkemman analyysin merkeissa.
Hyva mys se, ettei jarmo Korhonen (jepu) paassyt! Perunakampanjastaan huolimatrta! Kylla kansa tietaa.
Kylla kepu karsi tappion suurelta osin juuri Matti vanhasen ja Jarmo Korhosen mohlalilyjen takia!
Mari Kiviniemi ei olisi ansainnut nain suurta tappiota - tappion kuitenkin.
Harmi, etta nailla nakymilla prof. emeritus Erkki Havansi (persut) tipahti sittenkin aivan viime viime metreilla ja jai varamieheksi muutaman hassun aanen paahan eduskunnasta Uudeltamaalta!
Han oli aivan kalkkiviivoilla viela mukana menna lapi.
Palaan asian huomenna.
Jyrki Virolainen
Minun ennustukseni puolueiden jarjestyksesta meni isojen puolueiden osalta taysin nappiin!
onittelen itseani siita - jo hiukka aiemmin - ja kumosin muutaman kolpakiollisen Triopicalia paikallisessa suomalaisessa ravintolassa ("Mummolassa", einomaiset mummon lihapullat muuten), jossa oli jarjestetty vaalivalvojaiset paikallisille harmalaisille turisteille.
Meno siella oli ylen rauahallista. Ei edes Pate Vayrysen putaminen eduskunnasta herattanyt mitaan maan surua.
Yritin selittaa tilannetta porukalle ja Paten puotoamista silla, etta nama nyt olivat Patelle ns. valivaalit, koska Paten tahtain on jo ensi vuoden Pressan valeissa!
Hemmetin hyvat vaalit monessa suhteessa!
Koomuksesta tuli lopultakin maan suurin puolue, vaikka kyseessa olivat todelliset persujen "rotestivalit"! Naissa olosuhteissa todella hieno suoritus kokoomukselle ja erityisesti Jyrki Kataiselle!
Taman jalkeen ei liene epailystakaan siita, kuka on Suomen seuraava paaministeri!
Vai onko?
Yhta hienot vaalit nama vaalit olivat sikali, etta monet vanhat kansanedustajat, joilla ei todellakaan ollut enaa jarkevastio ajatellen mitan kayttoa eduskunnassa, putosivat!
Vayrysen Pate on toki luku sinansa - han olisi paassyt helposti "jatkoon" Lapista, mutta ajatellaanpa seuraavia nimia, jotka tipoutivat - ja hyva niin!!!
- Suvi Linden
- Timo Kaunisto samoin kuin hanen nykyinen vihrreiden tyttoysrtavansa Ojansivu Hameesta
- Sirpa Asko-Seljavaara
- Pentti "Stasi"Tiusanen
- Uusipaavalniemi
- Akaan-Penttila
- Juhani Korkeaoja
- Minna Sirno
- Juha Mieto
- painija Asell
- jne, jne.
Nyt en muista laheskaan kaikkia "hyvalla syylla" tippuneita" - vissiin liikaa jo tota Tropicalia - mutta palaan asiaan huomenissa tarkemman analyysin merkeissa.
Hyva mys se, ettei jarmo Korhonen (jepu) paassyt! Perunakampanjastaan huolimatrta! Kylla kansa tietaa.
Kylla kepu karsi tappion suurelta osin juuri Matti vanhasen ja Jarmo Korhosen mohlalilyjen takia!
Mari Kiviniemi ei olisi ansainnut nain suurta tappiota - tappion kuitenkin.
Harmi, etta nailla nakymilla prof. emeritus Erkki Havansi (persut) tipahti sittenkin aivan viime viime metreilla ja jai varamieheksi muutaman hassun aanen paahan eduskunnasta Uudeltamaalta!
Han oli aivan kalkkiviivoilla viela mukana menna lapi.
Palaan asian huomenna.
Jyrki Virolainen
Luin
askeisen kommenttini.
Olipa siina hieman noita lyontivirheita!
Sorry!
Taalla on viela sunnuntai, palaan asiaan huomenna maanantaina.
Taalla seurataan vain footballia, ei valiteta vaaleista! Luotetaan siihen, etta herrat Katainen ja Soini hoitavat myos Hispaanian ja muiden Valimeren maiden ns. meloonien asiat!
Olipa siina hieman noita lyontivirheita!
Sorry!
Taalla on viela sunnuntai, palaan asiaan huomenna maanantaina.
Taalla seurataan vain footballia, ei valiteta vaaleista! Luotetaan siihen, etta herrat Katainen ja Soini hoitavat myos Hispaanian ja muiden Valimeren maiden ns. meloonien asiat!
maanantaina,
huhtikuuta 18, 2011
52.
Emeritusprofessori Jyrki Virolaisen
blogitekstin Korkein hallinto-oikeus
(KHO) "keikkui kuin harakka tervatulla sillalla"
kommenttiteksteistä kannattaa
kiinnittää huomio muun ohessa ainakin siihen, että
ympäristöministeriössä töissä ollut henkilö kirjoittaa
anonyyminä seuraavaa;
52.1.”Anonyymi
kirjoitti...
Itse olen
toiminut ympäristöhallinnossa naturan valmistelun aikaan ja saanut
kunniakirjankin sen hankkeen toteuttamiseen osallistumisesta.
Ympäristökeskuksissa naturaa valmistelemaan ryhdyttiin
yksinkertaisesti vain laittamalla kaikki vanhempiin
luonnonsuojeluohjelmiin ( soidensuojelu-, lintuvesi-,
rantojensuojelu-, lehtojensuojelu-, jne ja kansallispuisto-ohjelma )
kuuluvat alueet ja jo perustetut suojelualueet uuteen
naturaohjelmaan. Joitakin vähämerkityksisiä jätettiin pois ja
lisäyksiäkin haviteltiin. Minkäänlaista direktiivin edellyttämää
suhteellista arviointia ei tehty vaan lomakkeet koristeltiin vain
lintu- ja luontodirektiiviin kuuluvilla laji ja luontotyyppinimillä.
Toiminta oli maanomistajienkin kannalta pääasiassa
tarkoituksenmukaista koska vanhojen ohjelmien ulkopuolisia alueita ei
paljonkaan tullut. Järvisten alue varmaankin tekee osin poikkeuksen,
tilaisuus kun tekee ympäristöhallinnossakin varkaan. Lisäksi uusia
alueita tuli hieman kun natura digitoitiin eri koordinaatistolla
(muistini mukaan) kuin millä vanhat peruskartat oli tehty (joiden
mukaisia oli vanhat suojeluohjelmat) ja rajauksia ei kuulemma siinä
vaiheessa kun virhe huomattiin voinut enää korjata ainakaan
alaspäin.
Hankkeella oli eu:sta johtuva tiukka aikataulu (taisi olla eu-tuomioistuimen uhka) ja kun loppuvaiheessa huomattiin että eihän tämä mennyt direktiivien mukaan laisinkaan, lätkäisi hallitus kuitenkin päätöksen. Tätä laitonta prosessia sitten ympäristöministeriö ja KHO ovat yrittäneet peitellä.”
Hankkeella oli eu:sta johtuva tiukka aikataulu (taisi olla eu-tuomioistuimen uhka) ja kun loppuvaiheessa huomattiin että eihän tämä mennyt direktiivien mukaan laisinkaan, lätkäisi hallitus kuitenkin päätöksen. Tätä laitonta prosessia sitten ympäristöministeriö ja KHO ovat yrittäneet peitellä.”
53.
Kommenteissa esiintyvistä lukuisista
kirjoitusvirheistä huolimatta Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja
allekirjoittanut katsoo oikeudekseen esittää ja lähettää edellä
olevan vastineen eli tämän kohdan edellä ja jäljempänä olevan
teksti- ja tekstinsanomakokonaisuuden liitteineen Euroopan
parlamentin jäsen Merja Kyllöselle ja muille Euroopan parlamentin
jäsenille, Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle,
pääministerille, valtioneuvostolle ja sen eri ministeriöille ja
niissä toimiville ministereille erityisesti ympäristöministerille
ja oikeusministerille, alueellisille ympäristökeskuksille ja
kansanedustajille sekä kaikille muille haluamilleen edellä
luetteloimattomille tahoille. Pois lukien EU komissio,
Oikeuskanslerinvirasto ja siellä toimivat oikeuskanslerit sekä
apulaisoikeuskanslerit ym. laillisuutta valvovat henkilöt. Pois
lukien edellä sanottujen lisäksi Eduskunnan oikeusasiamies ja
apulaisoikeusasiamies sekä muut siellä laillisuutta valvovat
henkilöt. Kuten pois lukien myös Korkein hallinto-oikeus (KHO) ja
Korkein oikeus (KKO). Joille pois luetulle ei tätä vastinetta eikä
tämän edellä ja jäljempänä olevana teksti- ja
tekstinsanomakokonaisuutta liitteineen Pro Real Life
edunvalvontayhdistyksen eikä allekirjoittaneen toimesta toimiteta.
Toimittamattomuuden syy ja sen perustelut seuraavassa kappaleessa.
54.
EU komissiolla, Suomen hallinnon
laillisuusvalvojilla ja KHO:lla, kuten myös KKO:lla
on oma-aloitteinen velvollisuus lopettaa EY:n, nykyisin Unionin
vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen mielivalta Suomen Natura
2000 toteutuksessa. Oma-aloitteinen velvollisuus edellyttää
saattamaan Suomen Natura 2000 toteutus EY:n, nykyisin Unionin
vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämäksi. Kaiken lisäksi
vielä ilman minkäänlaisia seurannaisvaikutuksia millään tavalla
mihinkään suuntaan tai mihinkään kohteeseen. Henkilöistä
puhumattakaan.
55.
Pro Real Life edunvalvontayhdistyksen
eikä allekirjoittaneen syyksi voida lukea sitä, mitä Suomen Natura 2000, EY:n, nykyisin
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen toteutussekamelska,
sen kaikkine valtaa ilman vastuuta vallankäyttötavoitteineen on
ainakin tähän asti ollut. Valitettavasti seuraukset ovat ulottuneet
vastapuolen ilmoituksien seurauksena, jopa allekirjoittaneenkin
kohdalla, jopa yksityisoikeudellisiin oikeudenkäynteihin asti.
Ainakaan muilta vaikutelmilta ei ole voinut viimeaikaistenkaan
tapahtumien seurauksena välttyä.
56.
Edellä
kohdassa 52.1 professori Jyrki Virolaisen maanantaina 11. huhtikuuta
2011 julkaiseman blogikirjoitukseen numero 422. ”Korkein
hallinto-oikeus (KHO) keikkui kuin harakka tervatulla sillalla"
anonyyminä
13.4.2011 lähetetyn kommenttitekstin; ”Itse
olen toiminut ympäristöhallinnossa naturan valmistelun aikaan ja
saanut kunniakirjankin sen hankkeen toteuttamiseen osallistumisesta.
Ympäristökeskuksissa naturaa valmistelemaan ryhdyttiin
yksinkertaisesti vain laittamalla kaikki vanhempiin
luonnonsuojeluohjelmiin ( soidensuojelu-, lintuvesi-,
rantojensuojelu-, lehtojensuojelu-, jne ja kansallispuisto-ohjelma )
kuuluvat alueet ja jo perustetut suojelualueet uuteen
naturaohjelmaan. Joitakin vähämerkityksisiä jätettiin pois ja
lisäyksiäkin haviteltiin. Minkäänlaista direktiivin edellyttämää
suhteellista arviointia ei tehty vaan lomakkeet koristeltiin vain
lintu- ja luontodirektiiviin kuuluvilla laji ja luontotyyppinimillä.
Toiminta oli maanomistajienkin kannalta pääasiassa
tarkoituksenmukaista koska vanhojen ohjelmien ulkopuolisia alueita ei
paljonkaan tullut. Järvisten alue varmaankin tekee osin poikkeuksen,
tilaisuus kun tekee ympäristöhallinnossakin varkaan. Lisäksi uusia
alueita tuli hieman kun natura digitoitiin eri koordinaatistolla
(muistini mukaan) kuin millä vanhat peruskartat oli tehty (joiden
mukaisia oli vanhat suojeluohjelmat) ja rajauksia ei kuulemma siinä
vaiheessa kun virhe huomattiin voinut enää korjata ainakaan
alaspäin.
Hankkeella oli eu:sta johtuva tiukka aikataulu (taisi olla eu-tuomioistuimen uhka) ja kun loppuvaiheessa huomattiin että eihän tämä mennyt direktiivien mukaan laisinkaan, lätkäisi hallitus kuitenkin päätöksen. Tätä laitonta prosessia sitten ympäristöministeriö ja KHO ovat yrittäneet peitellä.”, perusteella Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut katsoo oikeudekseen ihmetellä Suomen valtaa ilman vastuuta vallankäyttömentaliteettia. Samoin siitä milloin mihinkin milläkin tavalla koituvia seurauksia. Jyrki Virolaisen blogikirjoituksesta kopioitu kommenttiteksti on tuskin ”trollaus”. Kokemuksesta voin sanoa, että anonyyminä esitetty teksti osoittaa juuri sen tilanteen miten käytännössä ympäri Suomea Natura 2000 asiassa toimittiin. Se, että siitä oikein kunniakirjojakin jaettiin, oli allekirjoittaneelle uusi tieto tuolloin. Ja on sitä varmaan vieläkin useimmille tahoille.
Hankkeella oli eu:sta johtuva tiukka aikataulu (taisi olla eu-tuomioistuimen uhka) ja kun loppuvaiheessa huomattiin että eihän tämä mennyt direktiivien mukaan laisinkaan, lätkäisi hallitus kuitenkin päätöksen. Tätä laitonta prosessia sitten ympäristöministeriö ja KHO ovat yrittäneet peitellä.”, perusteella Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut katsoo oikeudekseen ihmetellä Suomen valtaa ilman vastuuta vallankäyttömentaliteettia. Samoin siitä milloin mihinkin milläkin tavalla koituvia seurauksia. Jyrki Virolaisen blogikirjoituksesta kopioitu kommenttiteksti on tuskin ”trollaus”. Kokemuksesta voin sanoa, että anonyyminä esitetty teksti osoittaa juuri sen tilanteen miten käytännössä ympäri Suomea Natura 2000 asiassa toimittiin. Se, että siitä oikein kunniakirjojakin jaettiin, oli allekirjoittaneelle uusi tieto tuolloin. Ja on sitä varmaan vieläkin useimmille tahoille.
56.1.
Valtaa
ilman vastuuta vallankäyttömentaalitoiminnan seurauksena Suomi
luovutti Natura 2000 alueiksi yli kolminkertaisen määrän alueita
sen sijasta mitä olisi kuulunut tai tarvinnut luontodirektiivin
perusteella luovuttaa. Alueellisesti tämä tarkoittaa käytännössä
sitä, että Suomi luovutti yli 40 kilometrin levyisen kaistaleen
Hangosta Utsjoelle, johon suojavyöhykkeet päälle, ylikansalliseen
päätäntävaltaan lähes korvauksetta, missä mitään ei saa tehdä
ilman komission hyväksyntää.
56.2.
Valtaa
ilman vastuuta vallankäyttömentaalitoimintaperiaatteella Suomi
luovutti kolminkertaiset alueensa lähes korvauksetta siitäkin
huolimatta, että Euroopan yhteisöllä, nykyisin Euroopan unionilla
on luontodirektiivin 8 artiklan mukaan velvollisuus korvata
täysimääräisesti kaikki Natura 2000 verkostoon hyväksyttävät
alueet, mikäli jäsenvaltio esittää laskun. Suomi esitti
korvattavaksi vain hippuja siitä määrästä mitä sillä oli niin
halutessaan mahdollisuus edellyttää EU:n maksettavaksi. Siis vain
murto-osan siitä mitä EU:n olisi tullut jäsenvaltio Suomellekin
sen niin halutessa velvollisuus korvata. Huomioon otettavaksi se,
että EU:n korvausvelvollisuus koski alueita, joilla oli
ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ja/tai ensisijaisesti
suojeltavia lajeja. Tämänkin seurauksena liite III 1 vaiheen
arvioinnit, luokittelut ja luetteloinnit, siis myös liite III D
kohdan luettelointi oli velvollisuus toteuttaa EY:n, nykyisin Unionin
vakiintuneen oikeuskäytännön velvoittamana,
ennen
komissiolle tehtävää ehdotusta (SCI-alueet) ja ilmoitusta
(SPA-alueet). Todettakoon jälleen kerran se, että Suomessa liite
III 1 vaiheen edellyttämiä arviointeja, luokitteluja eikä
luettelointeja ei ole olemassa. Ainakaan niitä ei ole Natura 2000
oikeudenomistajille esitetty.
56.3.
Syyksi
miksi valtaa ilman vastuuta käyttävät tahot eivät täysimääräistä
korvauslaskua esittäneet,
Pro Real
Life edunvalvontayhdistys ja allekirjoittanut näkee sen, että
esittämällä täysimääräisen laskun ja siitä kiinni pitämällä,
komissio olisi mitä todennäköisemmin ilmoittanut Suomelle, että
EU:lle riittää vähempikin aluemäärä, käyttäkää niitä liite
III 1 vaiheen edellyttämiä arviointeja, luokitteluja ja
luettelointeja luontodirektiivin luontotyyppi- ja lajialueet SCI-
alue-ehdotuksenne ja lintudirektiivin SPA-alueilmoituksenne
perusteena. Jonka seurauksena valtaa ilman vastuuta käyttävien
instanssien vastuuton vallankäyttö olisi merkittävästi
pienentynyt. Valtaosin loppunut kokonaan. Sillä, mikäli alueella ei
ole liite III arviointien, luokitteluiden ja luettelointien
perusteella Natura 2000 arvoja, ei sillä ole karrikoiden ilmaistuna
Suomen kaltaisessa runsaissa luontaisissa olosuhteissa
kansallisiakaan suojeluarvoja. Yhtenä esimerkkinä Kemihaaran suot
niminen ja FI1300907 numeroinen alue, jonka KHO edellytti
oikeuskanslerin avustamana ilman liite III 1 vaiheen arviointeja,
luokitteluja ja luettelointeja liitettäväksi Natura 2000
ehdotukseen ja ilmoitukseen.
Brysseliin
laskeuduttaessa 30.1.2004 yleishavaintoni oli se, että siellä
peltojen välissä olevien metsäalueiden pinta-ala verrattuna
ympärillä olevaan peltopinta-alaan, olivat pieniä. Suomessa
tilanne on päinvastainen. Peltoalat ovat yleisesti ottaen metsien
pinta-aloihin verrattuna pienet. Todella pienet.
57.
Toiseksi,
valtaa ilman vastuuta mallioppilaslähtökohtamentaliteetilla, josta
ei ainakaan taloudellisia palkintoja jaeta, Suomen osalta
toteutetuksi asiaksi Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja
allekirjoittanut katsoo oikeudekseen nostaa uusiutuvan energian.
Siinä EU edellytti ja päätti uusiutuvan energian osuudeksi 20 %:a
energian kokonaismäärästä. Josta Suomella oli tuolloin jo
uusituvilla toteutettuna 18 %:a. Johon lisäystä ei olisi tarvittu
enää kuin 2 %:a, jotta EU:n asettama velvoite olisi toteutunut
Suomen osalta. Mutta mitä teki
mallioppilaslähtökohtamentaliteettinen Suomi? Sen edustaja,
tuolloinen valtaa ilman vastuuta toteuttanut pääministeri ilmoitti
Suomen lisäävän tuota jo toteutettua 18 prosenttia 20 prosentilla.
Toisin sanoen hyväksyi mallioppilaslähtökohtamentaliteetilla
Suomen osalle 38%:n uusiutuvan energian osuuden, ottamatta huomioon
ollenkaan sitä, että Suomi on pohjoisin ja kylmin EU maa.
Eikä tässä vielä kaikki. Nyt Suomi, säilyttääkseen metsiinsä
laadukkaalla metsiensä hoidolla kasvattamansa puumäärän ja sillä
saavuttamansa hiilidioksidinielumääränsä, joutuu rajoittamaan
hakkuitaan ja ostamaan päästöoikeuksia, jotta se voi ylläpitää
Naturan lisäksi myös uusiutuvan energian asiassa tuota valtaa ilman
vastuuta mallioppilaslähtökohtamentaliteettiaan. Suomen osalta on
surkuhupaisaa se, että EU:n toimesta Suomen hakkuut rajoitettiin
ilman päästökauppamaksuja jopa metsien vuosittaista kasvua
pienemmäksi. Että sillä lailla! ”Ylös ulos ja lenkille”, niin
kuin aikoinaan Niilo Tarvajärvi tapasi sanoa.
58.
Miten
käy Britannian EU eron aiheuttamista lisämaksuissa? Ottaako Suomi
niistäkin mallioppilaslähtökohtamentaliteettia edelleen jatkaen ja
toteuttaen suoritettavakseen suuremman osuuden mitä sille kuuluu,
jää nähtäväksi?
59.
Tämän
Kyllösen vastineen lopuksi Pro Real Life edunvalvontayhdistys ja
allekirjoittanut kopioi seuraavaan kohtaan eli kohtaan 59.1 Tekniikan
tohtori Esa Erannin vuonna 2007 Nykypaino OY:n julkaiseman kirjan;
”SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA - KESTÄVÄÄ
KEHITYSTÄ VAI VASTUUTONTA VALLANKÄYTTÖÄ?”, sivu kolmessa
olevan tiivistelmätekstin ja sen edessä olevan informaatiotekstin
suorana lainauksena. Ko. edellä olevan
lähdeaineistoilmoituksen lisäksi jo edellä oleva kirjan
nimi ja sen tiivistelmäteksti osoittaa sen, ettei Pro Real Life
edunvalvontayhdistyksen voimakas, ehkä joidenkin mielestä jopa
tyrmistyttäväkin Kyllösen vastinetekstin sisältö ole
perusteetonta.
59.1.
”Eranti, E. 2007. Suomen ympäristöpolitiikka –
kestävää kehitystä vai vastuutonta vallankäyttöä? Teknillisen
korkeakoulun
vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja, 14. 188
s. ISBN 978-951-22-8626-3 (nid.), ISBN 978-
951-22-8682-9
(PDF), ISSN 1456-2596.
Avainsanat:
ympäristövaikutusasteikko, ympäristötase, ruoppaus,
tributyylitina, ympäristöhallinto, valtateoria, päätöksenteon
sirpaloituminen, sosiologia, kansantalous, ympäristöoikeus,
suhteellisuusperiaate
TIIVISTELMÄ
Oikeusjärjestelmämme hakee tasapainoa eri oikeushyvien kesken.
Ympäristöoikeudessa keskeinen suhteellisuusperiaate edellyttää
ympäristökysymysten suuruusluokkien hahmottamista. Itse asiassa
tämä on helppoa, kuten tässä tarkastelussa on konkreettisin
esimerkein osoitettu.
Jos esimerkiksi Vuosaaren satamahanke olisi toteutettu aivan
tavanomaisena ruoppaus- ja vesiläjityshankkeena, koko hankkeen
aikainen tributyylitinapöllähdys olisi vastannut yhden Vuosaaren
selälle laillisesti ankkuroidun 90-luvun valtamerirahtilaivan kahden
kuukauden päästöä. Jos toisaalta IPCC:n ennusteet
ilmastonmuutoksesta ovat oikeaan osuvia, yhden perheen osuus Suomen
vuoden kasvihuonekaasupäästöistä on esitettyjen arviolaskelmien
mukaan ympäristöongelmana samaa suuruusluokkaa kuin Kaukaan
tehtaiden kohuttu jätevesipäästö.
Käytännössä ympäristöhallinto ei ole suuruusluokista
kiinnostunut. Näyttää jopa siltä, että ympäristöpolitiikassa
sotketaan tahallaan tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat sekä
omat ja muiden ongelmat. Osittain tämä selittyy julkishallinnon
päätöksenteon sirpaloitumisella.
Ympäristöpolitiikan epärationaalisuutta käsitellään tässä
kirjassa pääasiallisesti valtateorian pohjalta. Ympäristöpoliitikot
ja ympäristöhallinto taistelevat vallasta ja resursseista käyttäen
hyväkseen klassisia vallanrakentamisen keinoja: kestävän
kehityksen ideologiaa, tuntematonta uhkaa, syyllistämistä,
manipulaatiota ja hurskastelua. Valta-asemaa vahvistaa
ympäristöhallinnon mahdollisuus tuottaa huomattavaa vahinkoa
tuotannolliselle toiminnalle hyödyntämällä keskeistä asemaansa
normivalmistelussa ja lupaprosesseissa. Vallan rakentamisen kannalta
asioiden paneminen suhteeseen ei ole suotavaa, koska järjen käyttö
vähentää vallan käytön mahdollisuuksia.
Julkishallinnon tutkimusinstituutit ja pääkaupungin valtamedia ovat
mukana manipulaatiotyössä siksi, että se on niiden omassa
intressissä. Julkiseen keskusteluun tuodaan asioita, joiden
ympäristövaikutukset ovat täysin marginaalisia todellisiin
riskeihin, esimerkiksi laajaan sotilaalliseen konfliktiin tai
ilmastonmuutokseen verrattuna. Toisin kuin väitetään, energia tai
raaka-aineet eivät ole Suomesta loppumassa. Emme ole myöskään
hukkumassa jätteisiin tai törmäämässä ekokatastrofiin.
Kirjan kansantaloudellisessa tarkastelussa osoitetaan, että
harjoitetulla ympäristöpolitiikalla on vakavia taloudellisia,
sosiaalisia ja oikeudellisia seurauksia.
Johtopäätösosassa viitoitetaan tietä kohti rationaalista
ympäristöpolitiikkaa. Sen keskeistä sisältöä ovat asioiden
suuruusluokkien hahmottaminen, keskittyminen olennaiseen ja
kiistakysymysten ratkominen työn ja toimeentulon turvaamisen
edellyttämässä tahdissa. Myös valta ja vastuu pitäisi kytkeä
konkreettisesti toisiinsa.”
60.
Koko
tekniikan tohtori Esa Erannin kirja avautuu osoitteesta:
http://www.ymparistovalta.net/pdfs/koko_kirja.pdf
Senkin osalta antoisia lukuhetkiä.
Helsingissä, Espoossa ja Haavistossa 6.3.2018
Markku Sahlstedt
Pro Real Life edunvalvontayhdistys
Liitteenä ohessa tiedostonimillä ”Onko EU:n Natura-kuuleminen teatteria - Maaseudun-Tulevaisuus.htm 31_8_2016.pdf (300kt)”, ”Liite III kehystetty lisäteksti mm. ilman 3.4.2014 C30112 päätöstä.pdf 1 Mt), ”Komission vast 24 9_2_2009.rtf (99 kt)”, ”Silikaattikallio käännösvirhe GTK.doc (118 kt)”, ”HYLA 794648.pdf (735 kt)”, ”Virallinen lehti nro 40 4.4.2012 23_2_2018.pdf (898kt)”, ”Virallinen lehti nro 27 3.3.2012 23_2_2018.pdf (2 Mt)” ja ”ProRealLife.otd (34 kt)” olevat liitetiedostot.
******************************************
******************************************
Lähettäjä: KYLLÖNEN Merja [mailto:merja.kyllonen@europarl.europa.eu]
Lähetetty: 31. tammikuutata 2018 13:08
Vastaanottaja: 'Markku Sahlstedt'
Aihe: RE: Estääkö Euroopan yhteisön sittemmin Euroopan Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti toteutettu Natura 2000 alue Rovaniemen asiapohjaisen ja asiaperusteisen tulvasuojelun?
Hei Markku
Ohessa muutamia vastauksia ja ajatuksia asiasta laajemminkin :)
Yt.Merja
NATURA 2000
1.
Estääkö EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti Suomen Natura 2000
alueisiin Kemihaaran suot nimellä (numero FI1300907), ilman
luontodirektiivin liite III 1 vaiheen edellyttämiä arviointeja,
luokitteluja ja luettelointeja ympätty Natura 2000 alue Rovaniemen
kaupungin asiapohjaisen ja asiaperusteisen, Vuotoksen altaan
tuulivoiman säätövoimaksi rakentamisella toteutettavan
tulvasuojelun?
Ø
kysymys selkeämmin: Estääkö väärin toteutettu Natura
2000 Rovaniemen tulvasuojelun?
Ø
Kemihaaran suot on todettu luonnonsuojelualueeksi ja on osa
Natura 2000 verkostoa. Tämä estää Vuotoksen tekoaltaan
rakentamisen, mikä voisi edistää tulvasuojelua.
2.
Antaako Suomen 100-vuotinen itsenäisyys esim. Korkeimmalle
hallinto-oikeudelle (KHO:lle) oikeuden olla noudattamatta Euroopan
unionin vakiintunutta oikeuskäytäntöä?
Ø
Ei.
Mistä kyse?
Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta. Hanke turvaa Euroopan unionin luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Näitä luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.
Suomessa Natura-alueita on neljää tyyppiä:
- Natura 2000 -alueita, joilla suojellaan lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja
- Natura 2000 -alueita, joilla suojellaan luontodirektiivin II liitteessä mainittuja lajeja
- alueita, joilla suojellaan molempia
- alueita, joilla ei ole kumpiakaan edellä mainittuja, mutta
joilla muutoin suojellaan luonnon monimuotoisuutta.
Onko EU:n Natura-kuuleminen teatteria?
·
yhtään Suomen Natura 2000-aluetta ei ole osoitettu eikä
valittu siten kuin EU:n vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää
·
kaikki Natura-direktiivin vaatimat luontokohteiden arvioinnit,
luokittelut ja luetteloinnit ovat tekemättä
·
EU:n komissio ei ole Natura-alueiden osoittamisten eikä
valintojen osalta vaatinut Suomelta Natura-sääntöjen noudattamista
·
eikä edes EU tuomioistuimen päätösten perustelujen
noudattamista
·
komissio ei myöskään ole edellyttänyt luontodirektiivin
viemistä kansalliseen lakiin siten kuin unionin oikeuskäytäntö
edellyttää
·
KHO on muokannut ja muuttanut valintaperusteista sekä
alueiden perustamisen perusteista kesken käsittelyn
EU:n luontodirektiivi ja Natura 2000 luontotyyppiopas - vertailu silikaattikalliot-luontotyypin tulkinnasta ja vastaavuudesta
·
Natura 2000-luontotyyppioppaan tulkinta poikkeaa
silikaattikalliot-luontotyypin osalta huomattavasti EU:n virallisesta
luontotyyppioppaasta
·
merkittävin ero on termin siliceous tulkinnassa
·
luontotyyppioppaassa tämä kivilajin hapanta, kvartsipitoista
koostumusta tarkoittava termi on käännetty sanalla silikaatti, mikä
geologisessa terminologiassa on yleisnimi tärkeimmälle kivilajeja
muodostavalle mineraaliryhmälle
·
käytännössä siis kaikki Suomen kivilajit ja kallioalueet
ovat silikaattikallioita
·
Natura 2000-luontotyyppioppaan silikaattikallio tarkoittaa
runsaasti kvartsia sisältäviä, kemialliselta koostumukseltaan
happamien kivilajien rakokasvillisuutta eikä se käsitä kaikkea
kalliokasvillisuutta ja kaikkia kallioita
·
Natura 2000-opas myös harhaanjohtavasti korostaa luontotyypin
merkitystä sisällyttämällä silikaattikallioiden kasviluetteloon
monia tyypillisiä kalkinsuosijakasveja
·
useiden Natura 2000-oppaassa tärkeiksi koettujen
kasvien esiintymisalueet ovat jo valtaosin suojelun piirissä
·
Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa yksinomaan
silikaattikalliot-luontotyypin perusteella ei ole suojeltu mitään
aluetta eli kalliokasvillisuus muodostaa ainoastaan täydentävän
osan laajempiin suojelukokonaisuuksiin olematta itse varsinainen syy
aluevalintaan
Ongelma:
·
luontodirektiivin liitteen III ensimmäistä vaihetta
(luettelointi) ei ole toteutettu Suomessa
·
kaikkia Suomen kansallisella alueella olevia
direktiiviperusteisia luontotyyppialueita ei ole arvioitu, luokiteltu
tai luetteloitu tyhjentäviksi luetteloiksi
·
tämän takia Suomen kaikilta Natura 2000 alueilta puuttuu
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämä suhteellisen
suojelun tason säilyttämisen tai ennalleen saattamisen perusta
·
Kemihaaran suon ei olisi koskaan pitänyt kuulua Suomen Natura
2000 verkostoehdotukseen
·
Suomessa ei ole olemassa sellaisia tyhjentäviä luetteloita
joiden perusteella Kemihaaran soiden tulisi kuulua Suomen Natura 2000
alueisiin
Pro Real Life edunvalvontayhdistys:
·
vaatii, että Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä Natura 2000
täydennyspäätös kumotaan
·
vaatii, että Suomen Natura 2000 alueiden osoittaminen ja
valinta toteutetaan komission ja KHO:n suvereenisti yläpuolella
toimivan EU tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämällä tavalla
·
on valmis tekemään uuden kantelun komissiolle, mikäli
Suomessa ei viipymättä toimita niin kuin EY perustamissopimuksen 10
artikla mm. Natura 2000 alueiden valintaperusteiden kansalliseen
lakiin siirtäminen kansallisilta toimijoilta edellyttää
Kemihaaran suo ja Vuotoksen tekoallas:
Alue on merkittävä
suoluonnon suojelukohde. Alueen suotyypeistä 11 on uhattuja
Suomessa. Soiden arvoa lisää runsas eteläinen lajisto ja useat
uhanalaiset lajit sekä muut soihin liittyvät luontotyypit.
Kohdassa "muuta lajistoa" mainitut vuoriloikko,
soikkokaksikko, mäkikeltano, välkevita ja tylppälehtivita ovat
uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan vuoden 1991
mietinnön mukaan alueellisesti uhanalaisia lajeja. Kissankäpälä,
tunturikurjenherne, kissankello, rantaukonnauris, vilukko,
kaarlenvaltikka, isolaukku ja kullero ovat perinnebiotooppien
huomionarvoista lajistoa.
Alue on merkittävä metsähanhien, joutsenten ja kurkien sekä
muiden kahlaajien pesimä ja levähdysalue. Uivelon pesimäkanta
alueella on yli 5 % maan kokonaiskannasta ja lisäksi alueella
on uhanalaisen lajin maan suurin pesivä kanta.
Suomi ehdotti vuonna 2004 Kemihaaran soita osaksi eurooppalaista
luonnonsuojeluverkostoa. EU:n komissio hyväksyi suot verkostoon
vuonna 2007, jolloin alkoi kuuden vuoden määräaika toteuttaa
alueen suojelu vuoden 2013 loppuun mennessä
Alue tunnetaan etenkin sinne suunnitellusta Vuotoksen
tekoaltaasta, jota ei koskaan rakennettu. Korkein hallinto-oikeus
(KHO) teki Vuotoksen altaasta kielteisen päätöksen 18.12.2002:
Hanke on ehdottomien rakentamiskieltojen mukainen eli sille ei ole
edellytyksiä. Yli 10 vuoden aikana alueen luonnonarvot, vapaa
suurjoki Yli-Kemijoki ja kolmen yhtyvän joen suiston hieno
suokokonaisuus, tulivat kartoitetuiksi ja ne todettiin niin
arvokkaiksi, että pääosin juuri ne muodostivat ehdottomat
rakentamisesteet
Vuotoksen tekoallas edistäisi Rovaniemin tulvasuojelua ja olisi
ensisijainen toimi Rovaniemen tulvasuojeluksi. Allas suojaisi
Rovaniemeä suurtulvalta joka saattaisi tulla kerran 250 vuodessa.
Allas on kuitenkin todella huono vaihtoehto luonnolle
kokonaisuutena.
************************************************
************************************************
From: Markku Sahlstedt
[mailto:markku.sahlstedt@pp.inet.fi]
Sent: 02 January 2018 15:47
To: sauli.niinisto@tpk.fi; TORVALDS Nils; KYLLÖNEN Merja
Subject: Estääkö Euroopan yhteisön sittemmin Euroopan Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti toteutettu Natura 2000 alue Rovaniemen asiapohjaisen ja asiaperusteisen tulvasuojelun?
Sent: 02 January 2018 15:47
To: sauli.niinisto@tpk.fi; TORVALDS Nils
Subject: Estääkö Euroopan yhteisön sittemmin Euroopan Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti toteutettu Natura 2000 alue Rovaniemen asiapohjaisen ja asiaperusteisen tulvasuojelun?
Tervehdys!
Jäljempänä
oleva kansanedustajille ja presidenttiehdokkaille osoitettu ja
lähetetty sähköposti tiedoksi.
Tiedoksi myös
se, että järjestelmänvalvoja ilmoitti, että yli puolelle
kansanedustajista viestiä ei voinut toimittaa. Syyksi
järjestelmänvalvoja ilmoitti palvelimen virheen. Sama ilmoitus tuli
Nils Torvalds, Merja Kyllösen, Paavo
Väyrysen ja Sauli Niinistön osalta. Presidentin kanslia kuittasi
viestin vastaanotetuksi.
Haavistossa
2.1.2018
Markku Sahlstedt
*****************************************
*****************************************
Lähettäjä:
Markku Sahlstedt [mailto:markku.sahlstedt@pp.inet.fi]
Lähetetty:
1. tammikuutata 2018 22:03Vastaanottaja:
'kirjaamo@tpk.fi' <kirjaamo@tpk.fi>;
'sauli.niinisto@tpk.fi' <sauli.niinisto@tpk.fi>;
'nils.torvalds@ep.europa.eu' <nils.torvalds@ep.europa.eu>;
'merja.kyllonen@europarl.europa.eu'
<merja.kyllonen@europarl.europa.eu>;
'paavo.vayrynen@europarl.europa.eu'
<paavo.vayrynen@europarl.europa.eu>;
'paavo.vayrynen@paavovayrynen.fi' <paavo.vayrynen@paavovayrynen.fi>;
'pmvayrynen@gmail.com' <pmvayrynen@gmail.com>;
'touko.aalto@eduskunta.fi' <touko.aalto@eduskunta.fi>;
'anders.adlercreutz@eduskunta.fi' <anders.adlercreutz@eduskunta.fi>;
'olavi.ala-nissila@eduskunta.fi' <olavi.ala-nissila@eduskunta.fi>;
'outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi'
<outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi>;
'mikko.alatalo@eduskunta.fi' <mikko.alatalo@eduskunta.fi>;
'li.andersson@eduskunta.fi' <li.andersson@eduskunta.fi>;
'sirkka-liisa.anttila@eduskunta.fi'
<sirkka-liisa.anttila@eduskunta.fi>;
'paavo.arhinmaki@eduskunta.fi' <paavo.arhinmaki@eduskunta.fi>;
'anne.berner@eduskunta.fi' <anne.berner@eduskunta.fi>;
'eva.biaudet@eduskunta.fi' <eva.biaudet@eduskunta.fi>;
'thomas.blomqvist@eduskunta.fi' <thomas.blomqvist@eduskunta.fi>;
'juho.eerola@eduskunta.fi' <juho.eerola@eduskunta.fi>;
'markku.eestila@eduskunta.fi' <markku.eestila@eduskunta.fi>;
'simon.elo@eduskunta.fi' <simon.elo@eduskunta.fi>;
'ritva.elomaa@eduskunta.fi' <ritva.elomaa@eduskunta.fi>;
'eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi'
<eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi>;
'tiina.elovaara@eduskunta.fi' <tiina.elovaara@eduskunta.fi>;
'sari.essayah@eduskunta.fi' <sari.essayah@eduskunta.fi>;
'maarit.feldt-ranta@eduskunta.fi' <maarit.feldt-ranta@eduskunta.fi>;
'tarja.filatov@eduskunta.fi' <tarja.filatov@eduskunta.fi>;
'sanni.grahn-laasonen@eduskunta.fi'
<sanni.grahn-laasonen@eduskunta.fi>;
'jukka.gustafsson@eduskunta.fi' <jukka.gustafsson@eduskunta.fi>;
'maria.guzenina@eduskunta.fi' <maria.guzenina@eduskunta.fi>;
'tuula.haatainen@eduskunta.fi' <tuula.haatainen@eduskunta.fi>;
'pekka.haavisto@eduskunta.fi' <pekka.haavisto@eduskunta.fi>;
'pertti.hakanen@eduskunta.fi' <pertti.hakanen@eduskunta.fi>;
'teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi' <teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi>;
'hanna.halmeenpaa@eduskunta.fi' <hanna.halmeenpaa@eduskunta.fi>;
'timo.harakka@eduskunta.fi' <timo.harakka@eduskunta.fi>;
'harry.harkimo@eduskunta.fi' <harry.harkimo@eduskunta.fi>;
'satu.hassi@eduskunta.fi' <satu.hassi@eduskunta.fi>;
'lasse.hautala@eduskunta.fi' <lasse.hautala@eduskunta.fi>;
'hannakaisa.heikkinen@eduskunta.fi'
<hannakaisa.heikkinen@eduskunta.fi>;
'timo.heinonen@eduskunta.fi' <timo.heinonen@eduskunta.fi>;
'eero.heinaluoma@eduskunta.fi' <eero.heinaluoma@eduskunta.fi>;
'anna-maja.henriksson@eduskunta.fi'
<anna-maja.henriksson@eduskunta.fi>;
'reijo.hongisto@eduskunta.fi' <reijo.hongisto@eduskunta.fi>;
'petri.honkonen@eduskunta.fi' <petri.honkonen@eduskunta.fi>;
'hannu.hoskonen@eduskunta.fi' <hannu.hoskonen@eduskunta.fi>;
'laura.huhtasaari@eduskunta.fi' <laura.huhtasaari@eduskunta.fi>;
'susanna.huovinen@eduskunta.fi' <susanna.huovinen@eduskunta.fi>;
'antti.hakkanen@eduskunta.fi' <antti.hakkanen@eduskunta.fi>;
'katja.hanninen@eduskunta.fi' <katja.hanninen@eduskunta.fi>;
'lauri.ihalainen@eduskunta.fi' <lauri.ihalainen@eduskunta.fi>;
'olli.immonen@eduskunta.fi' <olli.immonen@eduskunta.fi>;
'ari.jalonen@eduskunta.fi'
<ari.jalonen@eduskunta.fi>;
'marisanna.jarva@eduskunta.fi' <marisanna.jarva@eduskunta.fi>;
'harri.jaskari@eduskunta.fi' <harri.jaskari@eduskunta.fi>;
'kalle.jokinen@eduskunta.fi' <kalle.jokinen@eduskunta.fi>;
'kauko.juhantalo@eduskunta.fi' <kauko.juhantalo@eduskunta.fi>;
'arja.juvonen@eduskunta.fi' <arja.juvonen@eduskunta.fi>;
'heli.jarvinen@eduskunta.fi' <heli.jarvinen@eduskunta.fi>;
'antti.kaikkonen@eduskunta.fi' <antti.kaikkonen@eduskunta.fi>;
'timo.kalli@eduskunta.fi' <timo.kalli@eduskunta.fi>;
'anne.kalmari@eduskunta.fi' <anne.kalmari@eduskunta.fi>;
'ilkka.kanerva@eduskunta.fi' <ilkka.kanerva@eduskunta.fi>;
'toimi.kankaanniemi@eduskunta.fi' <toimi.kankaanniemi@eduskunta.fi>;
'ilkka.kantola@eduskunta.fi' <ilkka.kantola@eduskunta.fi>;
'mika.kari@eduskunta.fi' <mika.kari@eduskunta.fi>;
'emma.kari@eduskunta.fi' <emma.kari@eduskunta.fi>;
'johanna.karimaki@eduskunta.fi' <johanna.karimaki@eduskunta.fi>;
'jyrki.kasvi@eduskunta.fi' <jyrki.kasvi@eduskunta.fi>;
'elsi.katainen@eduskunta.fi' <elsi.katainen@eduskunta.fi>;
'pia.kauma@eduskunta.fi' <pia.kauma@eduskunta.fi>;
'niilo.keranen@eduskunta.fi' <niilo.keranen@eduskunta.fi>;
'anneli.kiljunen@eduskunta.fi' <anneli.kiljunen@eduskunta.fi>;
'pauli.kiuru@eduskunta.fi' <pauli.kiuru@eduskunta.fi>;
'krista.kiuru@eduskunta.fi' <krista.kiuru@eduskunta.fi>;
'kimmo.kivela@eduskunta.fi' <kimmo.kivela@eduskunta.fi>;
'esko.kiviranta@eduskunta.fi' <esko.kiviranta@eduskunta.fi>;
'anna.kontula@eduskunta.fi' <anna.kontula@eduskunta.fi>;
'jukka.kopra@eduskunta.fi' <jukka.kopra@eduskunta.fi>;
'timo.v.korhonen@eduskunta.fi' <timo.v.korhonen@eduskunta.fi>;
'susanna.koski@eduskunta.fi' <susanna.koski@eduskunta.fi>;
'hanna.kosonen@eduskunta.fi' <hanna.kosonen@eduskunta.fi>;
'kari.kulmala@eduskunta.fi' <kari.kulmala@eduskunta.fi>;
'katri.kulmuni@eduskunta.fi' <katri.kulmuni@eduskunta.fi>;
'antti.kurvinen@eduskunta.fi' <antti.kurvinen@eduskunta.fi>;
'suna.kymalainen@eduskunta.fi' <suna.kymalainen@eduskunta.fi>;
'mikko.karna@eduskunta.fi' <mikko.karna@eduskunta.fi>;
'seppo.kaariainen@eduskunta.fi' <seppo.kaariainen@eduskunta.fi>;
'jaana.laitinen-pesola@eduskunta.fi'
<jaana.laitinen-pesola@eduskunta.fi>;
'annika.lapintie@eduskunta.fi' <annika.lapintie@eduskunta.fi>;
'antero.laukkanen@eduskunta.fi' <antero.laukkanen@eduskunta.fi>;
'sanna.lauslahti@eduskunta.fi' <sanna.lauslahti@eduskunta.fi>;
'eero.lehti@eduskunta.fi' <eero.lehti@eduskunta.fi>;
'rami.lehto@eduskunta.fi'
<rami.lehto@eduskunta.fi>;
'elina.lepomaki@eduskunta.fi' <elina.lepomaki@eduskunta.fi>;
'jari.leppa@eduskunta.fi' <jari.leppa@eduskunta.fi>;
'jari.lindstrom@eduskunta.fi' <jari.lindstrom@eduskunta.fi>;
'antti.lindtman@eduskunta.fi' <antti.lindtman@eduskunta.fi>;
'mika.lintila@eduskunta.fi' <mika.lintila@eduskunta.fi>;
'maria.lohela@eduskunta.fi' <maria.lohela@eduskunta.fi>;
'markus.lohi@eduskunta.fi' <markus.lohi@eduskunta.fi>;
'anne.louhelainen@eduskunta.fi' <anne.louhelainen@eduskunta.fi>;
'mats.lofstrom@eduskunta.fi' <mats.lofstrom@eduskunta.fi>;
'eeva-maria.maijala@eduskunta.fi' <eeva-maria.maijala@eduskunta.fi>;
'sanna.marin@eduskunta.fi' <sanna.marin@eduskunta.fi>;
'pirkko.mattila@eduskunta.fi' <pirkko.mattila@eduskunta.fi>;
'leena.meri@eduskunta.fi' <leena.meri@eduskunta.fi>;
'krista.mikkonen@eduskunta.fi' <krista.mikkonen@eduskunta.fi>;
'silvia.modig@eduskunta.fi' <silvia.modig@eduskunta.fi>;
'sari.multala@eduskunta.fi' <sari.multala@eduskunta.fi>;
'markus.mustajarvi@eduskunta.fi' <markus.mustajarvi@eduskunta.fi>;
'kai.mykkanen@eduskunta.fi' <kai.mykkanen@eduskunta.fi>;
'riitta.myller@eduskunta.fi' <riitta.myller@eduskunta.fi>;
'jari.myllykoski@eduskunta.fi' <jari.myllykoski@eduskunta.fi>;
'jani.makela@eduskunta.fi' <jani.makela@eduskunta.fi>;
'outi.makela@eduskunta.fi' <outi.makela@eduskunta.fi>;
'lea.makipaa@eduskunta.fi' <lea.makipaa@eduskunta.fi>;
'merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi'
<merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi>;
'martti.molsa@eduskunta.fi' <martti.molsa@eduskunta.fi>;
'mika.niikko@eduskunta.fi' <mika.niikko@eduskunta.fi>;
'jussi.niinisto@eduskunta.fi' <jussi.niinisto@eduskunta.fi>;
'ville.niinisto@eduskunta.fi' <ville.niinisto@eduskunta.fi>;
'ilmari.nurminen@eduskunta.fi' <ilmari.nurminen@eduskunta.fi>;
'mikaela.nylander@eduskunta.fi' <mikaela.nylander@eduskunta.fi>;
'mats.nylund@eduskunta.fi' <mats.nylund@eduskunta.fi>;
'pentti.oinonen@eduskunta.fi' <pentti.oinonen@eduskunta.fi>;
'johanna.ojala-niemela@eduskunta.fi'
<johanna.ojala-niemela@eduskunta.fi>;
'petteri.orpo@eduskunta.fi' <petteri.orpo@eduskunta.fi>;
'sirpa.paatero@eduskunta.fi' <sirpa.paatero@eduskunta.fi>;
'tom.packalen@eduskunta.fi' <tom.packalen@eduskunta.fi>;
'markku.pakkanen@eduskunta.fi' <markku.pakkanen@eduskunta.fi>;
'aila.paloniemi@eduskunta.fi' <aila.paloniemi@eduskunta.fi>;
'olli-poika.parviainen@eduskunta.fi'
<olli-poika.parviainen@eduskunta.fi>;
'ulla.parviainen@eduskunta.fi' <ulla.parviainen@eduskunta.fi>;
'mauri.pekkarinen@eduskunta.fi' <mauri.pekkarinen@eduskunta.fi>;
'aino-kaisa.pekonen@eduskunta.fi' <aino-kaisa.pekonen@eduskunta.fi>;
'jaana.pelkonen@eduskunta.fi' <jaana.pelkonen@eduskunta.fi>;
'arto.pirttilahti@eduskunta.fi' <arto.pirttilahti@eduskunta.fi>;
'pekka.puska@eduskunta.fi' <pekka.puska@eduskunta.fi>;
'tuomo.puumala@eduskunta.fi' <tuomo.puumala@eduskunta.fi>;
'juha.pylvas@eduskunta.fi' <juha.pylvas@eduskunta.fi>;
'sari.raassina@eduskunta.fi' <sari.raassina@eduskunta.fi>;
'mika.raatikainen@eduskunta.fi' <mika.raatikainen@eduskunta.fi>;
'antti.rantakangas@eduskunta.fi' <antti.rantakangas@eduskunta.fi>;
'veronica.rehn-kivi@eduskunta.fi' <veronica.rehn-kivi@eduskunta.fi>;
'juha.rehula@eduskunta.fi' <juha.rehula@eduskunta.fi>;
'antti.rinne@eduskunta.fi' <antti.rinne@eduskunta.fi>;
'paula.risikko@eduskunta.fi' <paula.risikko@eduskunta.fi>;
'jari.ronkainen@eduskunta.fi' <jari.ronkainen@eduskunta.fi>;
'markku.rossi@eduskunta.fi' <markku.rossi@eduskunta.fi>;
'veera.ruoho@eduskunta.fi' <veera.ruoho@eduskunta.fi>;
'wille.rydman@eduskunta.fi' <wille.rydman@eduskunta.fi>;
'joona.rasanen@eduskunta.fi' <joona.rasanen@eduskunta.fi>;
'paivi.rasanen@eduskunta.fi' <paivi.rasanen@eduskunta.fi>;
'vesa-matti.saarakkala@eduskunta.fi'
<vesa-matti.saarakkala@eduskunta.fi>;
'annika.saarikko@eduskunta.fi' <annika.saarikko@eduskunta.fi>;
'pertti.salolainen@eduskunta.fi' <pertti.salolainen@eduskunta.fi>;
'kristiina.salonen@eduskunta.fi' <kristiina.salonen@eduskunta.fi>;
'hanna.sarkkinen@eduskunta.fi' <hanna.sarkkinen@eduskunta.fi>;
'sari.sarkomaa@eduskunta.fi' <sari.sarkomaa@eduskunta.fi>;
'arto.satonen@eduskunta.fi' <arto.satonen@eduskunta.fi>;
'sami.savio@eduskunta.fi' <sami.savio@eduskunta.fi>;
'mikko.savola@eduskunta.fi' <mikko.savola@eduskunta.fi>;
'matti.semi@eduskunta.fi' <matti.semi@eduskunta.fi>;
'juha.sipila@eduskunta.fi' <juha.sipila@eduskunta.fi>;
'saara-sofia.siren@eduskunta.fi' <saara-sofia.siren@eduskunta.fi>;
'ville.skinnari@eduskunta.fi' <ville.skinnari@eduskunta.fi>;
'timo.soini@eduskunta.fi' <timo.soini@eduskunta.fi>;
'joakim.strand@eduskunta.fi' <joakim.strand@eduskunta.fi>;
'eero.suutari@eduskunta.fi' <eero.suutari@eduskunta.fi>;
'satu.taavitsainen@eduskunta.fi' <satu.taavitsainen@eduskunta.fi>;
'katja.taimela@eduskunta.fi' <katja.taimela@eduskunta.fi>;
'martti.talja@eduskunta.fi' <martti.talja@eduskunta.fi>;
'mari-leena.talvitie@eduskunta.fi'
<mari-leena.talvitie@eduskunta.fi>;
'sari.tanus@eduskunta.fi' <sari.tanus@eduskunta.fi>;
'ville.tavio@eduskunta.fi' <ville.tavio@eduskunta.fi>;
'sampo.terho@eduskunta.fi' <sampo.terho@eduskunta.fi>;
'kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi' <kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi>;
'lenita.toivakka@eduskunta.fi' <lenita.toivakka@eduskunta.fi>;
'jani.toivola@eduskunta.fi' <jani.toivola@eduskunta.fi>;
'maria.tolppanen@eduskunta.fi' <maria.tolppanen@eduskunta.fi>;
'kari.tolvanen@eduskunta.fi' <kari.tolvanen@eduskunta.fi>;
'ari.torniainen@eduskunta.fi' <ari.torniainen@eduskunta.fi>;
'pilvi.torsti@eduskunta.fi' <pilvi.torsti@eduskunta.fi>;
'matti.torvinen@eduskunta.fi' <matti.torvinen@eduskunta.fi>;
'erkki.tuomioja@eduskunta.fi' <erkki.tuomioja@eduskunta.fi>;
'tytti.tuppurainen@eduskunta.fi' <tytti.tuppurainen@eduskunta.fi>;
'kaj.turunen@eduskunta.fi' <kaj.turunen@eduskunta.fi>;
'tapani.tolli@eduskunta.fi' <tapani.tolli@eduskunta.fi>;
'kari.uotila@eduskunta.fi' <kari.uotila@eduskunta.fi>;
'jutta.urpilainen@eduskunta.fi' <jutta.urpilainen@eduskunta.fi>;
'harry.wallin@eduskunta.fi' <harry.wallin@eduskunta.fi>;
'stefan.wallin@eduskunta.fi' <stefan.wallin@eduskunta.fi>;
'sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi' <sinuhe.wallinheimo@eduskunta.fi>;
'matti.vanhanen@eduskunta.fi' <matti.vanhanen@eduskunta.fi>;
'antero.vartia@eduskunta.fi' <antero.vartia@eduskunta.fi>;
'juhana.vartiainen@eduskunta.fi' <juhana.vartiainen@eduskunta.fi>;
'mirja.vehkapera@eduskunta.fi' <mirja.vehkapera@eduskunta.fi>;
'anu.vehvilainen@eduskunta.fi' <anu.vehvilainen@eduskunta.fi>;
'pia.viitanen@eduskunta.fi' <pia.viitanen@eduskunta.fi>;
'sofia.vikman@eduskunta.fi' <sofia.vikman@eduskunta.fi>;
'eerikki.viljanen@eduskunta.fi' <eerikki.viljanen@eduskunta.fi>;
'anne-mari.virolainen@eduskunta.fi'
<anne-mari.virolainen@eduskunta.fi>;
'ville.vahamaki@eduskunta.fi' <ville.vahamaki@eduskunta.fi>;
'ozan.yanar@eduskunta.fi' <ozan.yanar@eduskunta.fi>;
'ben.zyskowicz@eduskunta.fi' <ben.zyskowicz@eduskunta.fi>;
'peter.ostman@eduskunta.fi' <peter.ostman@eduskunta.fi>Aihe:
Estääkö Euroopan yhteisön sittemmin Euroopan Unionin
tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti toteutettu
Natura 2000 alue Rovaniemen asiapohjaisen ja asiaperusteisen
tulvasuojelun?
Yksikään
tämän sähköpostin saanut kansanedustaja eikä presidenttiehdokas
voi vetäytyä sen taakse, ettei olisi ollut tietoa käytettävissä.
Mikäli
asioita ei ymmärretä tai ne eivät muutoin avaudu, allekirjoittanut
kyllä selvittää mitä mikin tarkoittaa.
Arvoisat
kansanedustajat ja presidenttiehdokkaat!
Kun
yhtään Suomen Natura 2000 –aluetta ei ole osoitettu eikä valittu
siten kuin EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintunut
oikeuskäytäntö edellyttää, Suomen itsenäisyyden
100-vuotishuipennukseksi Pro Real Life edunvalvontayhdistys, (josta
jatkossa tässä tekstissä käytetään lyhennettä yhdistys) ja
allekirjoittanut esittää seuraavat kysymykset kansanedustajien ja
presidenttiehdokkaiden vastattavaksi.
1.
Estääkö EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti Suomen Natura 2000
alueisiin Kemihaaran suot nimellä (numero FI1300907), ilman
luontodirektiivin liite III 1 vaiheen edellyttämiä arviointeja,
luokitteluja ja luettelointeja ympätty Natura 2000 alue Rovaniemen
kaupungin asiapohjaisen ja asiaperusteisen, Vuotoksen altaan
tuulivoiman säätövoimaksi rakentamisella toteutettavan
tulvasuojelun?
2.
Antaako Suomen 100-vuotinen itsenäisyys esim. Korkeimmalle
hallinto-oikeudelle (KHO:lle) oikeuden olla noudattamatta
Euroopan unionin vakiintunutta oikeuskäytäntöä?
Alussa
sanotun EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen
oikeuskäytännön vastaisuuden lisäksi edellä olevien kysymysten
esittämisen perusteeksi yhdistys ja allekirjoittanut totea
seuraavaa:
3.
Rovaniemen kaupungin EU:n edellyttämän direktiiviperusteisen
tulvasuojelun asiapohjainen ja asiaperusteinen toteutus edellyttää
kokonaisvaltaista toteutusta ja kansanedustajien sekä
presidenttiehdokkaiden perehtymistä asiaan.
4.
Perehtyminen onnistuu yksinkertaimmin ja helpoimmin lukemalla
ensin liitetiedostona tiedostonimellä ”Onko EU:n Natura-kuuleminen
teatteria - Maaseudun-Tulevaisuus.htm 31_8_2016.pdf (300kt)”
olevassa liitetiedostossa sanottu. Ja sen perään liitetiedostona
tiedostonimellä ”Liite III kehystetty lisäteksti mm. ilman
3.4.2014 C30112 päätöstä.pdf 1 Mt) olevan liitteen kehystetyssä
lisätekstissä sanottu. Tiedoksi ja huomioonotettavaksi se, että
em. liitetiedostoteksteissä sanottuun perehtymällä selviää
kaikkein vähimmällä lukemisella Natura 2000 toteutus Suomessa.
5.
Kaikki tästä eteenpäin jäljempänä oleva 1.1.2018 päivätty
teksti sekä kaikki niiden jälkeen olevat aikaisemmat tekstit ja
tekstien sanomat eli mm. tämän tekstin liitteenä olevat muut
liitetiedostot sekä yhdistyksen valituksessa ja purkuhakemuksessa
11.5.2012 sanottu että huomautus- ja vaatimustekstissä 30.4.2009
sanottu, kuten myös yhdistyksen 28.11.2014, 25.11.2014, (jossa ollut
25.9.2014 päiväysvirhe korjattu), 20.11.2014, (5.11.2014) sekä
18.9.2014 kansanedustajille lähettämissä sähköposteissa sanottu
ja paljon muuta on kirjoitettu osoittamaan Suomen Natura 2000
toteutuksen EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisuus. Jäljempänä tästä
eteenpäin olevaa ei tarvitse lukea eikä niihin ei ole välttämätöntä
perehtyä. Riittää kun lukee edellä kohdassa neljä eritellyt
liitetiedostot. Niiden lukemisella pääsee vaivatta riittävästi
sisälle Suomen Natura 2000 toteutuksen sisältöön. Mutta, mutta,
jatko kohdasta kuusi.
6.
Rovaniemen kaupungin asiapohjaisen ja asiaperusteisen, Vuotoksen
altaan tuulivoiman säätövoimaksi rakentamisella toteutettavan
tulvasuojelun toteutumiseksi ja toteuttamiseksi kokonaisvaltaisesti
asiapohjalta ja asiaperusteilla, on syytä lukea ja perehtyä tästä
eteenpäinkin olevaan. Sen johdosta yhdistys ja allekirjoittanut
viittaa jäljempänä olevan, 11.5.2012 määräajassa jätetyn
valitus- ja purkuhakemuksen perustelukohtiin kuusi ja seitsemän.
6.
Kun luontodirektiivin 6 artiklan kohta 4
mukaan tuhoutuneet tai tuhoutuvat luontoarvot on korvattava, on
ensisijaisen tärkeää, että kaikki tiedossa olevat
direktiiviluontotyyppi- ja direktiivilajialueet on arvioitu
luokiteltu ja luetteloitu. Näistä unionin vakiintuneen
oikeuskäytännön edellyttämistä tyhjentävistä luetteloista on
sitten helppo osoittaa ne korvaavat alueet tuhoutuneiden tai
erinäisistä syistä toteutettavien hankkeiden yhteydessä
tuhoutuvien kohteiden tilalle korvaavat alueet. Esim. Turun
lentokenttä ja Pomponrahkan Natura 2000 alue. Rovaniemen
tulvasuojelu ja Kemihaara, tai Vuotos, tai millä nimellä sitä
monikäyttöallasta sitten tullaankaan kutsumaan.
7.
Pro Real Life edunvalvontayhdistys
toteaa Suomen Natura 2000 tilanteen olevan jatkossa se, että
ympäristöministeriön vastuuton ympäristövallan himo ja vastuuton
vallan käyttö, joilta vaikutelmilta ei ole voinut välttyä, tulee
jatkossa osoittamaan kiistattomasti sen, että kaikista asiaan
liittyvistä vakuutteluista, kiemuroista ja jopa suoranaisista
kieroiluista, joilta niiltäkään vaikutelmilta ei ole voinut
välttyä, että Suomen Natura 2000 alueiden osoittamista eikä
valintaa ole toteutettu unionin vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämällä tavalla. Tämä tulee ilmi ja myönnettäväksi
viimeistään silloin kuin erinäisille hankkeille lähdetään
esittämään korvaavia alueita. Kun korvaavia alueita löytyy,
osoittaa tämä kiistattomasti sen, että komissiolla ei ole ollut
Suomen osalta käytössään unionin vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita. Esim. mm. Lapin liiton
Suomen Geologisella tutkimuslaitoksella teettämä lettoselvitys.
Millä saadaan aukottomasti ja uskottavasti selitettyä, että
komissiolla on Suomen osalla ollut käytössään unionin
vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttävät tyhjentävät
luettelot?
7.
Suomen geologisen tutkimuskeskuksen Kuopion yksikön Lapinliitolle
26.10.2004 toimittaman lettoselvityksen lisäksi, jossa Suomen noin
240000 hehtaarin lettoalueista vain neljäsosa eli vain 60000
hehtaaria ilman liite III 1 vaiheen arviointeja, luokitteluja ja
luettelointeja päätettiin Natura-alueiksi, osoittaa nyt Ramboll
Finland OY:n Lapinliitolle ”Kemihaaran altaan aluevaraus ja
Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajennus – esitys
korvaavista toimenpiteistä” 18.11.2016 päivätyn selvityksen
kanssa sen tilanteen, mikä on ollut yhdistyksen ja allekirjoittaneen
tiedossa heti Suomen Natura toteutuksen alusta asti. Em. selvitykset
osoittavat kiistattomasti, ettei luontodirektiivin liitteen III 1
vaihetta ole toteutettu Suomessa. Kaikkia Suomen kansallisella
alueella olevia direktiiviperusteisia luontotyyppi- eikä
direktiivilajialueita ole arvioitu eikä luokiteltu eikä luetteloitu
tyhjentäviksi luetteloiksi. Niiksi liite III kehystetyssä
lisätekstissä mainituiksi ”Työluetteloiksi”, joista valinta
suhteellisen suojelun tason säilyttämiseksi tai ennalleen
saattamiseksi tulee suorittaa. Liite III 1 vaihetta ei ole toteutettu
siitäkään huolimatta vaikka EY:n, nykyisin Euroopan unionin
tuomioistuimen vakiinnuttama oikeuskäytäntö tyhjentävien
luetteloiden aikaan saamiseksi komission käyttöön niin edellyttää.
8.
Jostain syystä ollaan yhdistyksen ja allekirjoittaneen jo vuonna
2012 valitus- ja purkuhakemukseen kirjoittamassa tilanteessa. Se
osoittaa niin ikään kiistattomasti, että liitetiedostona olevasta
liite III kehystetyssä lisätekstissä mainituista ”työluetteloista”
puuttuu lukematon määrä alueita. Joiden siellä pitää olla.
Tässä vaiheessa on huomioonotettavaksi korostettava vielä sitä,
että edes luontodirektiivin liite III ei ollut Natura 2000 alueiden
kuulemisasiakirjoissa vuoden 1997 keväällä järjestetyssä
kuulemisessa. Itse liite ja näin siten myös sen sisältö ja
merkitys Natura alueiden kansallisen vaiheen osoittamisessa ja
valinnassa salattiin oikeudenomistajilta. Samoin luontodirektiivin ja
EY:n ja Unionin tuomioistuimien vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämät Natura Standart Data Form ilmoituslomakkeet. Niitäkään
ei esitetty tuolloin järjestetyssä kuulemisessa. Kuulemisessa oli
nähtävillä vain suomenkielinen ilman liite III 1 vaiheen
arviointeja oleva tiivistelmäkyhäys.
9.
Lokakuun 19 päivänä 2017 annettu Unionin tuomioistuinpäätös
C-281/16 perustelukohtineen ja siinä lueteltuine tuomioistuinpäätös-
ja ratkaisuehdotuksien perustelukohtineen sekä
niissä olevat ja viitatut aikaisempien päätöksien perustelukohdat
jne. yhdistettynä tämän sähköpostin liitetiedostona olevissa
edellä eritellyissä liitetiedostoissa sanottuun, voidaan todeta,
että täysosuma. Varsinkin kun päätös C-281/16 perustelukohtineen
yhdistetään liitetiedostona olevan luontodirektiivin liite III:ssa
olevassa kehystetyssä lisätekstissä olevien päätöksien
perustelukohtiin. Huomioon otettavaksi se, että tuosta noin 2005
paikkeilla kirjoitetusta lisätekstistä puuttuu mm. tuomiopäätökset
C-301/12 (annettu 3.4.2014) ja tuomiopäätös C-281/16 (annettu
19.10.2017) ja monta muutakin päätöstä
syystä, että niitä ei kehystettyä lisätekstiä
kirjoitettaessa vielä ollut olemassa.
10.
Olennaista liite III:n yli 10 vuotta sitten kirjoitetussa
kehystetyssä lisätekstissä on se, että muun ohessa siinä
luetellut päätökset ja niistä poimitut perustelukohdat mainitaan
mm. tässä viimeisimmässä Unionin tuomioistuinpäätöksessä
C-281/16. Niin kuin jo tuomiopäätöksessä C-301/12. Itse
tuomioiden perustelukohdissa. Ja varsinkin molempien
ratkaisuehdotusten perustelukohdissa. On erittäin vaikea
osoittaa etteivät päätökset ja perustelukohdat olisi samoja.
11.
Huomioon otettavaksi on korostettava, että EY:n ja Unionin
tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisuustilannetta
raskauttaa entisestään se, että Ramboll OY on löytänyt useita
Kemihaaran suot aluetta vastaavaa luontodirektiivialuetta, joissa on
moninkertainen määrä niitä direktiiviluontotyyppejä ja -lajeja,
joita Kemihaaran suot alueella on. Mihin, ja millä oikeutuksella
Suomessa on sivuutettu se, että EY ja
Unionin tuomioistuinpäätökset edellyttävät tyhjentävien
luetteloiden olemassaolon. Siis kaikkien liite III kehystetyssä
lisätekstissä sanottujen direktiiviluontotyyppi- ja
direktiivilajialueiden ”Työluettelot”.
12.
Edellä olevalla on osoitettu, että Suomesta ”Työluettelot”
puuttuvat. Näin koko Suomen kaikilta Natura 2000 alueilta puuttuu
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämä suhteellisen
suojelun tason säilyttämisen tai ennalleen saattamisen perusta.
Tähänastiset luettelot, joita valtioneuvoston päätöksiin on
kirjattu eivät ole tyhjentävät. Eivät voikaan olla kun alueita
löytyy roppakaupalla niiden ulkopuolelta.
13.
Liitetiedostona oleva mielipidekirjoitus on tiivistelmä Suomen
Natura 2000 menettelystä. Siinä sanottua on kenenkään tai minkään
instanssin vaikea ohittaa, saati kumota niin kauan, kunnes Suomen
Natura 2000 toteutetaan EY:n, nykyisin
Unionin tuomioistuimen päätöksillään ja
niissä olevien perustelukohtien edellyttämän vakiintuneen
oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla.
14.
On Hyvä, että Ramboll Finland Oy on tehnyt Lapinliiton tilaaman
selvityksen. Siinä kiinnitti heti yhdistyksen ja allekirjoittaneen
huomion se, että selvityksessä lähdetään kahden sanan suotuisa
suojelutaso perusteen lähtökohdasta. Vaikka pitää lähteä
luontodirektiivin ja EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämästä kolmen sanan
suotuisan suojelun tasosta.
Jota ei saada selvitetyksi eikä toteutetuiksi ilman jo
luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa edellytetyn liite III 1
vaiheen (jäsenvaltiovaihe) edellyttämiä
arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja eli tyhjentäviä
luetteloita. Tilanne tyhjentävien luetteloiden osalta selviää
aikaisempien lisäksi varsinkin viimeisimmistä eli jäljempänä
olevista Unionin tuomioistuinpäätöksistä.
15.
Se mikä Ramboll Finland OY:ltä jäi selvityksessä huomioon
ottamatta on Suomen luonnonsuojelulain 5 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa sanottu teksti. ”Ehdotettuun
5 §:ään on sisällytetty suotuisan suojelutason määritelmä
hieman lyhennettynä ja maamme oloihin sopeutettuna. Siltä osin kuin
on kysymys luontodirektiivin liitteissä tarkoitetuista
luontotyypeistä ja lajeista, ei käsitteen "suotuisa
suojelutaso" oikeudellinen sisältö voi vaihdella yhteisön
jäsenvaltiosta toiseen, vaan se määräytyy mainitun direktiivin
mukaan.” Alusta asti
luontodirektiivin lisäksi jo em. luonnonsuojelulain
perustelukohtakin edellyttää Natura alueiden osalta
suotuisan suojelun tason selvittämistä
ja käyttämistä. Juuri
siten kuin on jo noin 2005 paikkeilla
liitetiedostona olevan liite III kehystettyyn lisätekstiin
kirjoitettu.
16.
Kemihaaran suon poistamiseksi Suomen Natura 2000 verkostosta on
olemassa EY ja Unionin tuomioistuimen
vakiintuneen oikeuskäytännön vakiinnuttamat perusteet. Alueen ei
olisi koskaan tullut, saati edes tarvinnut kuulua Suomen Natura 2000
verkostoehdotukseen. Tässäkin yhteydessä yhdistys ja
allekirjoittanut viittaa liitetiedostona olevaan
mielipidekirjoitukseen ja liitetiedostona niin ikään olevassa liite
III kehystetyssä lisätekstissä sanottuun. Samoin
kaikkeen tässä tekstissä ja muissa teksteissä sanottuun.
17.
Suomessa ei ole olemassa sellaisia tyhjentäviä luetteloita, joiden
perusteella Kemihaaran suot tulee, saati että edes tulisi kuulua
Suomen Natura 2000 alueisiin.
18.
Vuonna n. 2005 kirjoitetun kehystetyn
lisätekstin jälkeen Natura 2000 Standart Data Form lomakkeiden
täyttöohje on muuttunut. Tästä johtuen kehystetyn lisätekstin
ensimmäisen kappaleen lopussa olevan osalta on todettava, että
uudessa täyttöohjeessa johdanto osa oli erilainen. Ainakin siinä
joka oli löydettävissä. EY:n ja Unionin tuomiot osoittavat,
että liite III 1 vaihe on se jäsenvaltiovaiheen menetelmä, jota
Natura 2000 alueiden osoittamisessa ja valinnassa on EY:n
nykyisin Euroopan unionin laajuisesti käytettävä
kunkin jäsenvaltion kansallisessa vaiheessa.
19.
Tiedoksi ja huomioon otettavaksi myös se, että
Rooman sopimuksen 234 artikla, sen viimeinen perustelukohta on
nykyisin Lissabonin sopimuksen artikla 267 (SEUT 267), sen toiseksi
viimeinen perustelukohta. Se nykyisin edellyttää ennakkoratkaisun
pyytämistä Unionin tuomioistuimelta. Korkein hallinto-oikeus
ei ole suostunut ennakkoratkaisun pyytämiseen, vaikka muiden ohella
mm. yhdistys ja allekirjoittanut on sitä pyytänyt. Viimeksi
11.5.2012.
20.
Kun
osa EY, (nykyisin
Unionin) tuomiopäätöksistä
on jo 1960 luvulta, tulee niissä käytettyjen artiklojen osalta
ottaa huomioon keskeisimmät eli mm. vuoden 2001 Euroopan unionin
lakikirjasta selviävät artiklamuutokset ja vastaavuudet seuraavasti
eli, että 5 artikla on Rooman sopimuksen 10 artikla, 169 artikla on
Rooman sopimuksen 226 artikla, 177 artikla on Rooman sopimuksen 234
artikla ja 189 artikla on Rooman sopimuksen 249 artikla.
21.
Lissabonin
sopimuksen jälkeen Rooman sopimuksen 10 artiklasta on tullut
Lissabonin sopimuksen 4 artiklan 3 kohta, Rooman sopimuksen 226
artiklasta on tullut Lissabonin sopimuksen 258 artikla, Rooman
sopimuksen 234 artiklasta on tullut Lissabonin sopimuksen 267 artikla
ja Rooman sopimuksen 249 artiklasta on tullut Lissabonin sopimuksen
288 artikla.
22.
Tässä
seuraavana viimeaikaisten
ja merkityksellisten EU:n tuomioistunpäätösten ja niiden
ratkaisuehdotusten osoitteet
Tuomio
C-281/16
Ratkaisuehdotus
C-281/16
Tuomio
C-301/12
Ratkaisuehdotus
C-301/12
EY
tuomio 6/64 tiivistelmäkohta 3
3.
Toisin kuin tavanomaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, ETY:n
perustamissopimuksella on perustettu oma oikeusjärjestys, joka on
sisällytetty perustamissopimuksen voimaantullessa jäsenvaltioiden
oikeusjärjestyksiin ja jota jäsenvaltioiden tuomioistuinten on
sovellettava.
Perustamalla
rajoittamattomaksi ajaksi yhteisön, jolla on omat toimielimet,
oikeushenkilöllisyys, oikeuskelpoisuus, kelpoisuus edustaa itseään
kansainvälisissä yhteyksissä ja todellista toimivaltaa, joka
perustuu jäsenvaltioiden toimivallan rajoittamiseen tai siirtämiseen
yhteisölle, jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan
ja luoneet säännöstön, jota sovelletaan niiden kansalaisiin sekä
jäsenvaltioihin itseensä.
Yhteisöstä
peräisin olevien säännösten sisällyttämisestä jäsenvaltioiden
lainsäädäntöön ja yleisemmin perustamissopimuksen sanamuodosta
ja tarkoituksesta seuraa, että jäsenvaltiot eivät voi asettaa
myöhempää omaa säännöstään etusijalle vastavuoroisesti
hyväksymäänsä oikeusjärjestykseen nähden. Tällainen säännös
ei voi estää yhteisön oikeusjärjestyksen soveltamista. Mitään
kansallisia säännöksiä ei voida asettaa tuomioistuimessa
etusijalle perustamissopimukseen perustuvaan oikeuteen nähden, joka
on itsenäinen oikeuslähde ja jolla on erityiset alkuperäiset
ominaispiirteensä, koska muuten perustamissopimuksen nojalla annettu
lainsäädäntö menettää yhteisöluonteensa ja itse yhteisön
oikeudellinen perusta saatetaan kyseenalaiseksi.
Jäsenvaltioiden
toteuttama perustamissopimuksen määräysten mukaisten oikeuksien ja
velvoitteiden siirto kansallisesta oikeusjärjestyksestä yhteisön
oikeusjärjestykseen rajoittaa pysyvästi jäsenvaltioiden
suvereeneja oikeuksia.
23.
Lisää mm. EY tuomioistuimen päätöksiä
ja perusteita löytyy yhdistyksen määräajassa 11.5.2012 jättämässä
ja KHO:n virheellisellä perusteella sivuun puliveivaamassa
valituksessa ja sitä ennen 1.3.2012 tehdyn Natura 2000 päätöksen
alueiden kuulemisvaiheessa määräajassa laajana jakeluna
ympäristöministeriön lisäksi eri ympäristökeskuksillekin
toimitetussa huomautus- ja vaatimustekstissä.
Näistä em. valitus seuraavana. Sen perään on 30.4.2009
päivätty huomautus- ja vaatimusteksti. Tällä kertaa viimeisenä
on osoitelinkki Erkki Ahon Natura sivulle. Sieltä löytyy mm.
loppuvuonna 2014 tuolloisille kansanedustajille lähetetyt
sähköpostit ja niissä Naturasta ja sen perusteella mm.
eduskunnan arvovallasta sanottu.
Helsingissä,
Espoossa ja Haavistossa 1.1.2018
Markku
Sahlstedt
Pro
Real Life edunvalvontayhdistys
Liitteenä
ohessa tiedostonimillä ”Onko EU:n Natura-kuuleminen
teatteria - Maaseudun-Tulevaisuus.htm 31_8_2016.pdf (300kt)”,
”Liite III kehystetty lisäteksti mm. ilman 3.4.2014 C30112
päätöstä.pdf 1 Mt), ”Komission vast 24 9_2_2009.rtf (99 kt)”
ja ”Silikaattikallio käännösvirhe GTK.doc (118 kt)”
tiedostonimillä olevat liitetiedostot.
************************************************
************************************************
Oikoluettu
valitusteksti
Korkein
hallinto-oikeus
Fabianinkatu
15
00130
Helsinki
TELEKOPIONUMERO
029 56 40382
029 56 40382
ASIA:
Valitus
ja purkuhakemus
VIITE:
Valtioneuvoston
1.3.2012 tekemä Natura 2000 täydennyspäätös
VAATIMUKSET:
Tyytymättömänä
viitekohdassa eriteltyyn päätökseen Pro Real Life
edunvalvontayhdistys vaatii että;
1.
Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti toteutettu,
eduskunnan lainsäädäntövaltaa asetettujen ehtojen vuoksi
rajoittava ja samalla tuomioistuinten riippumattomuuden vaarantava ja
tuomioistuimia ohjaava Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä Natura 2000
täydennyspäätös kumotaan.
2.
Suomen Natura 2000 alueiden
osoittaminen ja valinta toteutetaan Euroopan komission ja korkeimman
hallinto-oikeuden (jäljempänä KHO) yläpuolella suvereenisti
toimivan Euroopan Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämällä tavalla. Näin ei ole nyt menetelty.
Luontodirektiivin liite III 1 vaiheen A ja B kohtien edellyttämien
arviointien ja niiden perusteella edellytetyt C kohdan luokittelut ja
luettelot ovat puuttuneet kaiken aikaa ja puuttuvat yhä.
Oikeudenomistajille eikä heidän etujansa valvojille niitä ei ole
esitetty. Tilanne on sama liite III D kohdassa edellytettyjen
luetteloiden osalla.
3.
Valtioneuvoston nyt tehty Natura 2000 päätös ja kaikki
valtioneuvoston aikaisemmat Natura 2000 koskevat päätökset
saatetaan unionin oikeustapauskokoelmapäätöksissä C-371/98 kohdat
15, 22 ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9,
27-28 ja 36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28
edellytettyjen ja todettujen tyhjentävien luetteloiden aikaan
saamiseksi edellytettyjen menettelyjen vastaisesti syntyneinä EU
tuomioistuimen oikeustapauskokoelmapäätöksen C-362/06 P
tiivistelmäosan viimeisen kappaleen ja perustelukappaleiden 42-43,
varsinkin perustelukohdan 43 ja Lissabonin sopimuksen 267 artiklan
toiseksi viimeisen kappaleen edellyttämänä unionin tuomioistuimen
käsiteltäväksi. Eli koko menettely on saatettava unionin
tuomioistuimen harkittavaksi ensimmäisen Suomen Natura 2000 alueiden
osoittamista ja valintoja koskevan ennakkoratkaisun saamiseksi
todettujen virheellisen menettelyjen vuoksi.
4.
KHO on unionin tuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan
velvollinen pyytämään ennakkoratkaisun, kun unionin oikeutta
koskevan säännöksen tai säädöksen tulkinta on epäselvä.
Näin on selvästi sen vuoksi, että kansallinen lainkäyttö on
edellä mainittujen oikeustapausten nimenomaisten kohtien vastainen
valintaperusteiden ja niiden kansalliseen lakiin implementoinnin,
oikeammin ilmaistuna implementoimattomuuden osalta.
5.
KHO:n Natura 2000:sta antamiin noin 700 valitusratkaisuun
”Luonnonsuojelulaissa ei säädetä Natura 2000 -kohteiden
valintaperusteista. Näistä valintaperusteista ei ole säädetty
muussakaan kansallisessa säädöksessä.” kirjoitetusta poiketen
ympäristöministeriön ilmoittama ja käyttämä kanta, että
"Asiallisesti luonnonsuojelulain 64 §:llä on siten saatettu
luontodirektiivi osaksi kansallista oikeutta kansallisen ehdotuksen
tekemisen osalta. Kuten sanotusta pykälästä käy ilmi, luonto- ja
lintudirektiiveihin sisältyvät ne perusteet, joilla Euroopan
yhteisön yhteiseen Natura 2000 -verkostoon ehdotettavat ja
ilmoitettavat kohteet valitaan.", kesken oleva Natura 2000
alueiden osoittamis- ja valintaperustesäännöksien kansallisten
säädösten ristiriitatilanne saatetaan EU tuomioistuimen
käsittelyyn kysymyksellä; sisältääkö LsL:n Natura 2000 alueiden
osoittamisen ja valinnan osalta ”plankko” pykälä 64 tai joku
muu LSL:n 10 luvun pykälä Natura 2000 alueiden osoittamis- ja
valintasäännökset selkeästi ja täsmällisesti siten kuin EU
tuomioistuimen päätöksien C-6/04 ja sen tiivistelmän viimeinen
kohta ja perustelukohdat 21, 22, 25 ja 26 ja tuomion C-508/04 kohta
58 sekä tuomion C-507/04 kohta 162 EU:n tuomioistuimen vakiintuneena
oikeuskäytäntönä edellyttävät myös Natura 2000 alueiden
osoittamis- ja valintaperusteiden osalta. Rooman sopimuksen 249
artiklan kohta 3, josta sittemmin on tullut Lissabonin sopimuksen 288
artiklan 3 kohta, kansallisten keinojen ja muotojen käytöstä
direktiivien säännösten kansalliseen lakiin siirtämisessä, ei
koske eikä edes mahdollista saati salli kansallisten muotojen ja
keinojen käyttöä sellaisten direktiivien täytäntöönpanossa,
mistä itse direktiivissä sanotaan ne muodot ja keinot, joita
direktiivien täytäntöönpanossa on direktiivin tavoitteiden
saavuttamiseksi käytettävä unionin laajuisesti kaikissa
jäsenvaltioissa. Luontodirektiivi on yksi tällainen direktiivi.
6.
Lailla hallinnon tehtäväksi säädettyjen oikeudellisten odotusten
suojaaminen, oikeudenmukainen oikeudenkäynti eikä Euroopan
ihmisoikeussopimus eikä edes salassapitovelvollisuus estä antamatta
eikä luovuttamasta edes salassa pidettäviä asiakirjoja.
7.
Jokaisella valittajalla on oikeus saada kaikki valituksen tekemisen
edellyttämä asiakirja-aineisto, sillä salassa pidettävästä
aineistosta on saajalla salassapitovelvollisuus.
8.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen selkeä käytäntö on, että
kaikki asiakirja-aineisto on annettava valittajan käyttöön
riidanalaisessa asiassa.
9.
Kansallisessa laissa ei ole mitenkään rajattu valitusoikeuden
käyttöä eikä perusteiden osalta ole myöskään mitään
rajoitusta, joten aineisto on annettava.
10.
Kohdissa 6-9 sanottua korostaen Pro Real Life edunvalvonta vaatii
valituksen täydentämiseksi, että yhdistykselle luovutetaan
kaikkien Suomessa esiintyvien direktiiviluontotyyppien ja
direktiivilajien osalta koko maan tiedot. Ne luettelot jotka on EU
komissiollekin erillisenä tiedostona toimitettava ja toimitettu.
Lisäksi yhdistys vaatii, että yhdistykselle luovutetaan kaikkien
Suomessa tiedossa olevien direktiiviluontotyyppialueiden ja
direktiivilajialueiden osalta liite III 1 vaiheen A ja B kohtien
edellyttämät arvio-, C kohdan edellyttämät luokittelu- ja
merkittävyysluettelot sekä D kohdan edellyttämät ensisijaisesti
suojeltavien luontotyyppien ja lajien luettelot. Edellä sanottujen
lisäksi yhdistys vaatii, että yhdistykselle luovutetaan Suomen
Natura 2000 alueiden Standard Data Form tietolomakkeet
arviointikirjaimineen ja hehtaarikohtaisine pinta-aloineen UHEX-
suojattuna versiona CD-levykkeellä. Muutoin valtakunnallisena
edunvalvontayhdistyksenä toimiva edunvalvontayhdistys ei voi
puolustaa jäsenistänsä oikeuksia eikä etuja.
11.
Valtioneuvoston kaikki aikaisemmat eli 20.8.1998, 25.3.1999,
8.5.2002, 22.1.2004, 2.6.2005 ja 23.11.2006 tekemät Natura 2000
päätökset Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti
toteutettuna puretaan samalla ja samoilla perusteilla, kun
lainkäyttömenettelyssä esille tullut aineisto ja KHO:n
hankkimisvelvollisuutena oleva ennakkoratkaisukanta on hankittu.
Hallintolainkäyttölain nimenomaisen kohdan mukaan jos KHO havaitsee
selvän lainvastaisuuden muun asian yhteydessä se voi sen
perusteella puuttua myös muihin ratkaisuihin.
12.
Pro Real Life edunvalvonta yhdistykselle varataan valituksen
täydennys ja vastaselitysmahdollisuus kaikkiin ympäristöministeriön,
ELY keskusten, ja muihin lausuntoihin ja selvityksiin.
13.
Valituskulujen korvaamista myöhemmin ilmoitettavan määrän mukaan.
PERUSTELUT:
- Yhtään Suomen Natura 2000 aluetta ei ole osoitettu eikä valittu siten kuin unionin vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää.
- Rooman sopimuksen 10 artiklan tekstin ”Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia tästä sopimuksesta tai yhteisön toimielimen säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi. Ne helpottavat yhteisön päämäärän toteuttamista. Ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.”, josta on tullut Lissabonin sopimuksen 4 artiklan kohta 3 seuraavasti eli ”Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa perussopimuksista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Jäsenvaltiot tukevat unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen.” sanottu kohta. Kyseinen kohta ei oikeuta olemaan noudattamatta unionin vakiintunutta oikeuskäytäntöä, eikä ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden noudattamista. Vaan päinvastoin edellyttää niiden noudattamista.
- Hankittujen ja päätöksessä korostettujen asiatuntijalausuntojen sijasta luontodirektiivin liite III 1 vaiheen A ja B kohtien arvioinnit ja (suhteellisen on virheellinen ilmaisu. Havaittu 20.11.2017 ja korjattu 21.11.2017. Tekstin pitää olla muodossa) suotuisan suojelun tason säilyttämisen tai ennalleen saattamisen edellyttämät C kohdan luokittelut ja luetteloinnit on se ainoa unionin oikeuskäytännön vakiinnuttama menetelmä jota Natura 2000 alueiden osoittamisessa ja valinnassa on yhteisön laajuisesti käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Muihin menettelyihin ja pääsääntöisyyksiin ei ole perusteltua vedota.
- Kaikki valtioneuvoston Natura 2000 päätökset ovat Natura 2000 alueiden oikeusvaikutuksia vähätteleviä. 1.3.2012 tehdyssäkin päätöksessä käytetään vain unionin tuomiopäätöksiä C-355/90 ja C-374/98. Niitä jotka on annettu poikkeustapauksina. Näillä ohitetaan edellä aiemmin sanotut komission käyttöön edellytettyjä tyhjentäviä luetteloita Natura 2000 alueiden osoittamiseksi ja valitsemiseksi edellytetyt tuomiopäätökset C-371/98 kohdat 15, 22 ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9, 27-28 ja 36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28.
- Ympäristöministeriö vähättelee, suorastaan erehdyttää jälleen Natura 2000 ministerityöryhmää vähättelemällä jo luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa sanottua Natura-alueiden koskemattomuutta. On totuuden vastaista kun kaikissa alueiden käyttömuodoissa ilmoitetaan, että ei pääsääntöisesti vaikuta alueiden käyttöön. Kun jo luontodirektiivin 6 artiklan kohdassa on teksti: ”Kaikki suunnitelmat ja hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia. (Lihavointi allekirjoittajien). Koskemattomuusasiasta on unionin oikeuskäytäntönä mm. päätös C-127/02, joka vahvistaa edellä eli luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa sanotun.
- Kun luontodirektiivin 6 artiklan kohta 4 mukaan tuhoutuneet tai tuhoutuvat luontoarvot on korvattava, on ensisijaisen tärkeää, että kaikki tiedossa olevat direktiiviluontotyyppi- ja direktiivilajialueet on arvioitu luokiteltu ja luetteloitu. Näistä unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämistä tyhjentävistä luetteloista on sitten helppo osoittaa ne korvaavat alueet tuhoutuneiden tai erinäisistä syistä toteutettavien hankkeiden yhteydessä tuhoutuvien kohteiden tilalle korvaavat alueet. Esim. Turun lentokenttä ja Pomponrahkan Natura 2000 alue. Rovaniemen tulvasuojelu ja Kemihaaran suot, tai Vuotosallas, tai millä nimellä sitä monikäyttöallasta sitten tullaankaan kutsumaan, alue.
- Pro Real Life edunvalvontayhdistys toteaa Suomen Natura 2000 tilanteen olevan jatkossa se, että ympäristöministeriön vastuuton ympäristövallan himo ja vastuuton vallan käyttö, joilta vaikutelmilta ei ole voinut välttyä, tulee jatkossa osoittamaan kiistattomasti sen, että kaikista asiaan liittyvistä vakuutteluista, kiemuroista ja jopa suoranaisista kieroiluista, joilta niiltäkään vaikutelmilta ei ole voinut välttyä, että Suomen Natura 2000 alueiden osoittamista eikä valintaa ole toteutettu unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla. Tämä tulee ilmi ja myönnettäväksi viimeistään silloin kuin erinäisille hankkeille lähdetään esittämään korvaavia alueita. Kun korvaavia alueita löytyy nykyisten Natura 2000 alueiden ulkopuolelta, niin kuin löytyy ja tulee löytymään, osoittaa tämä kiistattomasti sen, että komissiolla ei ole ollut Suomen osalta käytössään unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita. Esim. mm. Lapin liiton Suomen Geologisella tutkimuslaitoksella teettämä lettoselvitys. Millä jatkossa saadaan aukottomasti ja uskottavasti selitettyä, että komissiolla on Suomen osalla ollut käytössään unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttävät tyhjentävät luettelot? Onko luettelot salattu Natura 2000 alueiden oikeudenomistajilta Suomessa?
- Seuraavana liitetiedostona toimitettavan liitteen III kehystetystä lisätekstistä selviää konkreettisesti pelkistettynä se unionin vakiintunut oikeuskäytäntö, jota Suomessa ei ole noudatettu ja jonka noudattaminen tulee oikeudellisten odotusten suojaamiseksi viipymättä toteuttaa.
- Lisää perusteita valituksen täydennyksen yhteydessä.
LISÄPERUSTELUT:
- Pro Real Life on valtakunnallinen edunvalvontayhdistys ja ”Yhdistyksen tarkoituksena on puolustaa yksityisen ihmisen oikeutta hallita ja käyttää omistamiaan maa-alueita Suomessa, ajaa luonnonsuojelulain edellyttämää maanomistajien yleistä etua Suomessa, edistää jäseniensä mahdollisuuksia vaikuttaa maanomistajien oikeuksia koskevien lakien valmisteluun sekä selvittää jäsenilleen jo voimassa olevien lakien vaikutukset heidän maanomistus- ja maankäyttöoikeuksiinsa.”
- Hankittujen ja päätöksessä korostettujen asiatuntijalausuntojen sijasta luontodirektiivin liite III 1 vaiheen Aja B kohtien arvioinnit ja suhteellisen suojelun tason säilyttämisen tai ennalleen saattamisen edellyttämät C kohdan luokittelut ja luetteloinnit on se unionin oikeuskäytännön vakiintunut menetelmä jota Natura 2000 alueiden osoittamisessa ja valinnassa on yhteisön laajuisesti käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Muihin menettelyihin ja pääsääntöisyyksiin on turha vedota.
Lisää
lisäperusteita esitetään vastaselityksessä.
ALLEKIRJOITUKSET:
Helsingissä,
Espoossa ja Haavistossa 11.5.2012
Yhdistysrekisterissä
olevat Pro Real Life ry edunvalvontayhdistyksen nimenkirjoittajat
_____________________________
Tom
Järvinen
Puheenjohtaja
Riitankuja
1-3 J 74
00840
Helsinki
______________________________
Kyllikki
Arohonka
Varapuheenjohtaja
Teuvo
Pakkalantie 4 D 31
00400
Helsinki
______________________________
Markku
Sahlstedt
Sihteeri
Haavistontie
131
03710
Uusitalo
_______________________________
Runo
Kurko
Erityisasiantuntija
Hauklammenranta
10
02820
Espoo
________________________________
Minna
Helin
Erityisasiantuntija
Hauklammenranta
10
02820
Espoo
Liitteenä
ohessa kehystetyllä lisätekstillä varustettu liite III.
*************************************************************************************
*************************************************************************************
*************************************************************************************
Subject:
EY 10 artikla, Natura 2000 huomautus ja vaatimus liitetiedostoineen
kaikille virkahenkilöille EY 10 artiklan noudattamiseksi
Tervehdys!
Ohessa
sähköpostina ja sen liitetiedostona liitteineen Pro Real Life
edunvalvontayhdistyksen puheenjohtajan 30.4.2009 sähköpostitse
viestistä selviävine tahoineen lähettämä huomautus- ja
vaatimusteksti 1.4-30.4.2009 järjestetyn Natura 2000 kuulemisen ja
23.4.2009 annetun EY tuomion C-362/06 P johdosta.
Haavistossa
7.5.2009
Markku
Sahlstedt
******************************************************************************************************************
******************************************************************************************************************
Oikeusministeriö
Eteläesplanadi
10, Helsinki
Ympäristöministeriö
Kasarminkatu
25
Helsinki
Alueelliset
ympäristökeskukset
ja
Kaikki
Suomen virkahenkilöt
oikeusministerio
(a) om.fi ; tuija.brax (a) om.fi ; kirjaamo.ym (a) ymparisto.fi ;
paula.lehtomaki (a) ymparisto.fi ; kirjaamo.uus (a) ymparisto.fi ;
kirjaamo.lo (a) ymparisto.fi ; kirjaamo.ham (a) ymparisto.fi ;
kirjaamo.pir (a) ymparisto.fi ; kirjaamo.kas (a) ymparisto.fi ;
kirjaamo.esa (a) ymparisto.fi ; kirjaamo.psa (a) ymparisto.fi ;
kirjaamo.pka (a) ymparisto.fi ; kirjaamo.ksu (a) ymparisto.fi ;
kirjaamo.lsu (a) ymparisto.fi ; kirjaamo.ppo (a) ymparisto.fi ;
kirjaamo.kai (a) ympäristo.fi ; kirjaamo.lap (A) ymparisto.fi ;
ASIA:
Natura
2000 huomautus sekä Suomen valtioneuvostoa ja Suomen kaikkia
viranomaisia sekä muita toimijoita koskeva vaatimus noudattaa EU:n
perustamissopimuksen (Rooman sopimus) 10 artiklan velvoitteita ja
näiden edellyttämää yhteisön vakiintunutta oikeuskäytäntöä.
VIITE:
1.
EY tuomioistuimen 23.4.2009 asiassa C-362/06 P antaman tuomioin
perustelukohta 42 ja varsinkin perustelukohta 43.
2.
Kuulutus ympäristöministeriön ehdotuksesta valtioneuvoston
päätökseksi eräistä Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston
Suomen ehdotukseen sisältyvistä tai liitettävistä alueista.
HUOMAUTUS:
1.
Kohteliaimmin Pro Real Life edunvalvontayhdistys
toteaa, että nähtävillä pidettyjä alueita ole osoitettu eikä
valittu yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön eli mm. EY
tuomioistuin päätösten C-371/98, C-67/99, C-71/99, C-220/99
ja C-117/03 edellyttämällä tavalla.
2.
Ympäristöministeriössä nähtävillä olevasta kuulemisaineistosta
puuttui liite III erillisenä liitteenä. Missään ei ollut
mainintaa, että nykyiset aluevalinnat olisi suoritettu liitettä III
ja sen 1 vaihetta noudattaen.
3.
Natura 2000 Standard Data Form lomakkeiden täyttöohjeiden
johdanto-osan viimeisen kappaleen edellyttämät koko maan tiedot
puuttuivat ympäristöministeriön kuulemisaineistosta. (Yhdistyksen
sihteerin tutustumiskäynti Ympäristöministeriössä 16.4.2009)
4.
Internetissä ainoastaan suomenkielisenä tiivistelmälomakkeena
nähtävillä olevassa kuulemisaineistossa ei ole minkäänlaista
mainintaa siitä, että alueiden direktiiviperusteiset
valintaperustetiedot ilmoitetaan Natura 2000 Standard Data Form
lomakkeilla. Ympäristöministeriön menettely poikkeaa Lapin
ympäristökeskuksen alueella olevasta käytännöstä. Siellä
olemassa olevien, jo Natura 2000 verkostoon valittujen alueiden
tiivistelmälomakkeet sisältävät ”klausuulin” ”
Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen
tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia
Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät
laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja.
Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja
Lapin ympäristökeskuksesta.” Näin pitäisi vähintään olla
myös nähtävillä pidettävän aineiston osalta
5.
Liite III 1 vaiheen C kohdan edellyttämät Natura alueiden
luokittelut ja luetteloinnit puuttuvat ympäristöministeriön
kuulemisaineistosta kaikkien luontotyyppien ja lajien osalta.
6.
Ympäristöministeriön kuulemisaineistosta puuttui myös luettelo
mm. kaikista niistä ojista, puroista tai niitä suuremmista uomista
ja joista sekä vesistöistä joissa Vuollejokisimpukkaa esiintyy.
VAATIMUKSET:
Kohteliaimmin
Pro Real Life edunvalvontayhdistys
edellyttää ympäristökeskuksilta, ympäristöministeriöltä, ja
oikeusministeriöltä ensimmäisenä vaiheena
1.
Yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön noudattamista nyt
nähtävillä olevien alueiden kuulemisen, valinnan ja päätösten
osalta siten kuin EU:n perustamissopimus ja sen edellyttämä
yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää.
2.
Kaikkien 1.4-30.4.2009 välisen ajan nähtävänä pidetyn Natura
2000 alueiden käsittelyn ja niistä Natura 2000 päätösten
tekemisen keskeyttämistä siihen asti, kunnes Natura 2000 alueiden
valintaperusteet on siirretty kansalliseen lakiin siten kuin yhteisön
vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää.
3.
Silikaattikallio luontotyypin 8220 käännösvirheen korjaamista
siksi, mitä EU:n luontotyyppiopas Interpretation Manual of European
Union Habitats, Version EUR 15, 1996, EUR 15/2 October 1999 ja
Version EUR 25, April 2003 ja nykyinen vuoden 2007 heinäkuussa
julkaistu on numerolla 27 oleva edellyttää.
4.
Natura 2000 alueiden valintaperusteiden siirtämistä kansalliseen
lakiin siten kuin mm. EY tuomiopäätökset C-6/04 ja C-508/04
edellyttävät.
Toisena
vaiheena Pro Real Life edunvalvontayhdistys edellyttää
kohteliaimmin ympäristökeskuksilta, ympäristöministeriöltä, ja
oikeusministeriöltä
5.
Purkuhakemuksen tai purkuhakemuksien tekemistä korkeimmalle
hallinto-oikeudelle kaikista yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön
vastaisesti Suomessa tehdyistä valtioneuvoston Natura 2000
päätöksistä.
6.
Koko Suomen kaikkien Natura 2000 alueiden valitsemista uudelleen
siten kuin yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö eli mm.
luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa sanotun liitteen III 1 vaihe
edellyttää.
7.
Kaikkien vaatimiensa toimenpiteiden osalta Pro Real Life
edunvalvontayhdistys edellyttää
kohteliaimmin kirjallisia vastauksia ja vastaselitysoikeutta kaikkiin
mahdollisiin selityksiin ja lausuntoihin, joita sen huomautuksen ja
vaatimusten osalta hankitaan ja annetaan.
PERUSTELUT:
1.
Oikeutetut odotukset hallintolain 6 §:n, jolla Suomessa on laitettu
täytäntöön EY 10 artikla, noudattamisesta. Hallintolaissa
kansalaisille määrätyt oikeudelliset odotukset koskevat kaikkia
virkahenkilöitä Suomessa.
Hallintolaki
6.6.2003/434
Hyvän
hallinnon perusteet
6
§
Hallinnon
oikeusperiaatteet
Viranomaisen
on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä
toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa
tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden
on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
(lihavointi kirjoittajan)
2.
EY tuomioistuimen vakiinnuttama oikeuskäytäntö, jota Suomi on
8.12.1994 perustuslain säätämisjärjestyksessä hyväksytyllä
lailla 8.12./1540 sitoutunut noudattamaan.
Kohdasta
3 eteenpäin olevien EY tuomio-osoitteiden jälkeen olevien
sisennettyjen kappaleiden numerointi on kyseisen tuomion
tiivistelmän, itse tuomion tai ratkaisuehdotuksen kohtien numeroita.
Sisennetyt tuomion tiivistelmäkohdat tai perustelukohdat on poimittu
laajasta aineistosta helpottamaan Suomen kaikkia virkahenkilöitä
sitovien peruslähtökohtien huomioon ottamista.
3.
Yhteisöoikeuden etusijan ”peruspäätös” mm. tiivistelmän
kohta 3 eli;
6/64
3.
Toisin kuin tavanomaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, ETY:n
perustamissopimuksella on perustettu oma oikeusjärjestys, joka on
sisällytetty perustamissopimuksen voimaantullessa jäsenvaltioiden
oikeusjärjestyksiin ja jota jäsenvaltioiden tuomioistuinten on
sovellettava.
Perustamalla
rajoittamattomaksi ajaksi yhteisön, jolla on omat toimielimet,
oikeushenkilöllisyys, oikeuskelpoisuus, kelpoisuus edustaa itseään
kansainvälisissä yhteyksissä ja todellista toimivaltaa, joka
perustuu jäsenvaltioiden toimivallan rajoittamiseen tai siirtämiseen
yhteisölle, jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan
ja luoneet säännöstön, jota sovelletaan niiden kansalaisiin sekä
jäsenvaltioihin itseensä.
Yhteisöstä
peräisin olevien säännösten sisällyttämisestä jäsenvaltioiden
lainsäädäntöön ja yleisemmin perustamissopimuksen sanamuodosta
ja tarkoituksesta seuraa, että jäsenvaltiot eivät voi asettaa
myöhempää omaa säännöstään etusijalle vastavuoroisesti
hyväksymäänsä oikeusjärjestykseen nähden. Tällainen säännös
ei voi estää yhteisön oikeusjärjestyksen soveltamista. Mitään
kansallisia säännöksiä ei voida asettaa tuomioistuimessa
etusijalle perustamissopimukseen perustuvaan oikeuteen nähden, joka
on itsenäinen oikeuslähde ja jolla on erityiset alkuperäiset
ominaispiirteensä, koska muuten perustamissopimuksen nojalla annettu
lainsäädäntö menettää yhteisöluonteensa ja itse yhteisön
oikeudellinen perusta saatetaan kyseenalaiseksi.
Jäsenvaltioiden
toteuttama perustamissopimuksen määräysten mukaisten oikeuksien ja
velvoitteiden siirto kansallisesta oikeusjärjestyksestä yhteisön
oikeusjärjestykseen rajoittaa pysyvästi jäsenvaltioiden
suvereeneja oikeuksia.
4.
EY tuomioistuimen 23.4.2009 asiassa C-362/06 P antaman tuomion
perustelukohdat 42 ja 43 EY 10 artiklan noudattamiseksi
Yhteisöjen
tuomioistuimen arviointi asiasta
42
Toisin kuin valittajat väittävät, ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen toteamus, jonka mukaan tämän asian valittajien
vaatimukset, joilla pyrittiin riidanalaisen päätöksen kumoamiseen,
oli jätettävä tutkimatta, ei merkitse oikeussuojan epäämistä.
43
Tämän osalta on muistutettava, että kuten valituksenalaisen
määräyksen 63 kohdasta ilmenee, yksityisten on voitava saada
tehokasta oikeussuojaa niille oikeuksille, jotka heille yhteisön
oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvat. Sellaisten luonnollisten
henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeussuoja, jotka eivät EY 230
artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen
edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa riidanalaisen päätöksen
kaltaisia yhteisön toimia, on varmistettava tehokkaasti
kansallisissa tuomioistuimissa käytettävissä olevilla
oikeussuojakeinoilla. Niillä on EY 10 artiklassa määrätyn
lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti velvollisuus
mahdollisuuksien mukaan tulkita ja soveltaa oikeussuojakeinojen
käyttöä koskevia kansallisia menettelysääntöjä siten, että
luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat riitauttaa
tuomioistuimissa sellaisen päätöksen tai muun kansallisen toimen
laillisuuden, joka liittyy nyt kyseessä olevan kaltaisen yhteisön
toimen soveltamiseen niiden osalta, vetoamalla viimeksi mainitun
toimen pätemättömyyteen sekä vaatimalla näitä tuomioistuimia
esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin
ennakkoratkaisukysymyksiä (asia
C-15/06 P, Regione Siciliana v. komissio, tuomio 22.3.2007, Kok., s.
I-2591, 39 kohta).
5.
EY perustamissopimuksen 10 artiklan velvoitteet
edellyttävät noudattamaan direktiiviä siitä lähtien kuin se on
saavuttanut lainvoiman (Tuomion C-453/00 perustelukohta 21).
21
Tulkinnalla, jonka yhteisöjen tuomioistuin EY 234 artiklassa sille
annettua toimivaltaa käyttäen antaa yhteisön oikeussäännölle,
selvennetään ja täsmennetään kyseisen oikeussäännön
merkitystä ja ulottuvuutta niin, että yhteisöjen tuomioistuimen
tulkinnasta ilmenee, miten tätä oikeussääntöä täytyy tai olisi
täytynyt tulkita ja soveltaa sen voimaantulosta lähtien (ks. mm.
asia 61/79, Denkavit italiana, tuomio 27.3.1980, Kok. 1980, s. 1205,
Kok. Ep. V, s. 149, 16 kohta ja asia C-50/96, Deutsche Telekom,
tuomio 10.2.2000, Kok. 2000, s. I-743, 43 kohta).
6.
EY perustamissopimuksen 10 artiklaan perustuva yhteistyön
velvoite edellyttää tuomion C-453/00 perusteella lopullisen
hallintopäätöksen uudelleen tutkimista. Perustelukohdat 26 ja 27
sekä itse tuomio
26 Kuten
asiakirja-aineistosta ilmenee, tilanne on seuraavanlainen. Ensinnäkin
kansallisen oikeuden mukaan hallintoelin voi muuttaa kansallisessa
tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa kyseessä olevaa
lopullista päätöstä. Toiseksi hallintopäätöksestä on tullut
lopullinen vasta sellaisen kansallisen tuomioistuimen antaman tuomion
jälkeen, jonka ratkaisuihin ei saa hakea muutosta. Kolmanneksi tämä
tuomio perustui yhteisöjen tuomioistuimen myöhemmin antama tuomio
huomioon ottaen virheelliseen yhteisön oikeuden tulkintaan, johon
päädyttiin esittämättä yhteisöjen tuomioistuimelle
ennakkoratkaisukysymystä, vaikka EY 234 artiklan
kolmannessa kohdassa määrätyt edellytykset täyttyivät.
Neljänneksi kyseessä oleva henkilö on kääntynyt hallintoelimen
puoleen välittömästi saatuaan tietää tästä yhteisöjen
tuomioistuimen tuomiosta.
27 Tällaisessa
tilanteessa kyseisellä hallintoelimellä on EY 10 artiklaan
perustuvaa yhteistyön periaatetta sovellettaessa velvollisuus tutkia
uudelleen tämä päätös yhteisöjen tuomioistuimen tällä välin
antaman, sovellettavaa yhteisön oikeuden säännöstä koskevan
tulkinnan huomioon ottamiseksi. Hallintoelimen on ratkaistava tämän
uudelleentutkinnan tulosten perusteella, miltä osin sen on
muutettava kyseistä päätöstä, jolloin kolmansien intressejä ei
voida loukata.
Yhteisön
tuomioistuimen ratkaisu:
EY
10 artiklaan perustuva yhteistyön periaate edellyttää, että
hallintoelimen, jolle on esitetty hakemus lopullisen
hallintopäätöksen uudelleen tutkimisesta, jotta se ottaisi
huomioon yhteisöjen tuomioistuimen tällä välin antaman,
sovellettavaa oikeussääntöä koskevan tulkinnan, on tutkittava
uudelleen tämä päätös, jos
–
sillä
on kansallisen lainsäädännön mukaan toimivalta muuttaa tätä
päätöstä
–
kyseisestä
päätöksestä on tullut lopullinen sitä viimeisenä oikeusasteena
käsitelleen kansallisen tuomioistuimen tuomion takia
–
tämä
tuomio perustui yhteisöjen tuomioistuimen tämän tuomion jälkeen
antama oikeuskäytäntö huomioon ottaen virheelliseen yhteisön
oikeuden tulkintaan, johon päädyttiin esittämättä yhteisöjen
tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymystä, vaikka EY 234 artiklan
kolmannessa kohdassa määrätyt edellytykset täyttyivät
–
kyseessä
oleva henkilö on kääntynyt hallintoelimen puoleen välittömästi
saatuaan tietää kyseisestä oikeuskäytännöstä.
7.
Päätös C-2/06 on suora jatke aiemmin tehdylle C-453/00
päätökselle. Siinä on yhteisön tuomioistuimen suuren jaoston
12.2.2008 tekemä tuore tulkinta EY 10 artiklan tulkinnasta. Sen
tiivistelmässä sanotaan selkeästi ja täsmällisesti miten
jäsenvaltion on EY 10 artiklan edellyttämänä meneteltävä.
Yhteisöjen
tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 12.2.2008
Tuomion
tiivistelmä
1.
Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Yhteistyövelvollisuus –
Hallintoelimen velvollisuus tutkia uudelleen lopullinen
hallintopäätös yhteisöjen tuomioistuimen tällä välin antaman,
sovellettavaa oikeussääntöä koskevan tulkinnan huomioon
ottamiseksi
(EY
10 artikla)
2.
Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Yhteistyövelvollisuus –
Hallintoelimen velvollisuus tutkia uudelleen lopullinen
hallintopäätös yhteisöjen tuomioistuimen tällä välin antaman,
sovellettavaa oikeussääntöä koskevan tulkinnan huomioon
ottamiseksi
(EY
10 artikla)
1.
Hallintoelimessä käytävässä sellaisessa menettelyssä, jonka
tarkoituksena on asiaa viimeisenä oikeusasteena käsitelleen
tuomioistuimen antaman tuomion perusteella lopulliseksi tulleen
hallintopäätöksen uudelleen tutkiminen, kun tämä tuomio perustuu
sen jälkeiseen yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön
nähden yhteisön oikeuden virheelliseen tulkintaan, ei yhteisön
oikeudessa edellytetä, että pääasian kantaja on vedonnut yhteisön
oikeuteen valtionsisäisen oikeuden mukaisessa muutoksenhaussa, jonka
tämä on käynnistänyt tuomioistuimessa kyseisen päätöksen
johdosta. Vaikka yhteisön oikeudessa ei edellytetä, että
hallintoelimellä olisi lähtökohtaisesti velvollisuus muuttaa
hallintopäätöstä, josta on tullut lopullinen, erityiset seikat
voivat EY 10 artiklaan perustuvan yhteistyön periaatteen nojalla
nimittäin kuitenkin edellyttää, että tällainen hallintoelin
tutkii uudelleen lopulliseksi tulleen hallintopäätöksen, jotta
yhteisöjen tuomioistuimen asian kannalta merkityksellisestä
yhteisön oikeussäännöksestä myöhemmin esittämä tulkinta
voidaan ottaa huomioon. Edellytyksistä, joihin tällainen uudelleen
tutkimista koskeva velvollisuus voi perustua, edellytystä, jonka
mukaan viimeisenä oikeusasteena asiaa käsitelleen tuomioistuimen
tuomio, jonka nojalla riitautetusta hallintopäätöksestä on tullut
lopullinen, perustui yhteisöjen tuomioistuimen myöhempi
oikeuskäytäntö huomioon ottaen virheelliseen yhteisön oikeuden
tulkintaan, johon päädyttiin esittämättä yhteisöjen
tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymystä, ei voida tulkita siten,
että sillä asetetaan asianosaisille velvollisuus tuoda
kansallisessa tuomioistuimessa esiin kyseinen yhteisön oikeuden
kysymys. Tältä osin riittää, että joko asiaa viimeisenä
oikeusasteena käsittelevä kansallinen tuomioistuin on tutkinut
mainitun yhteisön oikeuden kysymyksen, jonka tulkinta on yhteisöjen
tuomioistuimen myöhemmin antaman tuomion valossa osoittautunut
virheelliseksi, tai että kyseinen tuomioistuin olisi voinut tutkia
sen viran puolesta. Vaikka yhteisön oikeus ei velvoita kansallisia
tuomioistuimia ottamaan viran puolesta esille yhteisön säännösten
rikkomista koskevaa perustetta silloin, kun niiden olisi tällaisen
perusteen tutkimisessa ylitettävä asianosaisten rajaaman
riita-asian kohde, näiden tuomioistuinten on nimittäin viran
puolesta tutkittava pakottavaa yhteisön oikeussääntöä koskevat
perusteet, jos näillä tuomioistuimilla on kansallisen oikeuden
nojalla velvollisuus tai oikeus tehdä se pakottavaan kansalliseen
oikeussääntöön nähden. (ks. 37–39 ja 44–46 kohta sekä
tuomiolauselman 1 kohta)
2.
Yhteisön oikeudessa ei aseteta mitään ajallista rajoitusta
lopulliseksi tulleen hallintopäätöksen uudelleen tutkimista
koskevan pyynnön esittämiselle. Jäsenvaltioilla on kuitenkin
edelleen vapaus yhdenmukaisesti yhteisön tehokkuus- ja
vastaavuusperiaatteiden kanssa vahvistaa kohtuulliset muutoksenhakua
koskevat määräajat. (ks. 60 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)
8.
Kun EY tuomioistuin ei myöntänyt 23.4.2009 asiaan C-362/06 P
antamassaan tuomiossa kanneoikeutta Natura 2000 alueiden kansallisen
vaiheen valintaperusteiden tutkimiseksi EY tuomioistuimessa,
määräaika kansallisen tuomioistuimen puoleen kääntymiseen tulee
alkaa aikaisintaan tuosta EY tuomiosta, jossa tavallisten
EU-kansalaisten kanneoikeus evättiin.
9.
Suomessa Natura 2000 alueiden valintaperusteiden täytäntöönpanona
on KHO:n ilman ennakkoratkaisun pyytämistä hyväksymänä
luonnonsuojelulain 64§, joka yhteisön tuomioistuimen tuomioilla
6/04 ja 508/04 vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on vain pelkkä
hallinnollinen yleismääräys, eikä näin riitä täyttämään
Natura 2000 alueiden valintaperusteiden siirtämistä kansalliseen
lakiin selkeästi ja täsmällisesti. Eli siten kuin EY tuomioiden
C-6/04 ja C-508/04 tiivistelmissä ja perustelukohdissa edellytetään.
10.
Suomessa vallitseva, vain hallinnollisiin yleismääräyksiin
perustuva Natura 2000 alueiden valintamenettelytilanne ja
luontodirektiivin kansalliseen lakiin siirtäminen on jopa
täydellisesti yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön
vastainen. (Mm. päätökset C-6/04 ja C-508/04 sekä
C-507/04 plus liitetiedostona oleva 10.2.2009 päivätty teksti)
Päätös
C-6/04 tiivistelmäkohta ja perustelukohdat 25 ja 26
Olennaisin
osa tuomion C-6/04 tiivistelmäkohtaa 1
Tarkka
täytäntöönpano on kuitenkin erityisen tärkeää, kun yhteisen
luonnonperinnön hoito on uskottu kullekin jäsenvaltiolle sen
alueella. Tästä seuraa, että kun on kyse luontotyyppien sekä
luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetusta
direktiivistä 92/43, jossa vahvistetaan monimutkaisia ja teknisiä
sääntöjä ympäristöoikeuden alalla, jäsenvaltioiden on
erityisesti huolehdittava siitä, että niiden lainsäädäntö,
jonka tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano,
on selkeä ja täsmällinen myös kansallisille viranomaisille
kyseisen direktiivin 11 artiklassa, 12 artiklan 4 kohdassa ja 14
artiklan 2 kohdassa asetettujen keskeisten tarkkailu- ja
seurantavelvoitteiden osalta. (ks. 21, 22, 25 ja 26 kohta)
11.
Tuomion C-6/04 perustelukohdat 25 ja 26 edellyttävät myös 4
artiklassa ja siinä sanotussa liitteessä III, sen 1 vaiheen
edellyttämien valintaperusteiden selkeää ja täsmällistä
siirtämistä kansalliseen lakiin
25
Toiseksi on todettava, että kyseisen direktiivin johdanto-osan
neljännestä ja yhdennestätoista perustelukappaleesta ilmenee, että
uhanalaiset elinympäristöt ja lajit ovat osa yhteisön
luonnonperintöä ja niihin kohdistuvat uhat ovat usein luonteeltaan
maiden rajat ylittäviä, joten kaikki jäsenvaltiot vastaavat
yhdessä suojelutoimenpiteiden toteuttamisesta. Kuten julkisasiamies
totesi ratkaisuehdotuksensa 11 kohdassa, tarkka täytäntöönpano on
näin ollen erityisen tärkeää käsiteltävänä olevan kaltaisessa
tapauksessa, jossa yhteisen luonnonperinnön hoito on uskottu
kullekin jäsenvaltiolle sen alueella (ks. vastaavasti
luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979
annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (EYVL L 103, s. 1) osalta
asia 262/85, komissio v. Italia, tuomio 8.7.1987, Kok. 1987, s. 3073,
39 kohta ja asia C-38/99, komissio v. Ranska, tuomio 7.12.2000, Kok.
2000, s. I-10941, 53 kohta).
26
Tästä seuraa, että kun on kyse luontodirektiivistä, jossa
vahvistetaan monimutkaisia ja teknisiä sääntöjä
ympäristöoikeuden alalla, jäsenvaltioiden on erityisesti
huolehdittava siitä, että niiden lainsäädäntö, jonka
tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano, on
selkeä ja täsmällinen myös kansallisille viranomaisille kyseisen
direktiivin 11 artiklassa, 12 artiklan 4 kohdassa ja 14 artiklan 2
kohdassa asetettujen keskeisten tarkkailu- ja seurantavelvoitteiden
osalta.
12.
Päätös korostaa kansallisen lain sisältöä. Päätös on
tiukennettu jatko 20.10.2005 annetulle EY tuomiolle C-6/04. Pelkät
hallinnolliset määräykset eivät riitä luontodirektiivin
kansalliseen lakiin siirtämiseksi.
Itävallan
tasavalta
Jäsenyysvelvoitteiden
noudattamatta jättäminen – Direktiivi 92/43/ETY –
Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston
suojelu – Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tuomion
tiivistelmä
1.
Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Yhteisen luonnonperinnön
hoito
(EY
249 artiklan kolmas kohta; neuvoston direktiivi 92/43)
2.
Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet –
Direktiivit – Täytäntöönpano jäsenvaltioissa
(EY
249 artiklan kolmas kohta; neuvoston direktiivi 92/43)
3.
Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Tarvittavien
suojelutoimien toteuttaminen
(Neuvoston
direktiivin 92/43 6 artiklan 1 kohta)
4.
Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Eläinlajien suojelu –
Poikkeukset
(Neuvoston
direktiivin 92/43 12–14 artikla, 15 artiklan a ja b alakohta ja 16
artikla)
5.
Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Eläinlajien suojelu –
Poikkeukset
(Neuvoston
direktiivin 92/43 12–14 artikla, 15 artiklan a ja b alakohta ja 16
artikla)
1.
Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston
suojelusta annetun direktiivin 92/43 neljännestä ja
yhdennestätoista perustelukappaleesta ilmenee, että direktiivissä
tarkoitetut elinympäristöt ja lajit ovat osa yhteisön
luonnonperintöä ja että niihin kohdistuvat uhat ovat usein maiden
rajat ylittäviä, joten suojelutoimenpiteiden toteuttaminen on
kaikkien jäsenvaltioiden yhteisellä vastuulla. Silloin kun yhteisen
luonnonperinnön hoito on uskottu kullekin jäsenvaltiolle sen
alueella, tarkka täytäntöönpano on erityisen tärkeää. (ks.
57 ja 58 kohta)
2.
Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston
suojelusta annetulla direktiivillä 92/43 annetaan monimutkaisia ja
teknisiä sääntöjä ympäristöoikeuden alalla, ja jäsenvaltioiden
on tästä syystä erityisesti huolehdittava siitä, että niiden se
lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on varmistaa tämän
direktiivin täytäntöönpano, on selkeä ja täsmällinen.
Erään
jäsenvaltion hallituksen väitettä, jonka mukaan kansallisen
oikeuden säännöstä tulkitaan joka tapauksessa direktiivin
mukaisella tavalla, kun suojelutoimenpiteitä tarvitaan, ei tältä
osin voida hyväksyä. Kansallisen oikeuden säännösten tällainen
direktiivin mukainen tulkinta ei yksinään voi olla riittävän
selvää ja täsmällistä, jotta sillä täytettäisiin
oikeusvarmuuden asettamat vaatimukset.
Pelkällä
hallintokäytännöllä, jolle on ominaista se, että hallintoelimet
voivat halutessaan muuttaa sitä, ja jota ei riittävällä tavalla
tehdä julkiseksi, ei lisäksi voida katsoa pantavan täytäntöön
niitä velvoitteita, joita jäsenvaltioilla on, kun ne panevat
direktiivin täytäntöön. (ks. 73, 78 ja 80 kohta)
3.
Yhteisöjen lainsäätäjä on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen
eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6
artiklan 1 kohdassa käyttämillään ilmaisuilla halunnut asettaa
jäsenvaltioille velvollisuuden toteuttaa sellaiset tarvittavat
suojelutoimenpiteet, jotka vastaavat direktiivin liitteissä I ja II
tarkoitettujen luontotyyppien ja lajien asettamia ekologisia
vaatimuksia, millä suljetaan pois se, että jäsenvaltioilla olisi
tässä suhteessa harkintavaltaa, ja rajoitetaan kansallisten
viranomaisten mahdollinen lainsäädäntö- tai päätösvalta
koskemaan näiden toimenpiteiden toteuttamisessa käytettäviä
teknisiä keinoja ja valintoja. (ks. 76 ja 87 kohta)
13.
Päätöksen C-507/04 kohta 162 edellyttää ja korostaa direktiivien
täsmällistä ja selkeää täytäntöönpanoa
162
Mitä tulee Itävallan tasavallan väitteeseen, joka koskee
direktiivin mukaista täytäntöönpanoa, on riittävää muistuttaa,
että pelkkää hallintokäytäntöä, jolle on ominaista se, että
hallintoelimet voivat halutessaan muuttaa sitä, ja jota ei
riittävällä tavalla tehdä julkiseksi, ei voida pitää
direktiivin täytäntöönpanon mukaisten velvoitteiden pätevänä
täyttämisen muotona (ks. vastaavasti asia C-197/96, komissio v.
Ranska, tuomio 13.3.1997, Kok. 1997, s. I 1489, 14 kohta; asia
C-358/98, komissio v. Italia, tuomio 9.3.2000, Kok. 2000, s. I 1255,
17 kohta ja asia C-33/03, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta,
tuomio 10.3.2005, Kok. 2005, s. I 1865, 25 kohta).
14.
Suomessa Natura 2000 alueiden valintaperusteita ei ole
siirretty kansalliseen lakiin. Tuomiossa C-478/99 kanteen
hylkäämiseksi riitti liitteen mainitseminen lain perusteluissa.
Kyseistä tulkintaa ei voi soveltaa Suomessa eikä Suomen osalla,
koska luontodirektiivin liitettä III ei mainita missään LsL:n
pykälässä. Ei edes LsL:n perusteluissa. LsL:n 64§ on ns. ”plankko
valtakirja” ja antaa hallinnolle täyden vapauden soveltaa mitä
valintaperustetta tahansa. Ottamatta huomioon ollekaan sitä,
että koko Luontodirektiivin 4 artikla ja siinä sanotun liitteen III
1. vaihe on täsmällinen, selkeä ja tyhjentävä jäsenvaltioiden
ja EY:n oikeuskäytännön noudatettavaksi edellyttämä
määräyskokonaisuus Natura 2000 alueiden kansallisen valinnan
toteuttamiseksi
Tuomion
C-478/99
Tiivistelmä
$$
Jokaisella jäsenvaltiolla, jolle direktiivi on osoitettu, on
velvollisuus toteuttaa osana kansallista oikeusjärjestystä ja
direktiivissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaikki direktiivin
täyden vaikutuksen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet. On
välttämätöntä, että kansallisista täytäntöönpanotoimista
johtuva oikeudellinen tilanne on riittävän täsmällinen ja selvä
ja että oikeudensaajat ovat tietoisia kaikista oikeuksistaan ja
voivat tarpeen vaatiessa toteuttaa ne kansallisessa tuomioistuimessa.
Tämä
viimeksi mainittu edellytys on erityisen tärkeä silloin, kun
kyseisen direktiivin tarkoituksena on oikeuksien myöntäminen
toisten jäsenvaltioiden kansalaisille, kuten kuluttajasopimusten
kohtuuttomista ehdoista annetussa direktiivissä 93/13/ETY. Siltä
osin kuin on kyse direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta
liitteestä, tämän säännöksen sanamuodon mukaan kyseessä oleva
liite sisältää ohjeellisen luettelon, joka ei ole tyhjentävä,
niistä ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina. On selvää,
että luettelossa olevaa ehtoa ei välttämättä ole pidettävä
kohtuuttomana ja että päinvastoin sellainen ehto, joka ei ole
luettelossa, voidaan todeta kohtuuttomaksi. Koska direktiivin
liitteenä olevassa luettelossa ei rajoiteta sitä harkintavaltaa,
joka kansallisilla viranomaisilla on ehdon kohtuuttoman luonteen
arvioinnissa, luettelolla ei pyritä myöntämään kuluttajille
enempää oikeuksia kuin direktiivin 3-7 artiklasta seuraa.
Luettelolla ei muuteta lainkaan direktiivissä säädettyä
tavoitetta, joka sellaisenaan velvoittaa jäsenvaltioita.
Tästä
seuraa, että direktiivin täysi vaikutus voidaan taata riittävän
täsmällisillä ja selkeillä oikeudellisilla puitteilla ilman, että
direktiivin liitteenä olevaa luetteloa sisällytetään niihin
säännöksiin, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista
oikeutta. Koska direktiivin liitteenä oleva luettelo on ohjeellinen
ja selventävä, se on tiedonlähde direktiivin täytäntöönpanotoimia
soveltaville kansallisille viranomaisille ja yksityisille, joita
kyseiset täytäntöönpanotoimet koskevat. Näin ollen
jäsenvaltioiden on direktiivissä säädettyyn tavoitteeseen
päästäkseen valittava täytäntöönpanolle sellainen muoto ja
sellaiset keinot, jotka tarjoavat riittävästi takuita siitä, että
yleisöllä on mahdollisuus saada liitteestä tieto.
(
ks. 15, 18 ja 20-22 kohta )
15.
Kun tuomion C-508/04 tiivistelmässä perustellusti todetaan
perustellusti,
”Luontotyyppien
sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun
direktiivin 92/43 neljännestä ja yhdennestätoista
perustelukappaleesta ilmenee, että direktiivissä tarkoitetut
elinympäristöt ja lajit ovat osa yhteisön luonnonperintöä ja
että niihin kohdistuvat uhat ovat usein maiden rajat ylittäviä,
joten suojelutoimenpiteiden toteuttaminen on kaikkien jäsenvaltioiden
yhteisellä vastuulla. Silloin kun yhteisen luonnonperinnön hoito on
uskottu kullekin jäsenvaltiolle sen alueella, tarkka täytäntöönpano
on erityisen tärkeää.” ,
Suomessa
kansallista lakia ei ole voitu tulkita oikein Natura 2000 alueiden
valintaperusteiden osalta, koska valintaperusteita ei kansallisessa
laissa ole. EY 10 artiklan velvoittamana virheellinen menettely on
korjattava siitä huolimatta, vaikka sen olisi tehnyt riippumaton
elin.
Millä
perusteella ja kenen myöntämänä virkahenkilöt Suomessa ovat
saaneet luvan poiketa EY 10 artiklan noudattamisesta. Kysymys on
aiheellinen, kun EY tuomiolla C-129/00 yhteisön vakiintunut
oikeuskäytäntö edellyttää korjaamaan virheellisen menettelyn,
vaikka sen on tehnyt riippumaton elin.
Tuomion
C-129/00
Tiivistelmän
kohta 1
Jäsenvaltion
voidaan lähtökohtaisesti todeta EY 226 artiklan nojalla jättäneen
noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan riippumatta siitä, mikä tämän
valtion elin on toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut
jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen, ja vaikka kyseessä
on perustuslakien nojalla riippumaton elin. ks. 29 kohta
16.
Pro Real Life edunvalvontayhdistys perustelee
huomautustaan ja vaatimuksiaan myös sillä, että yksityisten
henkilöiden ja yhdistysten valitukset eivätkä purkuhakemukset ole
EY tuomioistuimelle lukuisasti esitettäväksi vaadituista
ennakkoratkaisupyynnöistä huolimatta menestyneet korkeimmassa
hallinto-oikeudessa. (KHO menestymiseksi ei kenenkään toimesta
voida lukea esim. sellaista Kolovirta- Vaalunvirta- Pyttyselkä
norpansuojelualeen tapausta, jossa rannasta lähes kilometrin
etäisyydelle sisämaahan päin ulottuneen vanhan metsän alueen KHO
joutui poistamaan ilmeisesti siksi, että norpat eivät pesi puussa.
17.
Pro Real Life edunvalvontayhdistys odottelee Suomen viranomaisten
toimenpiteitä ja ihmettelee, miksi EY tuomioistuin toimi asiassa
C-362/06 P vastoin aikaisempaa oikeuskäytäntöään eli asiassa
C-326/05 P antamansa tuomion tiivistelmässä ja sen
perustelukohdissa sanottua vastaan? Miksi EY tuomioistuin ei antanut
sitä oikeusvarmuutta ja sen takaamaa oikeussuojaa, mikä sen
velvollisuuksiin tällaisissa tapauksissa jo sen omienkin päätösten
ja julkisasiamiehen asiassa C-362/06 P 23.10.2008 antaman
ratkaisuehdotuksen mukaan kiistattomasti kuuluu?
18.
Tässä osoitelinkki, josta avautuu tuomion C-326/05 P tiivistelmä
ja perustelukohdat, joiden noudattamista asian C-362/06 P
oikeudellisten kysymysten ratkaiseminen olisi ehdottomasti
edellyttänyt yhteisön tuomioistuinta noudattamaan omaa aikaisempaa
yhteisön vakiintuneeksi oikeuskäytännöksi tekemäänsä
linjaustaan.
Asia
C-326/05 P Industrias Químicas del Vallés SA vastaan Euroopan
yhteisöjen komissio
Tuomion
tiivistelmä (kohdasta 3 sen kaksi viimeistä kappaletta)
Tämän
harkintavallan käyttö ei kuitenkaan jää laillisuusvalvonnan
ulkopuolelle. Yhteisöjen tuomioistuinten tehtävänä on nimittäin
valvoa, että menettelysääntöjä on noudatettu, että komission
huomioon ottamat tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, ettei
näitä tosiseikkoja ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei
harkintavaltaa ole käytetty väärin.
Erityisesti
silloin, kun asianosainen vetoaa ilmeiseen arviointivirheeseen, jonka
toimivaltainen toimielin on väitetysti tehnyt, yhteisöjen
tuomioistuinten on tarkistettava, onko kyseinen toimielin tutkinut
huolellisesti ja puolueettomasti kaikki kyseiseen asiaan liittyvät
merkitykselliset seikat, eli seikat, joihin asiassa tehdyt päätelmät
perustuvat. (ks. 74–77 kohta)
19.
Pro Real Life edunvalvontayhdistys ihmettelee todella miksi EY
komission valvontavelvollisuuden laiminlyönnit niin
luontodirektiivin 4 artiklan säännösten kansalliseen lakiin
siirtämisessä kuin niiden noudattamisen edellyttämässä Natura
2000 alueiden valintaperusteiden toteuttamisen valvomisessa sekä
silikaattikallion käännöksessä havaitut ja komissiolle ja
sittemmin EY tuomioistuimen ensimmäiselle asteelle ilmoitetut
virheet ja virheellisyydet jätettiin kokonaan käsittelemättä.
20.
Asian C-362/06 P ratkaisuehdotusosoite ja vastuuvapauslausekkeella
varustetun päätöksen saa jäljempänä olevista osoitteista. Sillä
varauksella, että osoitteita ei ole muutettu, niistä avautuvat myös
ne kaikki oikeustapauskokoelmapäätökset, joiden perusteella
yhteisön vakiintunutta oikeuskäytäntöä kaikki Suomen
virkahenkilöt ovat EY 10 artiklan perusteella noudattamaan.
21.
Kohteliaimmin Pro Real Life edunvalvontayhdistys liittää
liitetiedostoksi kehystetyllä lisätekstillä varustetun
luontodirektiivin liitteen III ja esittää lopuksi luettelona
kommentteineen niiden EY tuomioiden numerot, joiden perustelu ja
tiivistelmäkohdista luettuun yhdistys edellä olevan huomautuksensa
ja vaatimuksensa perustaa. Huomioon otettavaksi yhdistys ilmoittaa,
että osaa luettelossa olevista päätöksistä on jo edellä
olevassa käytetty, mutta ei näe mm. ajanpuutteen eikä niiden
avulla tapahtuneen tuomion C-362/06 P aiheuttaman tilanteen
kommentoinnin seurauksena tarpeellisena niiden poistamista jäljempänä
olevasta luettelosta.
1.
Tässä jäljempänä osoite ja osoitteita, joista selviää, että
yhteisöoikeutta ei ole Suomessa Natura 2000 alueiden valinnassa
noudatettu. Tuomion C-362/06 perustelukohta 42 eikä varsinkaan
perustelukohta 43 ole miltään osin Suomen osalta vapauttava,
vaan kyseinen kohta EY 10 artiklan perusteella velvoittaa
siirtämään mm. Natura 2000 valintaperusteet yhteisöoikeuden
vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kansalliseen lakiin (mm.
tuomiopäätökset C-6/04 ja C-508/04 ja C-75/01).
2.
Lisäksi ko. perustelukohta 43 edellyttää kaikkia kansallisia
toimijoita, eli myös maan hallitusta ja korkeinta hallinto-oikeutta
ja näitä valvovaa oikeuskansleria noudattamaan yhteisöoikeutta.
Natura 2000 alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin
siirtämisen lisäksi perustelukohta 43 edellyttää korjaamaan
Natura 2000 aluevalinnat yhteisöoikeuden vakiintuneen
oikeuskäytännön edellyttämäksi. Toisin sanoen luontodirektiivin
liite III 1 vaiheen edellyttämiksi. (mm. EY tuomiot C-371/98,
C-67/99, C-71/99, C-220/99 ja C-117/03).
3.
Mikäli näin ei tapahdu, myös uusi kantelu komissiolle Natura 2000
valintaperusteiden siirtämättömyydestä kansalliseen lakiin jne.
on mahdollista.
4.
Mikäli Suomessa ei viipymättä toimita niin kuin EY
perustamissopimuksen 10 artikla mm. Natura 2000 alueiden
valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtäminen kansallisilta
toimijoilta edellyttää, niin jo valmiina olevan aineiston pohjalta
uuden kantelun tekeminen komissiolle ei tuottane vaikeuksia. Tämän
jälkeen, ellei komissio edellytä Suomen kansallisia toimijoita
esim. siirtämään Natura 2000 alueiden valintaperusteita
kansalliseen lakiin yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön
edellyttämällä tavalla, on seuraava vaihe kanne komission
valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä jo valmiina olevan aineiston
perusteella EY tuomioistuimelle. Tällöin vastakkain ei ole
yksityinen oikeussubjekti, vaan yhteisön tuomioistuin ja komissio.
5.
Koska osa EY tuomiopäätöksistä on jo 1960 luvulta, tulee
niissä käytettyjen artiklojen osalta ottaa huomioon keskeisimmät
eli mm. vuoden 2001 Euroopan unionin lakikirjasta selviävät
artiklamuutokset ja vastaavuudet seuraavasti eli, että 5 artikla on
Rooman sopimuksen 10 artikla, 169 artikla on Rooman sopimuksen 226
artikla, 177 artikla on Rooman sopimuksen 234 artikla ja 189 artikla
on Rooman sopimuksen 249 artikla.
6.
Ensimmäisestä osoitteesta löytää EYTI:ssa 23.4.2009 annetun,
miltään osin komission yhteisöoikeuden vastaisesti ylläpitämää
ja hyväksymää, virheellistä menettelyä vapauttamaton ja
yksityisille oikeussubjekteille puhevaltaa myöntämättömän ja
mitenkään Natura 2000 asian oikeudellisia kysymyksiä
käsittelemättömän tuomion C-362/06 P.
7.
Yhdistyksen mielestä ei voi välttyä vaikutelmalta, että yhteisön
tuomioistuimella (EYTI:lla) ei riittänyt tahtoa eikä
yhteisöoikeuden oikeuskäytännön edellyttämää yksimielisyyttä
kumota yhden jäsenvaltion korkeimman hallintotuomioistuimen yhdessä
asiassa tekemää linjaratkaisua. Peittääkseen oman
kykenemättömyytensä tai jopa haluttomuutensa varmistaa ja
edellyttää, että yhteisöoikeus ja sen vakiintunut oikeuskäytäntö
toteutuu Natura 2000 asiassa myös Suomessa, yhteisön tuomioistuin
mm. välttääkseen edellisen lisäksi tukehtumisen tällä hetkellä
27 jäsenvaltion yksityisten kansalaisten valituksiin, johon
julkisasiamiehen esittämän ja perusteellisesti perusteleman
kanneoikeuden myöntäminen olisi johtanut, EY tuomioistuin tukeutui
vain EY perustamissopimuksen 10 artiklan velvoittavuuden
korostamiseen.
8.
Poliittisluontoisella ratkaisullaan, , EY tuomioistuin korostaa ja
edellyttää, että jäsenvaltion kaikkien toimijoiden on
noudatettava yhteisöoikeutta. Sen suvereenia kansallisen
oikeusjärjestyksen yläpuolella olevaa etuoikeutettua oikeutta,
johon Suomi on perustuslain säätämisjärjestyksessä vuoden 1994
joulukuussa hyväksytyn EU:n liittymissopimuksen hyväksymisellä
sitoutunut.
9.
Tuomion C-362/06 P perustelukohta 42 ja varsinkin
perustelukohta 43 siirtää EY:n perustamissopimuksen (Rooman
sopimus) 10 artiklan määräyksiin vedoten täydellisesti vastuun
kaikille kansallisille toimijoille. Tämä edellyttää mm.
hallituksen toimia Natura 2000 alueiden valintaperusteiden
kansalliseen lakiin siirtämiseksi selkeästi ja täsmällisesti.
EUROOPAN
YHTEISÖN
PERUSTAMISSOPIMUKSEN
KONSOLIDOITU TOISINTO
SISÄLLYS
10
artikla
Jäsenvaltiot
toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat
aiheellisia tästä sopimuksesta tai yhteisön toimielinten
säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttämisen var
mistamiseksi.
Ne helpottavat yhteisön päämäärän toteuttamista.
Ne
pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan
tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
14.
Suomessa vallitseva, vain hallinnollisiin yleismääräyksiin
perustuva Natura 2000 alueiden valintamenettelytilanne ja
luontodirektiivin kansalliseen lakiin siirtäminen on täydellisesti
yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen.
(Mm. päätökset C-6/04 ja C-508/04 plus liitetiedostona
oleva 10.2.2009 allekirjoittamani teksti)
Päätös
C-6/04
25 Toiseksi
on todettava, että kyseisen direktiivin johdanto-osan neljännestä
ja yhdennestätoista perustelukappaleesta ilmenee, että uhanalaiset
elinympäristöt ja lajit ovat osa yhteisön luonnonperintöä ja
niihin kohdistuvat uhat ovat usein luonteeltaan maiden rajat
ylittäviä, joten kaikki jäsenvaltiot vastaavat yhdessä
suojelutoimenpiteiden toteuttamisesta. Kuten julkisasiamies totesi
ratkaisuehdotuksensa 11 kohdassa, tarkka täytäntöönpano on näin
ollen erityisen tärkeää käsiteltävänä olevan kaltaisessa
tapauksessa, jossa yhteisen luonnonperinnön hoito on uskottu
kullekin jäsenvaltiolle sen alueella (ks. vastaavasti
luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979
annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (EYVL L 103, s. 1) osalta
asia 262/85, komissio v. Italia, tuomio 8.7.1987, Kok. 1987, s. 3073,
39 kohta ja asia C 38/99, komissio v. Ranska, tuomio 7.12.2000,
Kok. 2000, s. I 10941, 53 kohta).
26 Tästä
seuraa, että kun on kyse luontodirektiivistä, jossa vahvistetaan
monimutkaisia ja teknisiä sääntöjä ympäristöoikeuden alalla,
jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava siitä, että niiden
lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on varmistaa tämän
direktiivin täytäntöönpano, on selkeä ja täsmällinen myös
kansallisille viranomaisille kyseisen direktiivin 11 artiklassa, 12
artiklan 4 kohdassa ja 14 artiklan 2 kohdassa asetettujen keskeisten
tarkkailu ja seurantavelvoitteiden osalta.
15.
Edellä oleva koskee myös Natura 2000 alueiden valintaperusteita.
Luontodirektiivin täytäntöönpanon vastaisuuksista lisää
liitetiedostona olevassa 10.2.2009 päivätyssä Markku Sahlstedt´in
allekirjoittamassa tekstissä.
16.
Tiedoksi se, että jäljempänä olevat osoitteet toimivat päätökset
avaten nyt tällä hetkellä, mutta on mahdoton ennakoida kuinka
pitkään, koska ilmeisesti uusien jäsenmaiden seurauksena EU:n
suunnasta useasti ilmenneenä ilmiönä on jostain syystä ollut,
että hetken perästä osoitteet eivät enää toimikaan.
Tässä
seuraavana EY tuomiopäätösosoitteita, jotka osoittavat täydellistä
yhteisöoikeudellista oikeusvajetta Suomen osalta toteutetussa Natura
2000 asiassa.
C-362/06
P
Kun
em. luettelo-osoite ei enää myöhemmin mahdollista päätöksen
C-362/06 P avaamista, sen saa auki laittamalla numero seuraavaan
hakuformaattiosoitteeseen ja näppäilemällä Enter
tai klikkaamalla etsi ruutua. Tästä
osoitteesta saa auki myös julkisasiamiehen tyrmätyksi tulleen,
kanteen nostajille kaikin puolin myönteisen ja oikeussuojaa sekä
oikeusvarmuutta tarjonneen ratkaisuehdotuksen, jonka
hyväksymättömyydellä yhteisön tuomioistuin romutti omaa
uskottavuuttaan merkittävästi.
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi
Tästä
saa suoraan mm. julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen ja
vastuuvapauslausekkeella varustetun tuomion
Tästä
avautuu vastuuvapauslauseketon tuomio asiassa C-362/06 P
Tästä
avautuu C-362/06 P:n perustelukohdassa 43 oleva päätös
C-15/06, jonka perustelukohtaan 39 EY tuomioistuin perusti
kaikki oikeudelliset kysymykset ratkaisematta jättäen asiassa
C-362/06 P 23.4.2009 antamansa tuomion.
Yhteisön oikeuskäytännössä ratkaisun perustelut ovat
sitä suvereenia ja ratkaisevaa yhteisöoikeutta, jota
jäsenvaltioiden virkahenkilöillä ei ole mahdollisuutta EY 10
artiklaa rikkomatta sivuuttaa.
Tästä
avautuu päätös C-371/98 oikeustapauskokoelmapäätöksenä
(ensimmäinen ennakkoratkaisu luontodirektiivin tulkinnasta (kohdat
12-16 ja 19-25) (Tuomio annettiin vasta 7.11.2000 eli lähes puoli
vuotta KHO:n 14.6.2000 ilman ennakkoratkaisun pyytämistä antamien
Natura 2000 valitusratkaisujen jälkeen ja sitä on noudatettava
siitä lähtien kuin direktiivi tuli lainvoimaiseksi. Katso
aiemmin edellä oleva tuomio C-453/00.)
Tästä
avautuu päätös C-67/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös
on suora jatko päätökselle C-371/98 (kohdat 31-35 ja 43)
Tästä
avautuu päätös C-71/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös
on suora jatko päätökselle C-371/98 (kohdat 27-28 ja 36)
Tästä
avautuu päätös C-220/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös
on suora jatko päätökselle C-371/98 (kohdat 31-32 ja 40)
Tästä
avautuu päätös C-117/03 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös
koskee 6 artiklan vaikutusarviointeja ja se tukeutuu päätökseen
C-371/98. Päätös lähtee siitä, että vaikutusarviot on tehtävä
vasta siitä lähtien ja niihin alueisiin, kun komissio on
vahvistanut alueet.
Tästä
avautuu päätös C-6/04 oikeustapauskokoelmapäätöksenä.
Päätöksessä määritetään implementointi eli direktiivien
kansalliseen lakiin siirtäminen. (On ”nuorennus” päätöksestä
6/60) Luontodirektiivin täytäntöönpanon EY oikeuskäytännön
vastaisuudesta katso 9.2.2009 Markku Sahlstedt´in kirjoittama
liitetiedosto.
Merkittävä.
Päätös lähtee kansallisen lain
sisällöstä. Päätös on jatko 20.10.2005 annetulle päätökselle
C-6/04. Eli pelkkä hallinnollinen määräys ei riitä. Suomessa ei
ole sitä hallinnollista määräystäkään. Mm. kohta 58 on C-6/04
perusteena
Samaa
direktiivien täytäntöön panemattomuutta kuin päätös C-508/04.
(Mm kohta 162)
Tästä
avautuu päätös C-33/03 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (Huom.
tiivistelmäosa mm. kohta 7 ja sen viitekohta) Koskee
luontodirektiivin täytäntöönpanoa
Tästä
avautuu päätös C-75/01 Luxemburg oikeustapauskokoelmapäätöksenä
(kohta 28 jne. ja kohta 43) Osoittaa luontodirektiivien
täytäntöönpanoa ennen päätöksillä C-6/04 ja C-508/04 sekä
C-507/04 tiukennettua ja entisestään täsmennettyä direktiivien
kansalliseen lakiin siirtämistä.
Tästä
avautuu päätös C-365/93 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (kohta
9) Direktiivien täytäntöönpano
Tästä
avautuu valitusasiapäätös, johon yhteisö ensimmäisen asteen
tuomioistuin asiassa T-150/05 tukeutui, mutta unohti
tiivistelmäkohdassa 4 sanotun. Kyseisen kohdan 4 tulee koskea
myös EY tuomioistuinta, ainakin silloin, kun on kiistattomasti
osoitettavissa ettei kansallinen tuomioistuin noudata
yhteisöoikeutta.
Tästä
avautuu päätös C-127/02
Yhteisöoikeuden
etusijan ”peruspäätös” (mm. tiivistelmän kohta 3, jossa
sanotaan suoraan mitä oikeutta jäsenvaltiossa noudatetaan.
Valitettavasti tuomiossa C-362/06 P yhteisön tuomioistuin ei
velvoittanut komissiota valvomaan, että myös jäsenvaltio Suomi on
velvollinen noudattamaan yhteisön vakiintunutta oikeuskäytäntöä
Natura 2000 alueiden valinnassa)
6/64
Yhteisöoikeuden
toteutuminen EY tuomioistuin ei voi suoraan kumota jäsenvaltion
päätöksiä, muuta voi käsitellä kansallisen
tuomioistuinkäsittelyn puuttumisesta huolimatta asian mm.
tiivistelmän kohdat 2 ja 4. Suomessa on käytetty kaikki keinot,
mutta yhteisöoikeus ei ole toteutunut. Tästä syystä asia olisi
ollut tutkittava EY tuomioistuimessa.
6/60
Helsingissä
30.04.2009
Pro
Real Life edunvalvontayhdistys
Tom
Järvinen
Puheenjohtaja
Kyllikki
Arohonka
Varapuheenjohtaja
Ohessa
liitteenä kehystetyllä lisätekstillä varustettu luontodirektiivin
liite III ja tiivistelmäosa silikaattikallion käännösvirheestä
sekä teksti luontodirektiivin 4 artiklan täytäntöönpanon
yhteisöoikeuden vastaisuuksista sekä kaikki edellä olevassa
tekstissä luetellut ja niiden osoitteista luettavat ja tulostettavat
EY tuomiot.
******************************************
**********************************************
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti