Päivää – kirvesvartta!

EU-komission puolesta on vastattu europarlamentaarikko Timo Soinin kysymykseen. Vastaus ei ole vastaus esitettyyn kysymykseen vaan ammattitaidoton mielipiteenilmaus. Tässä komission vastaus ja kommenttini vastaukseen:

P-0041/10FI
Janez Potočnikin
komission puolesta antama vastaus
(19.3.2010)

Kuten parlamentin jäsenen tekemään kirjalliseen kysymykseen P-5247/09 annetusta vastauksesta käy ilmi, komissio katsoo, että luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY on tällä hetkellä saatettu tyydyttävällä tavalla osaksi Suomen lainsäädäntöä, eikä Suomi ole sen mielestä tehnyt virhettä luontotyypin 8220 ”Kasvipeitteiset silikaattikalliot” tulkinnassa.

EU:n luontotyyppioppaaseen on lisätty uusia ja muutettuja luontotyyppejä useaan kertaan, esimerkiksi uusien maiden liityttyä Euroopan unioniin. Luontotyyppikomitea on hyväksynyt oppaaseen tehdyt muutokset ja lisäykset.

Mikä on Euroopan komission tehtävä

Euroopan komissio toimii perussopimusten valvojana. Komissio siis varmistaa, että yksityishenkilöt, jäsenvaltiot ja muut toimielimet soveltavat yhteisön oikeutta asianmukaisesti.
Toimivaltansa puitteissa komissio voi määrätä seuraamuksia yksityishenkilöille ja yrityksille yhteisön oikeuden rikkomisesta. Se voi käynnistää jäsenvaltiota vastaan rikkomusmenettelyn, jossa se kehottaa jäsenvaltiota korjaamaan epäkohdan tiettyyn päivämäärään mennessä.
Viime kädessä komissio voi nostaa yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen, jossa jäsenvaltio tai muut toimielimet joutuvat vastaamaan yhteisön oikeuden rikkomisesta.

Perussopimukset ja EU:n toimielimet

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja myöhempien perussopimusten ensisijainen tavoite on toteuttaa Euroopan valtioiden vaiheittainen yhdentyminen ja luoda sisämarkkinat neljän liikkumisvapauden (tavarat, henkilöt, pääomat ja palvelut) pohjalta ja talouspolitiikan vaiheittaisen yhdentymisen kautta.
Tätä varten jäsenvaltiot luovuttavat yhteisölle osan suvereniteetistaan ja antavat yhteisön toimielimille valtuudet antaa säädöksiä (asetuksia, direktiivejä, päätöksiä), jotka ovat kansalliseen oikeuteen nähden ensisijaisia.
Johdettu oikeus on kolmas tärkeä yhteisön oikeuden lähde perussopimusten (primaarioikeuden) ja kansainvälisten sopimusten ohella.
Johdettuun oikeuteen kuuluu paitsi perustamissopimuksessa määriteltyjä sitovia säädöksiä (asetukset, direktiivit ja päätökset) ja ei-sitovia oikeudellisia välineitä (päätöslauselmat, lausunnot) myös muita oikeudellisia välineitä, kuten yhteisön toimielinten sisäistä toimintaa koskevia säädöksiä ja yhteisön toimintaohjelmia.

Tästä osoitteesta sopimukset http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm

Erkin kommentti: Komission puolesta annettu vastaus ei ole vastaus esitettyihin kysymyksiin. Vastaus kulkee linjalla Hyvää päivää – kirvesvartta. Suomen Natura olisi pitänyt toteuttaa direktiivien ja yhteisön vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla. Juuri tätä asiaa komission tulee valvoa. Nyt komission mielestä asia on toteutettu tyydyttävällä tavalla. Yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö ei luontodirektiivin osalla tunne tällaista ilmaisua eikä mahdollisuutta. Myös silikaattikallion käännösvirheiden osalta komissio esittää oman mielipiteensä. Komissio ei vastaa kysymykseen käännösvirheestä vaan esittää mielipiteen menettelyn tulkinnasta. Komission olisi pitänyt ottaa kantaa onko käännösvirhettä vai eikö ole käännösvirhettä. Komissio on esittänyt asiasta oman mielipiteensä, mikä sekin on väärä. Esitän selventävän esimerkin: Nainen on raskaana tai ei ole raskaana. Totuus ei käy ilmi jos joku sanoo, että hänen mielestään nainen ei ole raskaana.
Komission vastaus on vaarallinen esimerkki siitä mitä Suomella on odotettavissa Euroopan Unionissa. Oikeutta ei saa, sillä sitä on niin vähän, ettei sitä riitä kaikille. Missä EU, siellä ongelma. Euroopan Unionia voidaan perustellusti nimittää Euroopan Neuvostoliitoksi.