Yhteisöjen tuomioistuin suojeli KHO:ta ja Suomea oikeusvaltiona

Yhteisöjen tuomioistuin on antanut 23.4.2009 tuomio asiassa C-362/06 P. Kysymys on Markku Sahlstedtin ja MTK:n ynnä muiden valituksesta, mikä on käsitelty seuraavan otsikon alla: Muutoksenhaku – Luontotyyppien suojelu – Komission päätöksellä hyväksytty luettelo boreaalisen vyöhykkeen luonnonmaantieteellisellä alueella olevista yhteisön tärkeänä pitämistä alueista – Luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tästä päätöksestä nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottaminen.

Valittajat ovat valittaneet siitä, että Suomessa Natura on toteutettu vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on. Luettelo on toimitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksiantamisesta yhdessä kutakin aluetta koskevien tietojen kanssa. Näihin tietoihin kuuluu alueen kartta, nimi, sijainti ja laajuus sekä liitteessä III (1 vaihe) eriteltyjen perusteiden soveltamisesta saadut tiedot, ja ne on toimitettava lomakkeella, jonka komissio on valmistellut 21 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
Suomessa näin ei ole tehty.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

EY-tuomioistuimen ratkaisuehotuksen valmistelee julkisasiamies. Julkisasiamies on ratkaisuehdotuksessaaan tehnyt hyvää työtä ja tehnyt oikean ja lain-ja oikeudenmukaisen ratkaisuehdotuksen.
Katso julkisasiamiehen ratkaisuehdotus http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100

EY-tuomioistuimen ratkaisu

Ey-tuomioistuimessa vastassa oli EU-komissio. Suomen valtio oli väliintulollaan ilmoittanut tukevansa EU-komissioita jota tuki myös Espanjan valtio. Asetelma oikeuden toteutumiseen oli mahdoton. Kysymys on poliittisluoteisesta Suomen Korkeimman hallintooikeuden suojelupäätöksestä sekä Suomen maineen suojelemisesta oikeusvaltiona. Siksi EY-tuomioistuin katsoi, ettei valittajilla ollut kanneoikeutta asiassa. Siis valittajat olivat vääriä, mutta asia oli oikea. Tässä ratkaisu, mikä löytyy allaolevasta osoitteesta kohdasta C-362/06P

C-362/06 P
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&Submit=Etsi&docrequire=alldocs&numaff=&datefs=&datefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100

Ratkaisun 43 kohta on seuraava: 43 Tämän osalta on muistutettava, että kuten valituksenalaisen määräyksen 63 kohdasta ilmenee, yksityisten on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille oikeuksille, jotka heille yhteisön oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvat. Sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeussuoja, jotka eivät EY 230 artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa riidanalaisen päätöksen kaltaisia yhteisön toimia, on varmistettava tehokkaasti kansallisissa tuomioistuimissa käytettävissä olevilla oikeussuojakeinoilla. Niillä on EY 10 artiklassa määrätyn lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti velvollisuus mahdollisuuksien mukaan tulkita ja soveltaa oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia kansallisia menettelysääntöjä siten, että luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat riitauttaa tuomioistuimissa sellaisen päätöksen tai muun kansallisen toimen laillisuuden, joka liittyy nyt kyseessä olevan kaltaisen yhteisön toimen soveltamiseen niiden osalta, vetoamalla viimeksi mainitun toimen pätemättömyyteen sekä vaatimalla näitä tuomioistuimia esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin ennakkoratkaisukysymyksiä (asia C-15/06 P, Regione Siciliana v. komissio, tuomio 22.3.2007, Kok., s. I-2591, 39 kohta).

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi on velvitettu EY 10 artiklan perusteella siirtämään mm. Natura 2000 valintaperusteet yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kansalliseen lakiin (mm. tuomiopäätökset C-6/04 ja C-508/04 ja C-75/01).

Perustelukohdan 43 tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkia kansallisia toimijoita, eli myös maan hallitusta ja korkeinta hallinto-oikeutta ja näitä valvovaa oikeuskansleria noudattamaan yhteisöoikeutta. Natura 2000 alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtämisen lisäksi perustelukohta 43 edellyttää korjaamaan Natura 2000 aluevalinnat yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämäksi. Toisin sanoen luontodirektiivin liite III 1 vaiheen edellyttämiksi. (mm. EY tuomiot C-371/98, C-67/99, C-71/99, C-220/99 ja C-117/03).

Suomessa vallitseva hallinnollisiin yleismääräyksiin perustuva Natura 2000 alueiden valintamenettelytilanne ja luontodirektiivin kansalliseen lakiin siirtäminen on täysin yhteisöoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen. (Mm. päätökset C-6/04 ja C-508/04

Kun osa EY tuomiopäätöksistä on jo 1960 luvulta, tulee niissä käytettyjen artiklojen osalta ottaa huomioon keskeisimmät eli mm. vuoden 2001 Euroopan unionin lakikirjasta selviävät artiklamuutokset ja vastaavuudet seuraavasti eli, että 5 artikla on Rooman sopimuksen 10 artikla, 169 artikla on Rooman sopimuksen 226 artikla, 177 artikla on Rooman sopimuksen 234 artikla ja 189 artikla on Rooman sopimuksen 249 artikla.

Tästä avautuu C-362/06 P:n perustelukohdassa 43 oleva päätös C-15/06
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62006J0015:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-371/98 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (ensimmäinen ennakkoratkaisu luontodirektiivin tulkinnasta (kohdat 12-16 ja 19-25)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61998J0371:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-67/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös on suora jatko päätökselle C-371/98 (kohdat 31-35 ja 43)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61999J0067:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-71/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös on suora jatko päätökselle C-371/98 (kohdat 27-28 ja 36)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61999J0071:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-220/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös on suora jatko päätökselle C-371/98 (kohdat 31-32 ja 40)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61999J0220:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-117/03 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös koskee 6 artiklan vaikutusarviointeja ja se tukeutuu päätökseen C-371/98. Päätös lähtee siitä, että vaikutusarviot on tehtävä vasta siitä lähtien ja niihin alueisiin, kun komissio on vahvistanut alueet.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62003J0117:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-6/04 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätöksessä määritetään implementointi eli direktiivien kansalliseen lakiin siirtäminen. (On "nuorennus" päätöksestä 6/60)Luontodirektiivin täytäntöönpanon EY oikeuskäytännön vastaisuudesta katso liitetiedosto.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0006:FI:HTML

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61960J0006:FI:HTML

Merkittävä Päätös lähtee kansallisen lain sisällöstä. Päätös on jatko 20.10.2005 annetulle päätökselle C-6/04. Eli pelkkä hallinnollinen määräys ei riitä. Suomessa ei ole sitä hallinnollista määräystäkään. Mm. kohta 58 on C-6/04 perusteena
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0508:FI:HTML

Samaa direktiivien täytäntöön panemattomuutta kuin Päätös C-508/04. Mm kohta 162
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0507:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-33/03 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (Huom. tiivistelmäosa mm. kohta 7 ja sen viitekohta) Koskee luontodirektiivin täytäntöönpanoa
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62003J0098:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-75/01 Luxenburg oikeustapauskokoelmapäätöksenä (kohta 28 jne. ja kohta 43) Edeltää päätöstä C-6/04 ja mm. C-508/04 sekä C-507/04
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62001J0075:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-365/93 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (kohta 9) Direktiivien täytäntöönpano
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61993J0365:FI:HTML

Tästä avautuu valitusasiapäätös, johon yhteisö ensimmäisen asteen tuomioistuin asiassa T-150/05 tukeutui, mutta unohti tiivistelmäkohdassa 4 sanotun. Kyseisen kohdan 4 tulee koskea myös EY tuomioistuinta, ainakin silloin, kun on kiistattomasti osoitettavissa ettei kansallinen tuomioistuin noudata yhteisöoikeutta.
Tästä avautuu päätös C-127/02
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62002J0127:FI:HTML

Yhteisöoikeuden etusijan "peruspäätös" (mm. tiivistelmän kohta 3, jossa sanotaan suoraan mitä oikeutta jäsenvaltiossa noudatetaan. Valitettavasti tuomiossa C-362/06 P yhteisön tuomioistuin ei velvoittanut komissiota valvomaan, että myös jäsenvaltio Suomi on velvollinen noudattamaan yhteisön vakiintunutta oikeuskäytäntöä Natura 2000 alueiden valinnassa)
6/64
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61964J0006:FI:HTML

Yhteisöoikeuden toteutuminen EY tuomioistuin ei voi suoraan kumota jäsenvaltion päätöksiä, muuta voi käsitellä kansallisesta tuomioistuinkäsittelyn puuttumisesta huolimatta mm. tiivistelmän kohdat 2 ja 4. Suomessa on käytetty kaikki keinot, mutta yhteisöoikeus ei ole toteutunut. Tästä syystä asia olisi ollut tutkittava EY tuomioistuimessa.
6/60
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61960J0006:FI:HTML

Erkin kommentti: Natura-taistelussa sota jatkuu. Nyt Suomen viranomaisten, keskusrikospoliisin ja valtakunnasyyttäjäviraston, on tutkittava miten Suomen valtioneuvoston 20.8.1998 antama päätös Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä on syntynyt. On etsittävä ja tutkittava valtioneuvoston päätöksen alkuperäiset liitteet, joita on ainakin 48 mapillista ja jotka on vaihdettu valtioneuvoston päätökseen jälkikäteen. Kuka vaihtamisen on tehnyt ja missä ovat alkuperäiset asiakirjat. On tutkittava Natura-alue-esitysmateriaaliin sisältyvä ja luontodirektiivin määräyksissä tarkoitettu tieteellinen selvitys siitä, mitä direktiivissä mainittuja eläin-, kasvi- ja luontotyyppejä alueella esiintyy perusteena tilan alueen liittämiselle SPA- ja SCI-alueena Natura verkostoon. On tutkitava, onko Suomessa toimittu kuten direktiivit ja EY-tuomioistuimen päätökset edellyttävät. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on. Luettelo on toimitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksiantamisesta yhdessä kutakin aluetta koskevien tietojen kanssa. Näihin tietoihin kuuluu alueen kartta, nimi, sijainti ja laajuus sekä liitteessä III (1 vaihe) eriteltyjen perusteiden soveltamisesta saadut tiedot, ja ne on toimitettava lomakkeella, jonka komissio on valmistellut 21 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Luonnollisesti Naturassa on paljon muutakin tutkittavaa. Asiat käyvät näiltä sivuilta ilmi ja jotka ovat jo rikostutkinnan pohjana. Kaikki syylliseksi todetut on saatava lainmukaiseen vastuuseen tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.

Vanhanen taistelee omiaan vastaan Natura-asiassa

Suomen Natura-ratkaisu on toteutettu direktiivien vastaisesti ja näistä laittomuuksista ovat eniten joutuneet kärsimään maanomistajat, joista suurin osa on maanviljelijöitä ja puoluekannaltaan keskustalaisia. MTK on aktiivisesti pyrkinyt saamaan oikeutta jäsenistölleen ja kaikille niille, jotka ovat joutuneet Natura-laittomuuksien kohteeksi. Pääministeri Matti Vanhanen on asettunut puolustamaan vääryyttä ja laittomuutta sekä vastustamaan MTK:n toimintaa. Pääministeri Vanhanen on osoittanut asian käytännön toimenpiteillään.

Torstaina 8.7.2004 Helsingin Sanomat julkisti uutisen otsikolla Lapin Naturasta kiistellään EY-tuomioistuimessa. Uutisen mukaan hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa keskiviikkona 7.7.2004. Se päätti, että Suomi tekee asiassa väliintulon eli ilmoittautuu tukemaan komissiota oikeusjutussa. Näin pääministeri Matti Vanhanen päätti toimia vastoin kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusturvaa sekä vastoin EU direktiivejä puolustaessaan Suomen valtion rikolliseksi epäiltävää toimintaa. Vanhasen luottamus kasvaa alaspäin kuin lehmän häntä eikä tekstiviestikohut ja osatotuuksien kertominen lisää Vanhasen luottamusta. Vanhasen toiminta on kansan ja kansalaisten etujen vastaista. Näin ei voi jatkua. Suomi tarvitsee rehellisen ja oikeudenmukaisen sekä lainkuuliaisen pääministerin.

EU-ministerivaliokunnan kokoonpano

Hallituksen EU-ministerivaliokuntana kuuluvat seuraavat ministerit:
pääministeri Matti Vanhanen
valtionvarainministeri Antti Kalliomäki
ympäristöministeri Jan-Eri Enestam
ulkoasianministeri Erkki Tuomioja
oikeusministeri Johannes Koskinen
kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
liikenne- ja viestintäministeri Juha Korkeaoja
ulkomaankauppa- ja kehitysminsiteri Paula Lehtomäki

Ministerien kesälomalistan mukaan suraavat ministerit ovat olleet lomalla 7.7.2004
Antti Kalliomäki, jonka sijainen on Wideroos, 2. sijainen Mönkäre, 3. sijainen Luhtanen, 4. sijainen Koskinen 5. sijainen Eenestam
Erkki Tuomioja, jonka 1. sijainen on Vanhanen, 2. sijainen Lehtomäki, 3. sijainen Luhtanen, 4. sijainen Kalliomäki, 5. sijainen Rajamäki
Johannes Koskinen, jonka 1. sijainen on Luhtanen, 2. sijainen on Rajamäki, 3. sijainen Mönkäre 4.sijainen Haatainen, 5.sijainen Wideroos
Mauri Pekkarinen, jonka 1. sijainen on Lehtomäki, 2. sijainen Kääriänen, 3.sijainen Manninen, 4.sijainen Enestam ja 5. sijainen Koskinen
Juha Korkeaoja, jonka 1.sijainen on Kääriäinen, 2. sijainen Pekkarinen ja 3. sijainen Hyssälä
Paula Lehtomäki, jonka 1. sijainen on Vanhanen, 2. sijainen Korkeoja ja 3. sijainen Kääriäinen
Ministeri Karpela on ministerien sijaisuusluettelon mukaan ministeri Lehtomäen neljäs sijainen niin valtioneuvoston kanlsian kuin ulkoministeriönkin asioissa.

Pöytäkirja kokouksesta

Aika 23.6.2004 klo 8.30-9.10
Paikka Valtioneuvoston kanslia, Plenum-kokoushuone
Läsnä (x) pääministeri Matti Vanhanen
(x) ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
(x) EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomaki - sihteeri
opetusministeri Tuula Haatainen
kulttuuriministeri Tanja Karpela
peruspalvleuminsiteri Liisa Hyssälä

Lisäksi läsnä
erityisavustaja Jukka Salovaara
apulaistiedotuspäällikkö Mikko Norros
EU-tiedottaja Sanna Kangasharju
Neuvotteleva virkamies Markku Keinänen
Ylitarkastaja Liisa Rajakangas (asiakohta 1)
osastopäällikkö Jan Store, osastopäällikkö Antti Kuosmanen (asiakohta 2 a)
budjettineuvos Rauno Lämsä (asiakohta 2b)
vanhempi hallitussihteeri Kari Valonen, maatalousneuvos Päivi Mannerkorpi ja kalatalousylitarakstaja Harry Kaasinen (asiakohta 2c)
kansainvälisten asioain neuvos Leena Simonen (asiakohta 2 f)
lainsäädäntösihteeri Henriikka Hämäläinen ( asiakohta 3 a ja b)

1. Itämeren alueen lohen ja siian pyynti: Komission suunnitelma dioksiinin ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden raja-arvoille. Ministeri Enestam esitteli asian. Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja.

2. Neuvottelut ja kokoukset
a) Yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvosto 12-13.7.2004
- yleisten asiain kokoonpano, pääministeri Vanhanen esitteli keskeisimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Puolleettiin esitettyjä toimintalinjoja
- ulkosuhteiden kokoonpano, pääministeri Vanhanen esitteli keskeisimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja
b )Ecofin-neuvosto 16.7.2004
Ministeri Enestam esitteli keskeisimmät kokouksessa esille tulevat asiat, Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja.
c ) maatalous- ja kalatalousneuvosto 19.7.2004
Ministeri Hyssälä esitteli keskeisimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja.
d ) Epävirallinen EU:n kauppaministerikokous 11.7.2004
Ministeri Enestam esitteli keskeisimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja.
e) Epävirallinen koulutus-, nuoriso-, ja kulttuuriministerikokous 12.-14-7.2004
Ministeri Haatainen ja Karpela esittelivät keskeisimmät kokouksessa esille tulevata asiat. Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja.
f ) Epävirallinen ympäristöminsiterikokous 16.18.7.2004
Ministeri Enestam esitteli keskeisimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Puollettiin esitettyjä toimintalinjoja.

Tuomioistuin- ja valvonta-asiat

a ) Komissio vastaan Suomi ( C-225/04) ; satamavaltioiden suorittamsta valvonnasta annetun direktiivin 2001/106/EY täytäntöönpanon laiminlyönti, Suomen vastine
Pääministeri Vanhanen esitteli asian. Puollettiin esitettyä toimintalinjaa.

b ) Väliintulohakemus ja -kirjelmä: Lapin liiton ym. vastaan komissio (T-141/04) ja Kurt Martin Mayer ym. vastaan komissio (T-137/04); Natura-alueet
Pääministeri Vanhanen esitteli asian. Puollettiin väliintulohakemuksen esittämistä. Väliintulokirjelmä laaditaan ja käsitellään myöhemmin erikseen.

EU-asioiden valtiosihteeeri Antti Peltomäki

Erkin kommentti: Kohdan 3b esitteli pääministeri Matti Vanhanen tietoisena siitä, että Suomen Natura on valmisteltu ja toteutettu täysin vastoin direktiivejä ja Suomen lakia. Olen itse henkilökohtaisesti ottanut asian esille esittämällä hänelle kysymyksen asiasta Kokkolassa eurovaalitilaisuudessa. Samoin teki Alpo Ylitalo. Markku Sahlstedt on toimittanut valtioneuvoston kansliaan pääministerin erityisavustajalle Risto Volaselle kiistattoman todistusaineiston Naturan laittomuuksista, joita osaa on syytä epäillä rikoksiksi. Pääministeri Matti Vanhasen toiminta perusoikeuksien ja oikeuturvan loukkaamisen turvaajana on kansan edun vastaista toimintaa. Natura on malliesimerkki siitä mihin suuntaan Euroopan Unioni on menossa. Byrokratia vastaan kansalaiset. Olemme osa Euroopan neuvostoliittoa.

Ympäristöministeri Jan Erik Enestam antoi väärän lausuman ministerinä

Kansanedustaja Hannu Hoskonen, europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski, maanviljelijä Markku Sahlstedt ja atk-neuvoja Olavi Kanervisto vierailivat 2.2.2004 ilmestyneen Maaseudun Tulevaisuus-lehden mukaan Brysselissä. Järkytyksekseen he saattoivat todeta, että Brysselissä oleva tietokanta on kiistatta eri kuin se, minkä mukaan Suomen hallitus päätti elokuussa 1998 Naturaan valittavat kohteet. Virrankosken mukaan kohteita koskevat liiteaineistot ovat olennainen osa valtioneuvoston päätöstä. Siksi niitä ei voi muuttaa ilman hallituksen uutta päätöstä. Lehden mukaan Hoskonen kuvasi komissiokäyntiä järkyttäväksi reissuksi.

Valehteliko ympäristöministeri?
Kansanedustajat Hannu Hoskonen, Jari Leppä, Mika Lintilä, Raimo Vistbscka, Tuomo Hänninen, Ahti Vielma, Jyrki katainen, Rauno Kettunen, Petri Salo, Tapani Mäkinen, Eero Lämsä, Antti Kaikkonen, Timo Soini, Seppo Särkiniemi, Pertti Salovaara, Sirkka-Liisa Anttila, Kyösti Karjula, Leena Harkimo ja Arto Satonen esittivät kirjallisen kysymyksen 31.3.2004 KK266/2004 vp, jossa tiedusteltiin missä sijäitsevat nämä 1,239 miljoonaa hehtaria ko SCI-alueita. Ympäristöministeri Enestam vastasi 23.4.2004, että EU:n ylläpitämien ja Suomen valtioneuvoston päätösten välillä ei ole eroa.

Ympäristökomissaari Margot Wahlström myöntää europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken kirjalliseen kysymykseen, että Suomen Natura-alueissa on 1,2 miljoonan hehtaarin epäselvyys. Komission papereissa on 26 aluetta enemmän kuin Suomen viranomaiset ovat päättäneet. Asiasta uutisoi Väli-Suomen sanomalehdet 1.5.2004. Olen tehnyt Suomen Naturasta rikostutkintapyynnön jo marraskuussa 2003, mutta hitaita ovat herrojen kiireet vaikka todistusaineisto on kiistaton.

Muutettuja tiedostoja

Rahjan saariston natura-alueen osalta valtioneuvoston päätöksen jälkeen on lisätty uhanalaisia lintulajeja seuraavasti: räkättirastas, peippo, punatulkku, teeri, pikkulokki, laulurastas, punajalkaviklo, valkoviklo, järripeippo, isokuovi, kulorastas, punakylkirastas, mustarastas, ruokki ja karikukko.

Suomen lintuatlas kestoo, että räkättirastas on maamme runsaslukuisimpia lintulajeja. Sen tiheys saattaa olla runsaimmillaan jopa 13 paria neiliökilometrillä. Kirjan mukaan peippoja on n. 8,5 miljoonaa paria ja runsaimmillaan jopa 50 paria neliökilometrillä. Maamme punatulkkujen määräksi krija arvioi parisataatuhatta paria. Kirjan arvio teerien osalta on keskimäärin 225 000 paria vuodessa. Mamme pikkulokkien määräksi kirja arvioi vähintään 4000 paria. Laulurastaita on eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa sen tiheys saattaa olla jopa 40 paria neliökilometrillä. Punajalkaviklojen määrä Suomessa lienee 5000 parin tienoilla. Kirjan mukaan valkovikloja on Suomessa 12 000 - 50 000 parin välillä. Järripeippoja on n. 1,4 miljoonaa paria. Isokuovi on myös varsin yleinen laji. Punakylkirastaita on Suomessa yli 500 000 paria. Mustarastaita Suomessa on kirjan mukaan satoja tuhansia pareja. Ruokkikantamme on vähintäänkin 3000 parin suuruinen ja karikukkoja on yli 5000 paria.

Kallankarit Naturaan ja Naturasta pois

Itsehallinnon omaavat Kallankarit laitettiin Naturaan vastoin itsehallintoelinten päätöksiä. Kun asiasta nousi kohu niin Suomen viranomaiset sanoivat poistaneensa Kallankarit Natura 2000-ohjelmasta. Siihen heillä ei ollut lainmukaista oikeutta.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Leila Suvantola ilmoitti 2.10.1998, että saaret poistettiin virkamiestyönä ns. giljotiiniviaheessa ennen ministeriryhmää. Saaret poistettiin lähinnä itsehallintokysymyksen takia. KKO:ssa on Metsäahallitus hävinnyt kerran riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin olevan yhä voimassa. Tämän kirjeen allekirjoittaja on ympäristöministeriön erityisavustaja Taina Nikula.

Asian vahvisti myös valtiosihteeri Rauno Saari kirjeellään, jossa hän ilmoitti Kallojen olevan Naturassa. Soitin 4.2.1998 ympäristöministeriöön Ilkka Heikkiselle ja kerroin, että Kallankarit on mukana Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista, kenen luvalla ja päätöksellä. Soitin 5.2.1998 Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen Tom Hästbackalle, joka kertoi, että ministeriöstä on tullut ohjeet, miten tulee toimia. He ovat pitäneet palaverin ministeriön virkamiesten kanssa. Hästbackan mielestä Kallankarit on poistettu Naturasta, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä soitti 26.2.1998 kännykkääni ja oli huolissaan Natura-asioista. Oli todella suuri hätä.

On täysin selvää, ettei ympäristöviranomaisilla ollut oikeutta laittaa Kallankareja Naturaan eikä poistaa niitä sieltä. Ympäristöviranomaiset olivat sitoutuneet laittamaan Kallankarit Naturaan jo Rahjan saariston Natura Life-rahotiushakemuksen yhtyedessä samoinkuin Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila allekirjoittaessaan ko. rahoitushakemuksen. Rahoituksesta jäi kuitenkin uupumaan Himangan kunnan 200 000 markan osuus. Miten tämä asia on käsitelty proejktin toteuttamisessa.

Natura on Suomen suurin ATK-rikos

Päätoimittaja Pentti Törmä ilmoitti Olavi Kanervistolle puhelimessa 5.1.2004, ettei Käytännön Maanmies tule julkaisemaan tammikuun Mikropalstaa varten Kanerviston kirjoittamaa tekstiä. Julkaisukielto oli tullut ylemmältä taholta. Kanervisto julkaisi tekstin netissä. Yhtyneet Kuvalehdet irtisanoi yksipuolisesti Käytönnön Maanmies ja Tietotila Oy:n (Olavi Kanerviston yritys) 13,5 vuotta aikaisemmin tehdyn KM-Mikropalstaa koskevan julkaisusopimuksen.

Suomen suurin ATK-rikos

Olavi Kanervisto kirjoitti netissä julkaistussa artikkelissaan seuraavasti: Viime vuosikymmenen lopulla Suomessa tapahtui kaikkien aikojen suurin yksittäisen omaisuuden sosialisointi. Natura 2000-luonnonsuojeluohjelman nojalla haltuunotettu alue vastaa pinta-alaltaan viime sodissa menetettyä Karjalaa. Silti osa maanomistajissta on yhä epätietoisia jopa siitä, lieneekö heillä edes rintamamiestonttia korvauksesi menetyksistään.

Natura-alueiden pakko-otossa ei käytetty panssarivainuja, vaan ainoastaan tietokonetta ja virkamieskuntaa, joka yhä väittää, että tietokone tulostaa paperille jotakin muuta kuin mitä Natura-tietokantaan on tallennettu. Säästyvätkö korkeat ympäristövirkamiehet virkarikossyytteiltä uskottelemalla yhä poliitikoille ja kansalla, että Microsoftin tietokoneohjelmat toimivat väärin?

Miten Suomen Natura-ehdotus on syntynyt?

Kanerviston mukaan laittomuudet alkoivat jo paljon ennen EY-komission tammikuussa 1998 Suomelle antamaa huomatusta eli "perusteltua lausuntoa" EU-luontodirektiivin 21.5.1992 mukaisen "Natura 2000" alueluettelon myöhästymisestä.
Koska myönnetty jatkoaika Natura-ehdotuksen antamiselle oli varsin lyhyt, ympäristöviranomaisemme jatkoivat direktiivin vastaista menettelyään jättäen noudattamatta alueiden valinnassa käytettäviä, EU:n yksiselitteisesti määrittelemiä valintaperusteita. Nimettäisiin vain riittävän suuri määrä alueita, joille vasta myöhemmin jostain keksittäsiin direhtiivin edellyttämät luontoarvot. Koska "suotuisan suojelun tason" määrittämisen edellyttämiä biotooppi- ja lintualueselvityksiä ei ollut olemassa, yhtään Natura-ehdotukseen sisältyvää aluetta ei olisi voitu sisällyttää siihen luonnontieteellisin perustein.

Ympäristöministeriön oma tiedote kertoo Miten Suomen Natura-ehdotus on syntynyt:
Suomella on entuudestaan hyvä luonnonsuojelualueiden verkosto sekä valtioneuvoson vahvistamat suunnitelmat tiettyjen luontotyyppien suojelemiseksi. Tällaisia suojeluohejlmia on tehty esimerkiksi soille, lintuvesille, harjuille, lehdoille, vanhoille metsille ja rannoille. Natura 2000 alueiden valinta on hyvin suurelta osin tehty juuri niiden suojeluohjelmien ja aiemmin kootun tiedon pohjalta.

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2000 Suomelle huomautuksen direktiivin noudattamatta jättämisestä "Tietolomakkeisiin sisältyy kuitekin vain tietoja siitä, mitä lajeja kyseisellä alueella esiintyy, mutta ei niistä kriteereista (prosenttimääristä populaatioista ja/tai muita kriteereitä), joita Suomi on käyttänyt alueita valitessaan. Niistä ei toisin sanoen ilmene, miksi kyseinen alue on valittu."

Silti vastaava ministeri väitti televisiossa näiden kriteerien sisältyneen Suomen esitykseen!

Samaa selitystä tarjoisi myös Suomen Ympäristökeskus 5.3.2001 päivätyssä muistiossaan: "Ennen valtioneuvoston päätöstä elokuussa 1998 saatiin käyttöön Access 2.0-sovellutusohejlman versio 1.3, josta saattoi myös tulostaa. Kireän aikataulun vuoksi tulosteita ei ollut mahdollista tarksitaa ennen valtioneuvoston päätöstä. Kuitenkin heti havaittiin erittäin suuria tulsotusvirheitä, kuten lintuparimäärien epätäydellinen tulostuminen. Muuttolinnut eivät tulsotuneet lainkaan."

Keväällä 1999 käytöön saadulla 1.4-versiolla virkamiehet havaitwsivat osan Tietolähteet-osion viitteistä jälleen jääneen tulostumatta. Heinäkuussa 2001 täydentämisehdotuksen tietolomakkeista havaitiin Alueen kuvaus-osion tulostuneen epätäydellisesti, joistakin alueista puuttui tietoja joa kahden sivun verran.

Tietokannoista tulostetut lomakkeet ovat juridisa asiakirjoja, ja tulostuksesta vastaavien pitäisi pystyä luottamaan siihen, että tietokannasta tulostuu kaikki se tieto mitä siinä on", todetaan SYKE:n muistiossa. "Oikeutta" jaettiin kuitenkin puutteellisten ja virheellisten asiakirjojen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 14.6.2000 kaikki Natura-ehdotuskesta tehdyt liki 5000 valitusta kerralla ja hyväksyi siis laittomuuden pelastaakseen näin valtioneuvoston pälkähästä. Vuonna 2003 Suomi sai jälleen kirjalliset nuhteet EY-tuomioistuimelta. Komissio totesi että Suomen ehdottamien lintualueiden valinnassa oli edelleenkin käytetty muita kuin lintudirektiivin määrittämiä periaatteita.

Komissiossa käynti 30.1.2004

Olavi Kanervisto kirjoittaa käynnistä EU-komissiossa seuraavaa: Tarkoituksenamme oli selvittää, mitkä mukanamme tuomien Natura-kohteita koskevien paperitulsoteiden Suomen eri virnaomaisilta eri ajankohtina saaduista erisisältöisistä versioista vastaisivat sitä tietokantaa, joka Euroopan Unionilla näistä alueista parhaillaan Suomen viimeisimpänä versiona on käytössään. Tärkeää oli myös varmistaa, vastasivatko EU:n käytössä olevat tiedot oikeusvaikutuksineen valtineuvoston direktiivin 1. vaiheen ehdotuskena esittämiä, tai kenties Korkeimman hallinto-oikeuden 3. vaiheen päätöksenä vahvistamia tietoja vai ei kumpaakaan näistä.

Odotuksemme mukaisesti totesimme tietokannasta varmuudella puuttuvan tietoja alueista, joiden oli väitetty niihin sisöltyvän, kirjoittaa Olavi Kanervisto. Vaikka useiden alueiden osalta arviointitietoja oli lisätty tai muutettu valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen jälkeen, silti niitä puuttui yhä useiden alueiden osalta. Sama arviointikirjaimien puuttuminen oli yleistä myös lintujen osalta. Muuttavien lajien luettelot puuttuivat kaikista alueista, joilta niitä olisi pitänyt löytyä.

On täysin selvää, että valtioneuvoston päätöksen 20.8.1998 jälkeen Suomen Natura 2000-ehdotukseen lisättyjen tietojen ja alueiden osalta ei ole järjestetty luonnonsuojelulain 64 § 2 momentin edellyttämiä kuulemisia huomatus- ja valitusmahdollisuuksineen.

MTK kanteli Naturasta komissiolle

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto on jäättynyt EU:n komissiolle kantelukirjelmän Natura-alueiden vallinasta Suomessa. MTK vaatii EU:ta keskeyttämään Suomen Natura-alueiden päätöksen valmistelun. Samalla MTK vaatii Suomelta uutta esitystä.
MTK korostaa kantelussaan, että uuden esitysken tulee täyttää EU:n luonto- ja lintudirektiivin valintaperusteet. Järjestö vaatii, että kantelijoiden on saatava käyttöönsä sahköisessä muodossa oleva komissiolle toimitettu Natura-alueiden tietokanta.

Rikostuktintapyyntö Naturasta

Minä, Erkki Aho, tein Suomen Naturasta ja Rahjan saariston Natura-asiasta riksotuktintapyynnöt KRP:lle marraskuussa 2003. Katsoin, että Suomen Natura on syntynyt direktiivinen vastaisesti ja asiassa on tehty asiakirjaväärennöksiä. Rahjan saariston osalta pyysin tutkimaan onko rahoitusta haettu väärillä tiedoilla kun esim. rahoitushakemuksessa on rahoittajaksi merkitty Himangan kunta 200 000 markalla, vaikka Himangan kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat tehneet asiassa kielteisen päätöksen eikä Himngan kunta ole näinollen mukana rahoittamassa hanketta. Lisäksi hakemuksessa oli sitouduttu siihen, että hakemuksessa mainitut kohdealueet mm. itsehallinnon omaavat Kallan karit liitetään Suomen Natura-verkostoon vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä. Poliisi ei löytänyt asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan. Hurraa, eläköön Suomi ja poliisin rehellisyys sekä lainkuuliaisuus!

Himangan kunta ja Natura

Himangan kunnanhallitus päätti 14.5.1996 kokouksessaa 122 § ettei se osallistu Rahjan saariston Natura 2000-suojelualaueen perustamishankkeeseen. Himangan kunnanvaltuusto päätti 19.12.1996 ettei alueita tule liittää Natura 2000-verkostoon. Näistä päätöksistä huolimatta Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus laittoi Himangan kunnan osallistujaksi Rahjan saariston Natura Life-projektiin 200 000 markalla. Menettely varmasti täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin 22.4.1996, että Himanka osallistuu Rahjan saariston Natura Life-hankkeeseen 200 000 markalla ja Kalajoen kunnan osuus on myös tuo sama summa eli 200 000 markkaa. Näin Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin asia väärillä tiedoilla. Esittelevä virkamies on kiistatta syyllistynyt virkavirheeseen esitellessään asian päättäjille virheellisillä tiedoilla. Kun kysymys on Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksesta niin väärillä tiedolla aikaan saatu päätös on vakava virkavirhe. Kaiken lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila allekirjoittivat tuon väärillä tiedoilla tehdyn Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksen, jossa Himangan kunnan rahoitusosuudeksi oli ilmoitettu 200 000 markkaa, vaikka Himangan kunnan päättävät elimet olivat päättäneet olla osallistumatta koko hankkeseen. Lisäksi rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu Kallan karit liitettäväksi Natura 2000-verkostoon. Koko oproejktin suuruus rahassa mitattuna oli 12,2 miljoonaa markkaa. Kalajoen päätöksessä oli mainittu myäs rahajoen käyttäminen matkailun tarpeiden yhteensovittamiseen. Tuohon aikaan kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen.

Myös Kallan karien aluelle haettiin Natura Life-rahoitusta Kallan karien itsehallintoelinten päätösten vastaisesti. Hakemuksessa on ilmoitettu, että siinä tarkoitettu alue tullaan liittämään Suomen Naturaverkostoon, mitään varaumia alueen laajuuden suhteen ei tässä yhteydessä tehty. EU on hyväksynyt rahoitushakemuksen ja EU on myös maksanut osuutensa rahotuksesta. Himgan kunta ei ole maksanut. Miten käsiteltiin tuo Himangan kunnan osuudeksi ilmoitettu 200 000 markkaa projektin toteuttamisessa. On todennäköistä, että väärillä tiedoilla tehty rahoitushakmeus olisi aiheuttanut sanktioita myös Suomelle siitä, että rahoitushakemuskessa Naturaverkkoon liitettäväksi ilmoitettua aluetta ei sellaisenaan ole sisällytetty Suomen ehdotukseen.
Asia on kuitenkin pitänyt salata eikä poliisiole selvittänyt asiaa lukuisista tutkintapyynnöistä huolimatta ja on syytä epäillä, että poliisi on näinollen syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun. Myös laillisuusvalvojat kieltäytyivät selvittämästä asiaa. Onko kysymyksessä valtiosalaisuus?

Kallan karien itsehallinto ja Natura

Kallan karineuvosto on tehnyt kielteisen päätöksen Naturaan liittymisestä. Myös karikokous on tehnyt yksimielisen kielteisen päätöksen Natura-asiassa.

Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Naturaan eikä ottaa niitä sieltä pois. Keski-Pohjanmaan ympärisökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Rahjan saariston Natura life-rahotushakemukseen vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä. Virkamiehet ovat kiistatta syyllistyneet virkavirheeseen ja toimivaltansa ylityksiin, kun ovat toimineet vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä ja sitoutuneet laittaamaan itsehallinnon omaavat karit Naturaan ja ovat kaiken lisäksi anoneet rahoitusta väärillä tiedoilla vastoin itsehallintoelinten päätöksiä. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kalajoen kunnan virkamiehet ovat syyllistyneet myös Kallan karien itsehallinnon loukkaukseen allekirjoittaessaan Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksen.

Korkein oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989. Jo 1600-luvun lopulla Kallaan tulivat virallisemmat, hallinnolliset asetukset, joita ruvettiin soveltamaan. Vanhin valtakunnan hallitusken antama satamaoikeusasetus, joka määrättiin myös Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi, on Kaarle XI:n holhoojahallituksen antama "Hampne-Rätt", joka anettiin 10.5.1669. Se perustui jo keksiaikaisiin satama-ammattikuntien järjestyssääntöihin, Tätä Kaarle XI:n aikaista asetusta noudatettiin siis myös Kallassa, mm. yhtäaikainen kalaan lähtö ja karista karkottaminen ovat juuri tämän asetuksen mukaisia.

Vuonna 1726 annettiin edellistä laajempi "uudistettu satamajärjestys" ja 1771 "Cuning:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi eli Laki". Tämän viimeksi mainitun suomenkielinen laitos oli käytössä Kallassa. Kallan paikallishallinnossa oli myös kohtia, joita ei ollut mainittu virallisissa leaissa. Asetuksen mukaiesti huolehti Kallassa paikallishallinnosta kolme elintä: karikokous, haminakokous ja haminavouti. Karikokouksessa olivat läsnä kaikki Kallaan saapuneet kalastajat, heidän velvollisuutensakin oli osallistua kkoukseen. Ennen kokous pidettiin edellisen kesän haminavuodin aloitteesta. Sen alkaminen ilmoitettiin rummuttamalla, torveen puhaltamalla tai kirkonkelloja soittamalla. Alkuaikoina rumpuna oli tyhjä tynnyri. Oikea rumpu päätettiin hankkia 1784. Tätä rumpua käytettiin myös merkinantolaitteena pimeinä öinä, sen avulla ilmoitettiin merellä oleville kalastajille Kallan, turvapaikan, sijainti. Kirkonkello saatiin lahjoituksena jo 1700-lvulla.

Kokous valitsi ensimmäsikesi haminavoudin ja karinlajutamiehet, jotka yhdessä muodostivat haminaoikeuden. Valituksi tullut haminavouti luki seuraavaksi läsnäolijoille hamina-asetuksen ja muut mahdolliset päätökset, jotka olli päätetty vuosittain lukea. Tämän jälkeen huutokaupattiin reimarien asettaminen ja merkkilyhdyn huoltaminen. Merkkilyhty oli kumpeleen päässä. Samoin myytiin huutokaupalla muut tehtävät työt alimman tarjjouksen tehneelle.
Karikokouksessa käsitellään yhä kaikki saareen hallintoa koskevat kysymykset. Vuoden 1966 karikokouksessa päätettiin kieltää kaikilta ulkopuolisilta huvilan rakentaminen karille. Asuntolupa myönnettiin kaikille niille nuoremmille kalastajille, joilla on perintöoikeus vanhemmilta ajoilta.

Lähdeaineisto:

Osmo Thiel-Matti Käki Kalla - Perämeren kalakari

Kustaa Vilkuna Kallan kalastajayhdyskunta

Lauri Järvinen Kaikuja Kallasta

Miksi oikeusturva ja perusoikeudet unohtuvat Naturan valmistelussa?

Kopio Natura Life-rahoitushakemuksesta, mikä on tehty väärillä tiedoilla.

Varatuomari Timo Nikula kirjoitti monissa lehdissä julkistetun kirjoituksen 5.4.1999. Kirjoituksessaan varatuomari Timo Nikula tuo selkesäti esille miten Rahjan saariston Life-rahoitusasiassa meneteltiin laittomasti jopa suorastaan rikollisesti. Rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu väärät tiedot ja hakemus selkeästi osoittaa, että koko Rahjan saariston Natura-asia on tehty suojeluohjelmien pohjalle eikä direktiivien mukaisesti.

Varatuomari Timo Nikula kirjoitti näin: Suomen ympäristöhallinnossa toteutettiin suuria muutoksia vuonna 1995. Ympäristöministeriön alaisuuten perustettiin muun muassa Suomen ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Uudistuksen avulla pyrittiin yhtenäistämään ympäristöasioiden käsittelyä sekä selkeyttämään työnjakoa. Uudistuksen myötä uusiin ympäristökeskuksiin keskitettiin huomattavasti päätösvaltaa. Nyt uudet viranomaiset suunnittelevat, konsultoivat, ohjaavat, valvovat ja käyttävät jopa tuomiovaltaa lupaviranomaisina virkatoimiaan tehostaakseen. Yksityisellä sektorilla monopolisoitumista pidetään uhkana. Viranomaistoiminnassa vallan käytön keskittymistä ei välttämättä vielä koeta meillä samalla tavoin ongelmallisena, vaikka aihetta olisikin.

Uudistuneen ympäristöorganisaation vallankäytön täyttymyksenä voidaan pitää Suomen alueellisten ympäristökeskusten esitystä Suomen Natura 2000-verkostoksi. Ennen hankkeen julkistamista asiaa valmisteltiin ympärisökeskusten, metsähallituksen ja ympäristöminnisteriön yhteistyönä. Seuraavassa vaiheessa alueelliset ympäristökeskukset käynnistivät lukuisia EU:n Life-projekteja maamme eri osissa. Edullista EU-Life rahaa lobattiin kuntiin kuin valuuttaluottoja aikanaan. Pelkästä rahoituksesta projektissa ei kuitenkaan ollut kyse. Lifeproejktisopimuksin sopimuspuolet sitoutuivat toteuttamaan projekteja komission valvonnassa. Poikekusetta Life-projektien päätavoitteena oli kohdealueiden liittäminen valmisteilla olevaan Natura 2000-luonnosuojeluverkkoon. Projektien kautta saadun Life-rahan määrä jäi hankkeisiin nähden pieneksi (koko maassa 45 milj. FMK). Projektien avulla Natura 2000-verkostoon kiinnitettyjen alueiden koko on sen sijaan ollut hämmentävänkin suuri.

Kysymyksenalaiseksi jääkin se, sitoivatko ympäristöviranomaisemme kätensä jo hankkeen valmisteluvaiheessa Natura 2000-aluerajauksiin siten, että viranomaisten kyky harkita puolueettomasti ja objektiivisesti lopullista alue-esitystä olisi alentunut? Joka tapauksessa ympäristöviranomaisten "oma esitys" Suomen Natura verkostoksi muotoutui mittasuhteiltaan Euroopan suurimmaksi jo ennen maanomistajien kuulemista.

Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000 suojelualueen perustamiseen Rahjan saaristoon. Himangan kunnanhallitus päätti olla osallistumatta hankkeen toteuttamiseen (Khall 122 §/14.5.1996) katsoen, että hankkeeseen voidaan osallistua myöhemminkin mikäli siitä arvioidaan olevan konkreettista hyötyä kunnalle ja kuntalaisille. Kalajoen kunnahallitus sen sijaan päätti (Khall 138 §/22.4.1996) sitoutua ympäristökeskuksen esittämään Life-projektiin. Hankkeen eteenpäinviemiseksi ympäristökeskus laati EU:n komissiolle projektihakemuksen (Life-Nature applidation forms for 1996), jossa proejktin päätavoitteeksi vahvistetaan hakemuksessa mainittujen alueiden liittäminen Natura 2000-suojeluverkostoon sekä suojelun toetuttaminen koko projektialueella. Projektialueeksi hakemuksessa määritellään koko Rahjan saaristoalue, Siiponjokisuu ja Kallan saaret yksityisten maanomistajien maa- ja vasialueet mukaan luettuna.

Kalajoen kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei se ole sitoutunut hankkeseen siltä osin, kuin se koskee yksityisten maanomistajien maita taikka Kallan itsehallintoaluetta. Tältä osin on syytä tarksitaa se, onko Keski-Pohjanmaan ympäristöeksuksen Life-projektihakemukseen merkitty Kalajoen kunnanhallituksen rajausvaatimukset ja nonko niitä kunnan toimesta saatettu asianmukaisesti ympäristökeskuksen tietoon? Mikäli taas ympäristökeskus on ollut tietoinen Kalajoen kunnan rajauksista osallistumiseensa, lienee selvää, ettei Kalajoen kuntaa voida velvoittaa osallistumaan hankkeen rahoitukseen sellaisilla alueilla, missa kunta ei ole halunnut hankkeeseen edes sitoutua.

Viranomaisten Natura esityksen mutoon vaikuttavat myäs muut, kuin puhtaat luonnonsuojeluintressit, Sivuintressesitä yksi merkittävimmistä lienee yksityistyneen metsähallitusken tarve saada hallintaansa kaikki merkittävät luontokohteet, joilta käsin virkistysbisnestä tulevaisuudessa harjoitetaan. Paikallisten ihmisten mielipiteet ja oikeudet, viime kädessä jopa jokamiehenoikeudet pyritään sivuuttamaan suojeuperusteisiin vetoamalla sellaisillakin alueilla, joilla välittömiä luonto- ja lintudirektiivin suojelutoimia ei määrättäisikään voimaan.

Ympäristöviranomaisemme pyrkivät väittämään, että Natura 2000 hanketta on valmisteltu ja viety viranomaistemme toimesta eteenpäin laillisin keinoin ja, että maanomistajia olisi kuultu asianmukaisesti. Viranomaistemme väitteille ei läyy toistaiseksi katetta. Ympäristöviranomaiset eivät ole perustelleet alue-eistystään siten, että maanomistajat voivat ottaa esitykseen perustellusti kantaa. Suomella ei ole minkäänasteista velvoitetta vaarantaa oikeusvaltiona kansalaistensa perusoikeuksia viranomaistoiminnassaan. Euroopan Unionin jäsenvaltionakin Suomella on yhä oikeus päättää itse ympäristönsä suojelutasosta sekä velvollisuus noudattaa hyvää hallintotapaa kaikessa viranomaistoiminnassaan.

Erityisesti Rahjan saaristoalueen ja Kallan saarten naturakytkennöistä ei ole toistaiseksi saatavissa riittävästi tietoa. Kuntalaisten luottamus viranomaistomintaa ja jopa kunnan edustajien toimintaa kohtaan on koetuksella. Käsitykseni mukaan Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus on sitoutunut Rahjan saaristoalueen Life-rahotiussopimuksessa muun muassa tiedottamaan prjektista ja sen ykistyiskohdista avoimesti yleisölle ja eteenkin paikallisille ihmisille. Esittäisinkin, että ympäristökeskus hoitaa myös tiedotustehtävänsä ja julkaisee paikkakunnalla yleisesti julkaistavassa lehdessä selvityksen siitä, mitä alueita Life-projektiin on Kalajoen ja Himangan kuntien alueelta esitetty sekä onko Kalajoen kunta velvollinen osallistumaan proejktin rahoitukseen myös yksityisten maanomistajien alueilla ja Kallan saarilla mahdollisesti toteuttavin osin? Selvityksillä on vieläpä kiire, sillä mikäli Kalajoen kunnanhalitus on jo keväällä 1996 sitounut Rahjassa laajaan Naturaan, ovat samat henkilät mitä ilmeisimmin esteellsiä osallistumaan asian käsitten jatkovaiheisiin. Eritysien mielenkiintoista olisi myös kuulla siitä, miksi Life-projektin kaltaisia lopullsiin Natura aluerajauksiin liittyviä proejktihankkeita käynnistetään asian valmisteluvaiheessa ja kuuluisiko yleensäkään ympäristökeskuksen virkatoimiin ko. projektien vetäminen? Mielestäni ei, koska virkamiesten puolueettomuus vaarantuu. Mielenkiintoista olisi kuulla metsähallituksen kaavoituskatsaus Rahjan saaristoalueelta. Yksityisille maanomsitajille ei sen sijaan taida juurikaan rakennusoikeutta herua.

Luonnonsuojelun merkitys ja painoarvo ei laske, jos sitä toteutetaan sivistyneesti ja kansalaisten perusoikeudet toteuttaen. Koska Suomen viranomaiset eivät ole ehtineet valmistella alue-esitystään riittävästi, tulisi Suomen hallituksen viimeistään poistaa alue-esityksestään Euroopan Unionin komissiolle ne yksityisten maanomistajien alueet, joiden osalta maanomistajille ei ole esitetty perusteltuja tilakohtaisia syitä Naturaa liittämiselle ja jotka ovat esitystä osaltaan vastustaneet.

Timo Nikula
varatuomari, Oulunsalo

Natura 2000 ja Life-rahoitus

Huom. Itsehallinnon omaavat Kallan karit ( Maakalla) mukana Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksessa. Kuva rahoitushakemuksen liitteestä.

Olen kritisoinut voimakkaasti Rahjan saariston Natura-Life rahoitushanketta. Olen tehnyt asiasta rikostutkintapyyntöjä ja kanteluja laillisuusvalvojille sekä valtuustoaloitteen asioiden selvittämiseksi. Kaikki on ollut turhaa, sillä Suomessa Natura on vaiettu valtiosalaisuus. Tiedän varmasti olevani oikeassa ja viranomaiset ovat vuorenvarmasti väärässä. Mielestäni varatuomari Timo Nikula on tuonut kirjoituksessaan asian perusteellisesti, oikein ja lainmukaisesti esille. Lainaan varatuomari Timo Nikulan kirjoitusta:

Suomen ja EU:n liittymissopimus (EU-sopimus) astui voimaan 1.1.1995. Samalla tulivat voimaan Suomea jäsenvaltiona velvoittavat yhteisöoikeuden säännökset (EY-oikeus), yhtenä niistä ns. Habitaattidirektiivi eli Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Direktiivi edellyttää jäsenvaltiolta mm. sitä, että jäsenvaltio ryhtyy toimiin selvittääkseen kansallisella alueellaan olevat "yhteisän tärkeäksi päättämät alueet" asianmukaisia tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Uutena jäsenvaltiona Suomen velvollisuutena oli siten edistää osaltaan unionin yhteistä tavoitetta eli erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen verkoston = Natura 2000 perustamista.

Habitaattidirektiivi sisältää selkeät määräykset myös siitä, miten jäsenvaltion on toimittava osaltaan verkoston perustamiseksi. Direktiivin 4 artiklan mukaan "jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III ( 1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee miten liitteen I luontotyyppejä ja liiteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on". Tämän tehtävän suorittamiselle direktiivi asettaa määräajan. Luettelo on ko. artiklan 2 momentin mukaisesti tomitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta yhdessä kutakin aluetta koskevien tietojen kanssa. Suomen osalta asetettu määräaika hankkeen 1. vaiheen osalta päättyi 31.12.1997.

Habitaattidirektiivin 4 artiklan mukaisesti tämän jälkeen käynnistyy 2. vaihe, jonka aikana alueet sekä niillä toimeenpantavat suojelutoimet vahvistetaan ja toimeenpannaan lopullisesti koko yhteisön tasolla ja valvonnassa. Tämä vaihe on suoritettava kuuden vuoden kuluessa 1. vaiheen päättymisestä.

Natura 2000 1. vaihe Suomessa

Suomessa Natura 2000 verkostoehdostuksen (1. vaihe) valmistelu alkoi marraskuussa 1994. Jo tätä ennen Suomessa oli aloitettu tulevan yhteisäoikeuden ja Suomen sisäisen lainasäädännön laaja yhteensovittamistyö ympäristöoikeuden alalla. Tämän tuloksena ympäristöhallintomme organisaatio muuttui. 1.3.1995 voimaantulleen ympäristöhallintolain mukaisesti siten, että ympäristöministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen ympäristökeskus sekä 14 alueellista ympäristökeskusta. Samalla lakkautettiin vesi- ja ympäristöhallinnon piiriorganisaatio kuten myös lääninhallitusten ympäristöyksiköt, joiden virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyi lain voimaantullessa ympäristökeskusten henkilöstöksi.

Vaiheen 1. toteuttaminen tapahtui Suomessa virkamiestyönä ympäristöministeriön johdolla. Käytännön valmistelutyö toteutettiin ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen alueellisissa ympäristökeskuksissa (14) virkamiestyönä vuosien 1996 ja 1997 aikana. Suomen alue-esitys valmistui keväällä 1997 ja esitys julkistettiin esityksen yleisen kuulemisen 7.4.-6.6.1997 yhteydessä.

Suomen esitys Natura-alueiksi (vaihe 1) valmistui etenkin alue-esityksen laajuus huomioon ottaen huomattavan nopeasti. Esitystä kohtaan on esitetty monenlaista kritiikkiä. Maanomistajat ova arvostelleet erityisesti sitä, ettei Suomen alue-esitys ole perustunut EU-oikeuden edellyttämään vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellsien tietämyksen perusteella laadittuun luetteloon niistä alueista, joilla direktiivin luontotyyppejä ja lajeja todella esiintyy.

EU:n Life-rahoitus

EU:n life-rahoitusväline on Union jäsenvaltioille tarjoama rahoitusmahdollisuus, jolla tuetaan Natura 200 alueilla toteutettavia luonnonsuojeluhankkeita. Life-rahoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi hankkeen 1. vaiheessa, ellei ole täysin selvää, että ne alueet, joille rahoitusta haetaan tullaan myös liittämään lopullisesti Natura verkostoon. Life-rahoituksen liittyminen 2. vaiheeseen käy hyvin ilmi Habitaattidirektiivin 8 artiklan 1. kohdasta:

"Samalla kun jäsenvaltiot (Suomi) toimittavat komissiolle ehdotuksensa alueista, jotka voidaan osoittaa ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ja/tai lajeja käsittäviksi erityisten suojelutoimien alueiksi, ne toimittavat komissiolle tarpeen mukaan arvionsa yhteisän yhteisrahoitustarpeesta, jota ne pitävät tarpeellisena, jotta ne voivat täyttää niille 6 artiklan 1 kohdassa aiheutuvat velvoitteet."

Habitaattidirektiivin 6 artiklan 1 kohta säätää:

"Jäsenvaltioiden (Suomi) on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunitelmia, jotka koskevat eritysiesti näitä alueita tai jotka sisältävät muunlaisia käyttösuunnitelmia, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisä, hallinnollisia tai sopisumusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla".

Suomen ympäristöviranomaiset päättivät kuitenkin ottaa Life-rahoitusvälineen käyttöön eräissä kohteissa jo 1. vaiheessa. Rahjan saariston osalta tämä tapahtui ilmeisesti jo keväällä 1996, jolloin Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus laati komissiolle rahoitusanomuksen, jossa Life-rahaa haettiin koko Rahjan saaristoalueelle sekä sitouduttiin sisällyttämään koko projektialue myöhemmin komissiolle jätettävään Suomen alue-esitykseen. Ratkaisu koko Rahjan saariston liittämisestä Natura 2000 verkostoon tapahtui siten käytännössä jo keväällä 1996. Tämä kytkentä on jätetty tietosiesti ilomoittamatta alueen asukkaille ja maanomistajille.

Sitouduttuaan ilmoittamaan koko Rahjan saaristoalueen Natura verkostoon jo keväällä 1996 osana Life-rahoitusmenettelyä, eivät ympäristökeskuksen viranoamiset ole enää kyenneet käsittelemään puolueettomasti maanomistajien muistutuksia eikä lopullisia alue-esityksiä. Menettely on osaltaan johtanut siihen, että alueen ympäristökeskusken virkamihet menettivät jo vuonna 1996 lopullisesti mielenkiintonsa varsinaiseen tehtäväänsä eli sen selvittämiseen, millä alueilla suojelun tarpeessa olevia lajeja ja luontotyyppejä todella esiintyi.

Life-rahoitusta ei olisi tullut hakea kuin niille alueille, joiden omistajat halusivat luovuttaa maa- ja vesialueensa Natura verkostoon. Muilta osin viranoamiset ovat ylittäneet toimivaltansa ja syyllistyneet vähintäänkin virkavelvollisuuksien rikkomiseen ja mahdolliseen virkavirheeseen.

Ouliussa 5.4.1999 Timo Nikula asianajaja Oulunsalo

Poliisineuvos Veikko Autereen lausunto

Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemukseen on sisällytetty myös itsehallinnon omaavat Kallan karit. Ympäristökeskuksen virkamiehillä ja Kalajoen kunnan johotavilla virkamiehillä ei ole ollut oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Natura 2000 verkostoon eikä Natura Life-rahoitushakemukseen.

Näin poliisineuvos Veikko Autere: Kallankarien itsehallinto perustui aikanaan laintasoisena annettuun määräykseen eli "Kuninkallisen Majestetin uudistetu Hamina Ordningi eli Laki", Annettu Stockholmissa Neuvo Kammarissa sinä 24 p:nä Tammikuutta 1771". Kallankarien itsehallinto perustuu siten aivan eritysitä historiallista arvoa omaavaan laintasoiseen määräykseen, jonka tarkoituksena on ollut kalastuselinkeinon turvaaminen kalasatamilla. Annettua ja säädettyä itsehallintoa on myös toteutettu Kallankarien koko historian ajan aivan tähän päivään saakka mainittuun "ordningiin" perustuen. Siten itsehallinon perusteena oleva "laki" ei ole käyttämättömäänä vanhentunut. Mikäli Kallankarit liitetään Natura 2000-ohjelmaan, niin direktiivin 92/43 EEC 14. artiklan mukaan Natura-aleuilla liikkuminen voidaan kieltää. Jos kieltopäätöksen antaa jokin muu taho, kuin Kallankarien itsehallintoelimet esim. metsähallitus tai ympäristöviranomainen tai eurobyrokraatti, niin rajoittaa kieltopäätös olennaisesti karien käyttöä ja siten itsehallintoa, Koska itsehallinto on määritelty laintasoisella määräyksellä, niin ei karineuvosto voi luopua lain perustamasta itsehallinnosta, tai tehdä sellaisia sopimuksia, jotka rajoittavat taikka vähentävät karin itsehallintoa.

Seison sanojeni takana eli lähteen saa kyllä ilmoittaa kyselijöille.

Poliisineuvos Veikko Autere

Valituksen perustelut

Ympäristöministeriö omalla tiedotteellaan todistaa Naturan virheellisen valmistelun. ( Huom jos teksti ei näy, napsauta kuvassa olevaa tekstiä niin saat sen näkymään selvästi luettavana)

Varatuomari Timo Nikula perusteli Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa asioita näin:

Valittaja katsoo, että valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa, siitä valittajaa kuultaessa ja päätöstä annettaessa on loukattu valittajalle kuuluvia Suomen hallitusmuodon 16 a §:ssä (17.7.1995/969) tarkoitettuja perusoikeuksia, joiden mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun rippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Edelleen valittaja katsoo, että valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa, siitä valittajaa kuulutaessa ja päätöstä annettessa on toimittu vastoin hyvää hallintotapaa sekä poiketen hallintomenettelylain nimenomaisista määräyksistä:

1. Hallintomenettelylain 10 § 6 kohta - valittajan asiaa on käsitelty viranomaisen toimesta, jonka puolueettomuus on erityisistä syistä johtuen vaarantunut. (5.) Asianomaisten kuulemisvaiheen 7.4.-6.6. 1997 johdosta valittajan ympäristöministeriölle osoittama muistutus käsiteltiin virheellisesti Rahjan saariston alue-ehdotuksen valmistelusta käytännössä vastanneeessa Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskuksessa, jonka esteelliset virkamiehet eivät ole voineet käsitellä objektiivisesti ja puolueettomasti valittajan asiaa sen enempää kuin muistutustakaan sen vuoksi, että he olivat jo ennen muistutusten käsittelemistä sitoutunueet erikseen Euroopan Union komissiolle tehdyssä ja 23.9.1996 mainitun ympäristökeskuksen päällikön Päivö Tokolan allekirjoittamassa ja komissiolle toimittamassa Life-rahoitushakemuksessa sisällyttämään sanotussa hakemuksessa määritellyn Life-projektialueseen, johon myös valittajan osoittama alue on sisältynyt, sellaisenaan myös loppulliseen Natura 2000 alue-esitykseen. Erityisen merkittäväksi käytetyt Life-rahoituksenehdot muodustuvat Natura-alueen rajauksiin liittyen siitä syystä, että vuonna 1996 ympäristökeskuksessa Life-projektialue määriteltiin koko Rahjan saaristoalue ja myös valittajan tilan käsittäväksi alueeksi. Tämän lisäksi valittajan luottamus alueensa ympäristökeskuksen viranhaltijoiden kykyyn harkita Natura-aluerajauksia on muista jäljempänä valituskirjelmässä ilmoitetuista syistä alentunut.

2. Hallintomenetttelylain 12 § - viranomaisten selvityspyynnöissä ei ole mainittu siitä, mistä seikoista selvitystä olisi eritysiesti esitettävä.

3. Hallintomenettelylain 15 § - aisianosaisena valittajalle ei ole annettu sellaisia selvityksiä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa asian ratkaisuun, mistä johtuen valittaja ei ole voinut asianmukaisesti edes vastata, minkä vuoksi varsinaista kuulemista ei voida katsoa lainkaan tapahtuneeksi

4. Hallintomenettelylain 15 § 4 kohta - valittajalle ei ole annettu tietoa niistä tutkimuksista eikä tutkimustuloksista, joiden mukaan hänen alueella esiintyisi erityisen suojelun tarpeessa olevia kasvi- ja eläinlajeja.

5. Hallintmenettelylain 22 § - asian valmisteluun liittyy asiakirjoja mm. Liferahoitusehdot, joita ei ole ollut mahdollisuus saada suomen kielisinä kappaleina.

6. Hallintomenettelylain 23 § - valituksenalaisessa päätöksessä ei ole ilmoitettu sitä, mihin valittaja on asianosiasena oikeutettu ja velvoitettu

7. Hallintomenettelylain 24 § - valituksenalainen päätös on perustelematon.
Päätös on perustelematon, koska päätöksestäö ei käy millään tavalla perustellusti ilmi sitä, mitä direktiivissä tarkoitettuja eläin- tai kasvilajeja valittajan maa-alueella esiintyy sekä tulevatko valittajan tilaa koskemaan sekä SPA-alueit että myös SCI-alueita koskevat suojelutoimet, vaikka selvitystä alueen SPA-luonteesta ei ole esitetty missään yhteydessä. Päätöksessä suojeluperusteeksi on eistettu koko Rahjan saaristonnatura-alueelle molempia suojeluperusteita. Alue käsittää yli 8000 hehtaaria maa- ja veisalueita. Tätä tarkemman suojeluperusteita ei ole esitettty, perusteltu tai yksilöity. Tästä johtuen valittajakaan ei voi tietää, millä perusteella ja minkälaisin suojeluvaikutuksin hänen alueensa esitykseen sisältyy.
Valittaja ei voi mitenkään hyväksyä sitä, että hänelle pyynnöistä huolimatta ole esitetty selvitystä siitä, millä perusteilla hänen alueensa esitetään liitettäväksi verkostoon.
Kahden EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan, ns. Santonan ja Lappei Bankin päätökset, jäsenvaltioiden ja siten myös Suomen on käytettävä Natura-alueita valittaessa ja rajattaessa biologisia kriteereitä Luontodirektiivin III ( vaihe 1.) mukaisesti. EU-tuomioistuimen mukaan luontodirektiivin yhteyteen soveltumattomat argumentit eivä saa vaikuttaa Natura.alueiden muodostamiseen.
Valittajan vakaan käsityksen mukaan hänen maa-alueillaan ei ole minkäänlaista ornitologista arvoa tikka perustetta SPA-alueena Natura verkostoon liitettäväksi.

Asian käsittelyssä tapahtuneita virheitä

1. Valittajaa taikka hänen edustajaa ei ole kuultu eikä tämä ole voinut osallistua millään tavalla asian siihen valmisteluvaiheeseen, jossa Suomen ympäristöviranoamaisten valmistelema ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoksi on valmisteltu, julkaistavaksi 7.4.1997 asianomaisten kuulemista varten.

2. Alue-ehdotuksen valmistelua johtanut Suomen ympärisöministeriö ei ole kuullut valittajaa, tämän edustajaa eikä edes maanomistajia koskevaa järjestöä asian valmisteluvaiheessa, Ensimmäinen maataloustuottajia ja siten osin maanomistajia koskeva ministeriön lausuntomenettely käynnistettiin vasta 7.4.1997 eli alue-ehdotuksen valmistelun ja julkaisemisen jälkeen.

3. Viranomaistyönä valmisteltu mainittu ehdotus ei ole ollut olennaisilta osiltaan valittajan nähtävänä aisanmukaisesti, koska kuultavassa materiaalissa ei ole yksilöity ehdotukseen sisältyviä yksittäisiä maatiloja taikka tiloja siten, että ne olivat ehdotuksesta yksiselitteisesti ja vaikeuksitta havaittavissa.

4. Kuultavassa materiaalissa ei ole yksilöity eikä mainittu tila- eikä maanomistajakohtaisesti asian ratkaisun kannalta olennaisia luonnontiteellsiä EU:n luoto ja/taikka lintudirektiivissä ( neuvoston 92/43/ETY ja 79/409/ETY) säädettyjä kriteereitä eli syitä ja perusteluita, joiden mukaan valittajan tila olisi sisällytettävä Suomen alue-ehdotukseen Kalajoen Rahjan saaristossa.

6. Ympäristöministeriölle osoitettua valittajan muistutuskirjelmää ei ole toimitettu asianmukaisesti asia käsitelleelle ministeriölle, vaan sen sijasta alueelliselle ympärisökeskukselle, jossa valittajan muistutuskirjelmästä on yhdessä satojen muiden muistutusten kansa muotoiltu virkamiestyönä erillinen muistiolomake, joka on ilmoitettu mininisteriöön toimitetuksi. Erikoista menetelyä, jossa osa ja mahdollisesti jopa kaikki valittajan alkuperäiset muistutusvaatimukset ja perusteet on jätetty kuulmeismenettelun tarkoituksen vastaisesti ministeriölle toimittamatta, on perusteltu yksinomaan asian viranomaiskäsittelyn helpottamisella.

7. Asian valmisteluvaiheen asiakirjoista, ympäristöministeriön tiedotteista sekä itse valtioneuvoston 20.8.1996 perusteluistakin ilmenee se, ettei Natura 2000 verkostoon kuulumiselle säädettyjä direktiiviperusteita ole sovelettu Suomen alue-ehdostusta laadittaessa sellaisenaan. Niiden sijsta alueiden ja myös valittajaa koskevin osin tämän tilan liittämistä verkostoon on perusteltu lähinnä tilan kuulumisella kansalliseen rantojensuojeluohjelmaa, jola viimeksimainituilla ei ole mitään toellista yhteyttä rantojensuojeluohjelmaan valittajan alueiden määrättämisen jälkeen säädettyihin ja voimaan astuneisiin EU-direktiivieihin

8. Ensimmäisen kuulemisvaiheen jälkeen ympäristöministeri päätti täydentää Natura-alue-ehdotusta lisäämällä ja liitämällä siihen uusia aleuita sekä myös yksilöimällä alueiden liittämisperusteita. Ehdotetuista muutoksista kuultiin vain lisättyjä asianosaisia 20.1.-20.2.1998, vaikka ehdotutetu muutoksen täsmennyksineen olisivat saattanee olla oikeudelliselta merkitykseltään asiaan vaikuttavia kaikille maanomistajille. Näin sen vuoksi, että esitetyt muutokset ja täsemennykset ovat saattaneet vaikuttaa muidenkin maanmomistajien alueiden liittämisperusteisiin. Mikäli mainittuja muutoksia tai täsmennyksiä on toteutunut Rahjan saaristossa, on myös valittaja jäänyt kuulematta.

9. Valittajalle ei ole vastattu asianmukaisesti eikä yksilöidysti edellä kohdasa 6. mainittuun muistutuskirjelmään. Ympäristökeskuksen valittajalle toimittamassa valittajan tilan liittämistä Natura verkostoon ei ole käsitelty yksilöidysti eikä siten, että tilan verkostoon liittämisen perusteet kävisivät siitä ilmi. Valittaja liittaa muistutukseen saamansa vastineen kirjalliseksi todisteeksi siitä, kuinka yksilöimättömiä ja perustelemattomia sekä jopa täysion virheellisiin tietoihin perustuen hänenkin tilansa on verkostoeistykseen liitetty

10. Vaikka valittajalle on ilmoitettu mahdollisuudesta jättää vielä erillinen huomatus ympäristökeskuksen vastineeseen ( edellä kohta 9.) ei tätä valittajan jättämää huomtusta ole voit ottaa asianmukaisesti huomioon valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa eikä päätöstä perusteltaessa, koska 20.8.1998 valtioneuvoston istuntopäivänä suurin osa maanomsitajien huomautuksista oli vielä eri puolilla Suomen alueellisissa ympäristökeskuksissa viranomaisten työpöydillä ilman, että niistä olisi saatu laadittua asiallisia vastineita taikka tietoja valittajalle. Tämän vuoksi on perusteltua syytä olettaa, ettei ympäristöministeriö eikä valtioneuvosto ole voineet ottaa myöskään lopullisessa päätöksenteossaan huomioon kaikkia valittajan asiassaan esittämiä vaaimuksia eikä väitteitä

11. Valittajan yhdenvertaisuutta EU-kansalisena on loukattu, koska Suomessa yhteisöoikeuden määrämä Natura-verkostoon liittämisen valintaperusteita ei ole noudatettu

12. Suomen alue-ehdotusta laatineet viranomaiset ovat laiminlyöneet luontodirektiivin edellyttämän arviontitehtävän alueiden suhteellisesta merkityksestä kullekin liitteessä mainitulle luonto- ja lajityypille, Luontotyyppien lajia eikä määrää ole direktiivin liitteen III mukaisesti verrattu tieteellsin menetelmin nähden levinneisyysalueiden kokonaismäärään eikä myöskään muihin Natura-alueisiin Suomessa, minkä vuoksi alueiden edustavuuden määrättäminen on jäänyt kokonaan tekemättä ja mistä johtuen Suomen alue-esitys on muodostunut poikkeuksellisen laajaksi ja pääosin kuin myös valittajaa koskevin osin direktiivin varsinaisen tarkoituksen vastaiseksi.

13. Suomen alue-ehdotuksen laatimisessa on käytetty yksilöimättömästi sellaisia luontodirektiivin liitteen I ja II luontotyyppejä, jotka eivät olleet voimassa olevaa oikeutta ennen 27.10.1997, jolloin ko. luontotyypit hyväksyttiin Euroopaqn yhteisöjen neuvostossa Suomen viranomaisten esityksestä.

14. Suomen alue-esitykset Natura-alueiksi perustuivat vanhoihin pääasiassa 1970-luvulta ja jopa 1960-luvulta peräsin oleviin keskivedenkorkeuksiin perustuviin karttoihin, jotka eivät anna oikeaa kuvaa alueista. Varsinkin valittajaa koskevin osin virhemarginaalit ovat suuria, koska valittajan maa-alueet sijaitsevat Perämeren voimakkaimmalla maakohomaisalueella ja jokien suistovaikutuspiirissä sekä vielä muutoinkin matalilla rannikkoalueilla, minkä vuoksi rantaviivan, rantaniittyjen- ja peltjoen muodot ovat muuttuneet monilta osin täysin valmistelussa käytettyihin karttatietoihin verrattuna.

15. Natura-valmistelussa tila- taikka asianosaiskohtaisesti verkostoon liitettäväksi esitettyjä alueita ei ole tallennettu, yksilöity eikä merkitty mitenkään muutoin kuin edellä kohdassa 14 mainittuihin vanhoihin karttoihin. Valittajalle karttaa ei ole asian valmistelun yhteyessä toimitettu. Alueellisissa ympäristökeskuksissa nähtävän olleet kartat taas ovat olleet mittakaavaltaan niin suuria, ettei valittaja ole niiden perusteella voinut vaikeuksitta todeta sitä missä alue-esitysken rajat tarkkaan ottaen kulkevat

16. Alue-esityksessä ei ole otettu huomioon voimassa olevan kalastuslain 16.4.1982/286 ammattikalastuksen harjoittamiseen liittyvissä 21 ja 22 §:ssä säädettyjä ammattikalastajan elinkeinon harjoittamiseen kuuluvia perinteisiä oikeuksia. Vaittaja on ammattikalastaja ja valituksenalaisella Saukkokallion tilalla sijaitsee valittajan käytössä oleva laissa tarkoitettu kalastustukikohta. Koska tilan Kappelinrannan osan liittämisen Natura suojelu-alueeseen ei ole EU-oikeuden edellyttämiä syitä esitys tulee poistaa myö valittajan ammatille ja elinkeinolle vahingollisena.

Valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Natura-asiassa

Natura-asiaa ei ole vielä lopullisesti ratkaistu. Itsekin olen joutunut tekemisiin asian kanssa. Pyynnöstä selvitin asiaa, koska poliisi kieltäytyi tutkimasta asiaa. Minut haastettiin asian johdosta oikeuteen ja tuomittiin Rovaniemen hovioikeuden päätöksellä kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Minulta katkaistiin starttirahan maksaminen, kun selvitin Natura-asioita. Ilmoitin starttirahan katkaisemisesta tyytymättömyyteni ja työvoimatoimiston johtaja haastoi minut oikeuteen kunnianloukkauksesta. Samainen työvoimatoimiston johtaja oli nimitellyt erästä työnhakijaa poliittiseksi roskaläjäksi. Työvoimatoimiston johtajan asianajaja Tapani Takala vaati minulle ehdotonta vankeusrangaistusta. Tästä on kysymys:

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa?
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Selostus oikeuskäsittelystä

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Rovaniemen hovioikeuden päätös - asiakokonaisuus
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=305

Esimerkkinä otteita valituksen alaisesta päätöksestä Naturasta
Suomen valtioneuvoston 20.8.1998 antama päätös Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä valtioneuvoston pöytäkirjan asiakohdan 43 kohdalla.

Vaatimukset
Valittaja pyytää kunnioittaen, että korkein hallinto-oikeus valituksen tutkittuaan
1. kumoaa valtioneuvoston päätöksen 20.8.1998 valtioneuvoston pöytäkirjan asiakohtaan 43 liittyen Euroopan yhteisön Natura 2000-verksoton Suomen esityksen hyväksymisestä siltä, osin, kuin päätös koskee valittajan omistaman tilan Saukkokallio 17:2 Kalajoki, Rahjan liittämistä kyseiseen verkostoon Kalajoen Rahjan saaristoon kuuluvana perustelemattomana, yksilöimättömänä sekä virheellisenä ja poistaa mainitun tilan esityksestä,
taikka vähintäänkin
2. kumoaa valituksen alaisen päätöksen vaadituilta oson menettelyyn sisältyvien virheellisyyksien johdosta sekä palauttaa asian valittajaa koskevin osin uudelleen valmisteltavaksi asiaan kuuluvalla tavalla,
sekä
3. kumoaa ja poistaa sanotun valtioneuvoston päätöksen siltä osin, kun sen liiteaineistossa on ilmoitettu valittajan omistama tila osana Rahjan saasirstoa Natura 2000 verkoston lisäksi Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaan yhteissopimukseen (SopsS 12/80) perustuvaan Itämeren rannikko- ja merialueiden suojeluverkostoon,
sekä vielä
4. velvoittaa Suomen valtion korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3.666,00 markalla (sis. alv:n 22 %) laillisine viivästyskorkoineen asian päätöspäivästä lukien sekä valittajan henkilökohtaiset aisanhitokulut muilta valituksen alaisessa asiassa 5.000,00 markalla niinikään laillisine viivästyskorkoineen,
sekä
5. vapauttaa valittajan velvollisuudesta maksaa asiassa annettavasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä oikeudenkäyntimaksuna (1.000) markkaa.
Vaatimukset valittajaa koskevien asiakirjojen ja selvitysten esittämisestä

Edellä esittämänsä ohella valittaja vaatii,
- että valtioneuvosto taikka ympäristöministeriä sen puolesta velvoitetaan esittämään valittajalle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavat valittajan asiaa ja oikeutta koskevat asiakirjat ja selvitykset, jotka valittaja vaatii viipymättä nähtäväksi sekä mahdollisina kirjallisina todisteinaan tässä valitusasiassa esitettäväksi;
Natura-alue-esitysmateriaaliin sisältyvän ja luontodirektiivin määräyksissä tarkoitetun tieteellisen selvityksen siitä, mitä direktiivissä mainittuja eläin-, kasvi- ja luontotyyppejä valittajan tilan alueella esiintyy perusteena Saukkokallion tilan alueen liittämiselle SPA- ja SCI-alueena Natura verkostoon sekä,
Valittajan muistutuskirjelmän alkuperäisenä kuin myös sen perusteella ympäristöministeriölle muistutuksen perusteella toimitetut lomaketiedot siinä mudoossa kuin tiedot ovat olleet ministeriön käsiteltävänä lopullista alue-ehdotusta harkittaessa.
Vaatimus perustuu valittajan oikeuteen saada itseään koskevia tietoja asiassaan. Lisäksi KHO on antanut 1.7.1998 kaksi ratkaisua, joiden mukaan maanomistajalla on oikeus saada tieto Natura-aluetta koskevasta aineistosta.

Esitys EU:n tuomioistuimen lausunnon hankkimisesta

Koska valituksenalainen hallintoasia koskeeEU-oikeuden Suomea sitovien sääntöjen soveltamisalaa esittää valittaja, että korkein halllinto-oikeus hankkisi EU-tuomioistuimelta lausunnon siitä.
1. miten direktiivejä on tulkittava Natura-alueita prustettaessa ja
2. voidaanko yksityisen maanomistajan alueita liittää verkstoon vastoin tämän tahtoa osoittamatta samalla sitä, että liittämisen edelltykset täyttyvät myös maanomistajakohtaisesti sekä
3. ovatko Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan määräykset asiaosaisjulkisuudesta toteutuneet Suomen Natura verkoston valmisteluvaiheessa ja toimeenpannussa kuulemismenettelyssä.

Valituksen on laatinut varatuomari Timo Nikula. Valituksen perusteluihin palaan seuraavassa jutussani. Tässä yhteydessä kuitenkin totean, että julkisasiamies on tehnyt kannanoton, mikä on nyt pohjana EY-tuomioistuimen käsittelyssä. KHO ei pyytänyt ennakkoratkaisua. Nyt asialla ovat olleet aivan muut henkilöt.

Katso julkisasiamiehen ratkaisuehdotus http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100