Kansanedustaja Hannu Hoskonen, europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski, maanviljelijä Markku Sahlstedt ja atk-neuvoja Olavi Kanervisto vierailivat 2.2.2004 ilmestyneen Maaseudun Tulevaisuus-lehden mukaan Brysselissä. Järkytyksekseen he saattoivat todeta, että Brysselissä oleva tietokanta on kiistatta eri kuin se, minkä mukaan Suomen hallitus päätti elokuussa 1998 Naturaan valittavat kohteet. Virrankosken mukaan kohteita koskevat liiteaineistot ovat olennainen osa valtioneuvoston päätöstä. Siksi niitä ei voi muuttaa ilman hallituksen uutta päätöstä. Lehden mukaan Hoskonen kuvasi komissiokäyntiä järkyttäväksi reissuksi.
Valehteliko ympäristöministeri?
Kansanedustajat Hannu Hoskonen, Jari Leppä, Mika Lintilä, Raimo Vistbscka, Tuomo Hänninen, Ahti Vielma, Jyrki katainen, Rauno Kettunen, Petri Salo, Tapani Mäkinen, Eero Lämsä, Antti Kaikkonen, Timo Soini, Seppo Särkiniemi, Pertti Salovaara, Sirkka-Liisa Anttila, Kyösti Karjula, Leena Harkimo ja Arto Satonen esittivät kirjallisen kysymyksen 31.3.2004 KK266/2004 vp, jossa tiedusteltiin missä sijäitsevat nämä 1,239 miljoonaa hehtaria ko SCI-alueita. Ympäristöministeri Enestam vastasi 23.4.2004, että EU:n ylläpitämien ja Suomen valtioneuvoston päätösten välillä ei ole eroa.
Ympäristökomissaari Margot Wahlström myöntää europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken kirjalliseen kysymykseen, että Suomen Natura-alueissa on 1,2 miljoonan hehtaarin epäselvyys. Komission papereissa on 26 aluetta enemmän kuin Suomen viranomaiset ovat päättäneet. Asiasta uutisoi Väli-Suomen sanomalehdet 1.5.2004. Olen tehnyt Suomen Naturasta rikostutkintapyynnön jo marraskuussa 2003, mutta hitaita ovat herrojen kiireet vaikka todistusaineisto on kiistaton.
Muutettuja tiedostoja
Rahjan saariston natura-alueen osalta valtioneuvoston päätöksen jälkeen on lisätty uhanalaisia lintulajeja seuraavasti: räkättirastas, peippo, punatulkku, teeri, pikkulokki, laulurastas, punajalkaviklo, valkoviklo, järripeippo, isokuovi, kulorastas, punakylkirastas, mustarastas, ruokki ja karikukko.
Suomen lintuatlas kestoo, että räkättirastas on maamme runsaslukuisimpia lintulajeja. Sen tiheys saattaa olla runsaimmillaan jopa 13 paria neiliökilometrillä. Kirjan mukaan peippoja on n. 8,5 miljoonaa paria ja runsaimmillaan jopa 50 paria neliökilometrillä. Maamme punatulkkujen määräksi krija arvioi parisataatuhatta paria. Kirjan arvio teerien osalta on keskimäärin 225 000 paria vuodessa. Mamme pikkulokkien määräksi kirja arvioi vähintään 4000 paria. Laulurastaita on eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa sen tiheys saattaa olla jopa 40 paria neliökilometrillä. Punajalkaviklojen määrä Suomessa lienee 5000 parin tienoilla. Kirjan mukaan valkovikloja on Suomessa 12 000 - 50 000 parin välillä. Järripeippoja on n. 1,4 miljoonaa paria. Isokuovi on myös varsin yleinen laji. Punakylkirastaita on Suomessa yli 500 000 paria. Mustarastaita Suomessa on kirjan mukaan satoja tuhansia pareja. Ruokkikantamme on vähintäänkin 3000 parin suuruinen ja karikukkoja on yli 5000 paria.
Kallankarit Naturaan ja Naturasta pois
Itsehallinnon omaavat Kallankarit laitettiin Naturaan vastoin itsehallintoelinten päätöksiä. Kun asiasta nousi kohu niin Suomen viranomaiset sanoivat poistaneensa Kallankarit Natura 2000-ohjelmasta. Siihen heillä ei ollut lainmukaista oikeutta.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Leila Suvantola ilmoitti 2.10.1998, että saaret poistettiin virkamiestyönä ns. giljotiiniviaheessa ennen ministeriryhmää. Saaret poistettiin lähinnä itsehallintokysymyksen takia. KKO:ssa on Metsäahallitus hävinnyt kerran riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin olevan yhä voimassa. Tämän kirjeen allekirjoittaja on ympäristöministeriön erityisavustaja Taina Nikula.
Asian vahvisti myös valtiosihteeri Rauno Saari kirjeellään, jossa hän ilmoitti Kallojen olevan Naturassa. Soitin 4.2.1998 ympäristöministeriöön Ilkka Heikkiselle ja kerroin, että Kallankarit on mukana Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista, kenen luvalla ja päätöksellä. Soitin 5.2.1998 Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen Tom Hästbackalle, joka kertoi, että ministeriöstä on tullut ohjeet, miten tulee toimia. He ovat pitäneet palaverin ministeriön virkamiesten kanssa. Hästbackan mielestä Kallankarit on poistettu Naturasta, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä soitti 26.2.1998 kännykkääni ja oli huolissaan Natura-asioista. Oli todella suuri hätä.
On täysin selvää, ettei ympäristöviranomaisilla ollut oikeutta laittaa Kallankareja Naturaan eikä poistaa niitä sieltä. Ympäristöviranomaiset olivat sitoutuneet laittamaan Kallankarit Naturaan jo Rahjan saariston Natura Life-rahotiushakemuksen yhtyedessä samoinkuin Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila allekirjoittaessaan ko. rahoitushakemuksen. Rahoituksesta jäi kuitenkin uupumaan Himangan kunnan 200 000 markan osuus. Miten tämä asia on käsitelty proejktin toteuttamisessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti