Päätoimittaja Pentti Törmä ilmoitti Olavi Kanervistolle puhelimessa 5.1.2004, ettei Käytännön Maanmies tule julkaisemaan tammikuun Mikropalstaa varten Kanerviston kirjoittamaa tekstiä. Julkaisukielto oli tullut ylemmältä taholta. Kanervisto julkaisi tekstin netissä. Yhtyneet Kuvalehdet irtisanoi yksipuolisesti Käytönnön Maanmies ja Tietotila Oy:n (Olavi Kanerviston yritys) 13,5 vuotta aikaisemmin tehdyn KM-Mikropalstaa koskevan julkaisusopimuksen.
Suomen suurin ATK-rikos
Olavi Kanervisto kirjoitti netissä julkaistussa artikkelissaan seuraavasti: Viime vuosikymmenen lopulla Suomessa tapahtui kaikkien aikojen suurin yksittäisen omaisuuden sosialisointi. Natura 2000-luonnonsuojeluohjelman nojalla haltuunotettu alue vastaa pinta-alaltaan viime sodissa menetettyä Karjalaa. Silti osa maanomistajissta on yhä epätietoisia jopa siitä, lieneekö heillä edes rintamamiestonttia korvauksesi menetyksistään.
Natura-alueiden pakko-otossa ei käytetty panssarivainuja, vaan ainoastaan tietokonetta ja virkamieskuntaa, joka yhä väittää, että tietokone tulostaa paperille jotakin muuta kuin mitä Natura-tietokantaan on tallennettu. Säästyvätkö korkeat ympäristövirkamiehet virkarikossyytteiltä uskottelemalla yhä poliitikoille ja kansalla, että Microsoftin tietokoneohjelmat toimivat väärin?
Miten Suomen Natura-ehdotus on syntynyt?
Kanerviston mukaan laittomuudet alkoivat jo paljon ennen EY-komission tammikuussa 1998 Suomelle antamaa huomatusta eli "perusteltua lausuntoa" EU-luontodirektiivin 21.5.1992 mukaisen "Natura 2000" alueluettelon myöhästymisestä.
Koska myönnetty jatkoaika Natura-ehdotuksen antamiselle oli varsin lyhyt, ympäristöviranomaisemme jatkoivat direktiivin vastaista menettelyään jättäen noudattamatta alueiden valinnassa käytettäviä, EU:n yksiselitteisesti määrittelemiä valintaperusteita. Nimettäisiin vain riittävän suuri määrä alueita, joille vasta myöhemmin jostain keksittäsiin direhtiivin edellyttämät luontoarvot. Koska "suotuisan suojelun tason" määrittämisen edellyttämiä biotooppi- ja lintualueselvityksiä ei ollut olemassa, yhtään Natura-ehdotukseen sisältyvää aluetta ei olisi voitu sisällyttää siihen luonnontieteellisin perustein.
Ympäristöministeriön oma tiedote kertoo Miten Suomen Natura-ehdotus on syntynyt:
Suomella on entuudestaan hyvä luonnonsuojelualueiden verkosto sekä valtioneuvoson vahvistamat suunnitelmat tiettyjen luontotyyppien suojelemiseksi. Tällaisia suojeluohejlmia on tehty esimerkiksi soille, lintuvesille, harjuille, lehdoille, vanhoille metsille ja rannoille. Natura 2000 alueiden valinta on hyvin suurelta osin tehty juuri niiden suojeluohjelmien ja aiemmin kootun tiedon pohjalta.
Euroopan komissio antoi joulukuussa 2000 Suomelle huomautuksen direktiivin noudattamatta jättämisestä "Tietolomakkeisiin sisältyy kuitekin vain tietoja siitä, mitä lajeja kyseisellä alueella esiintyy, mutta ei niistä kriteereista (prosenttimääristä populaatioista ja/tai muita kriteereitä), joita Suomi on käyttänyt alueita valitessaan. Niistä ei toisin sanoen ilmene, miksi kyseinen alue on valittu."
Silti vastaava ministeri väitti televisiossa näiden kriteerien sisältyneen Suomen esitykseen!
Samaa selitystä tarjoisi myös Suomen Ympäristökeskus 5.3.2001 päivätyssä muistiossaan: "Ennen valtioneuvoston päätöstä elokuussa 1998 saatiin käyttöön Access 2.0-sovellutusohejlman versio 1.3, josta saattoi myös tulostaa. Kireän aikataulun vuoksi tulosteita ei ollut mahdollista tarksitaa ennen valtioneuvoston päätöstä. Kuitenkin heti havaittiin erittäin suuria tulsotusvirheitä, kuten lintuparimäärien epätäydellinen tulostuminen. Muuttolinnut eivät tulsotuneet lainkaan."
Keväällä 1999 käytöön saadulla 1.4-versiolla virkamiehet havaitwsivat osan Tietolähteet-osion viitteistä jälleen jääneen tulostumatta. Heinäkuussa 2001 täydentämisehdotuksen tietolomakkeista havaitiin Alueen kuvaus-osion tulostuneen epätäydellisesti, joistakin alueista puuttui tietoja joa kahden sivun verran.
Tietokannoista tulostetut lomakkeet ovat juridisa asiakirjoja, ja tulostuksesta vastaavien pitäisi pystyä luottamaan siihen, että tietokannasta tulostuu kaikki se tieto mitä siinä on", todetaan SYKE:n muistiossa. "Oikeutta" jaettiin kuitenkin puutteellisten ja virheellisten asiakirjojen perusteella.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 14.6.2000 kaikki Natura-ehdotuskesta tehdyt liki 5000 valitusta kerralla ja hyväksyi siis laittomuuden pelastaakseen näin valtioneuvoston pälkähästä. Vuonna 2003 Suomi sai jälleen kirjalliset nuhteet EY-tuomioistuimelta. Komissio totesi että Suomen ehdottamien lintualueiden valinnassa oli edelleenkin käytetty muita kuin lintudirektiivin määrittämiä periaatteita.
Komissiossa käynti 30.1.2004
Olavi Kanervisto kirjoittaa käynnistä EU-komissiossa seuraavaa: Tarkoituksenamme oli selvittää, mitkä mukanamme tuomien Natura-kohteita koskevien paperitulsoteiden Suomen eri virnaomaisilta eri ajankohtina saaduista erisisältöisistä versioista vastaisivat sitä tietokantaa, joka Euroopan Unionilla näistä alueista parhaillaan Suomen viimeisimpänä versiona on käytössään. Tärkeää oli myös varmistaa, vastasivatko EU:n käytössä olevat tiedot oikeusvaikutuksineen valtineuvoston direktiivin 1. vaiheen ehdotuskena esittämiä, tai kenties Korkeimman hallinto-oikeuden 3. vaiheen päätöksenä vahvistamia tietoja vai ei kumpaakaan näistä.
Odotuksemme mukaisesti totesimme tietokannasta varmuudella puuttuvan tietoja alueista, joiden oli väitetty niihin sisöltyvän, kirjoittaa Olavi Kanervisto. Vaikka useiden alueiden osalta arviointitietoja oli lisätty tai muutettu valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen jälkeen, silti niitä puuttui yhä useiden alueiden osalta. Sama arviointikirjaimien puuttuminen oli yleistä myös lintujen osalta. Muuttavien lajien luettelot puuttuivat kaikista alueista, joilta niitä olisi pitänyt löytyä.
On täysin selvää, että valtioneuvoston päätöksen 20.8.1998 jälkeen Suomen Natura 2000-ehdotukseen lisättyjen tietojen ja alueiden osalta ei ole järjestetty luonnonsuojelulain 64 § 2 momentin edellyttämiä kuulemisia huomatus- ja valitusmahdollisuuksineen.
MTK kanteli Naturasta komissiolle
MTK korostaa kantelussaan, että uuden esitysken tulee täyttää EU:n luonto- ja lintudirektiivin valintaperusteet. Järjestö vaatii, että kantelijoiden on saatava käyttöönsä sahköisessä muodossa oleva komissiolle toimitettu Natura-alueiden tietokanta.
Rikostuktintapyyntö Naturasta
Minä, Erkki Aho, tein Suomen Naturasta ja Rahjan saariston Natura-asiasta riksotuktintapyynnöt KRP:lle marraskuussa 2003. Katsoin, että Suomen Natura on syntynyt direktiivinen vastaisesti ja asiassa on tehty asiakirjaväärennöksiä. Rahjan saariston osalta pyysin tutkimaan onko rahoitusta haettu väärillä tiedoilla kun esim. rahoitushakemuksessa on rahoittajaksi merkitty Himangan kunta 200 000 markalla, vaikka Himangan kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat tehneet asiassa kielteisen päätöksen eikä Himngan kunta ole näinollen mukana rahoittamassa hanketta. Lisäksi hakemuksessa oli sitouduttu siihen, että hakemuksessa mainitut kohdealueet mm. itsehallinnon omaavat Kallan karit liitetään Suomen Natura-verkostoon vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä. Poliisi ei löytänyt asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan. Hurraa, eläköön Suomi ja poliisin rehellisyys sekä lainkuuliaisuus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti